Hae
Sarkasmia ja shampanjaa

Trendikkäät portugalilaiset viinit pääsiäispöytään ja makumatka Portoon

Kaupallinen yhteistyö: Viiniposti

Portugalilaiset viinit ovat olleet jo vuosia kovassa nosteessa, ja Portugali onkin jatkanut nousuaan Alkon myydyimpien viinimaiden listalla tasaisesti. En ihmettele! Laadukkaat, rotevat punaviinit, pirskahteleva vinho verde, ainutlaatuinen port ja mainiot ruokaroseet ihastuttavat.

Oman kokemukseni mukaan portugalilaiset viinit ovat hinta-laatusuhteeltaan hyviä. Pinha Ribeiro Santo on ollut oma pääsiäispöydän luottoviinini jo useamman vuoden. Viini sopii myös voimakkaiden juustojen kaveriksi.

Viinipostin asiantuntija Jaana Virkki kertoo viinistä näin:

Paikalliset lajikkeet Touriga Nacional, Alfrocheiro ja Tinta Roriz saavat persoonallisuutta DO Dãon graniittisesta maaperästä. Viini on tyylikäs ja se on ollut 9kk tammessa. Erinomainen viini hinta-laatusuhteeltaan. Pinha tarkoittaa muuten käpyä.”

Portugalilaiset viinit ovat myös siksi erityisen mielenkiintoisia, että maassa viljellään runsaasti omia lajikkeita. Tämä tuo viineihin omaleimaista makua ja luonnetta. Yksi erikoisuus on myös pirskahteleva, vähäalkoholisempi vinho verde, joka on parhaimmillaan aurinkoisena kesäpäivänä terassilla tai piknikillä nautittuna.

Olen aiemmin kertonut olevani erityisesti ranskalaisten roseeviinien ystävä, mutta Tons de Duorum Rose teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Se sopii erityisen hyvin aasialaisen ruoan kaveriksi, mutta myös vaikkapa vähärasvaisen kalan kanssa toimii hyvin. Kaikin puolin ihastuttava seurusteluviini!

Portugalilaiset viinit

Vierailu ikonisessa Graham’s Lodgessa

Pääsin Portugalin lomallani tutustumaan myös Graham’s Lodgeen Portossa. Opin valtavasti uutta tuosta herkullisesta suklaajälkkäreiden ja juustojen kaverista portviinistä. Graham’s on perhetila, jonka juuret ulottuvat aina 1820-luvulle. Vuonna 1970 Symingtonin perhe osti Graham’sin, ja se on edelleen tämän perheyrityksen omistuksessa tänä päivänä. Viiniä viljellään upeissa Douron laakson maisemissa, ja kypsytetään vanhoissa tammitynnyreissä. Graham’s Lodgen kellarien kätköistä löytyy pulloja aina 1800-luvulta asti.

Erilaisia portviinityylejä on paljon: nuorekas Ruby, pitkään kypsytetty Tawny ja omaleimainen Vintage Port, joita tehdään vain erityisen hyvien vuosien sadosta. Minusta tuli heti Vintage Portin ystävä, ja ostimmekin talon puodista mukaan lapsen syntymävuoden 2017 Graham’s Vintage Portia. Se saa kypsyä pullossa vielä vaikka sata vuotta!

Graham’silla on myös luomuportviini, jolla on kestävän kehityksen sertifikaatti. Graham’s Natura Reserve Ruby Port on erinomainen jälkiruokaviini myös marjaisille jälkiruoille.

Symington on muuten ensimmäinen viiniyhtiö Portugalissa, joka on saanut B Corporation -statuksen. Kyseessä on harvinainen sertifikaatti, joka myönnetään vain yhtiöille, jotka todistettavasti toimivat eettisesti niin sosiaalisen vastuun kuin ympäristövastuunkin osalta. Viinipostin sivuilla kerrotaan seuraavaa:

Nykyisen johdossa olevan viidennen sukupolven suonissa yhdistyvät niin skotlantilainen, englantilainen kuin portugalilainenkin veri. He ovat paitsi merkittävin portviinitalojen omistaja, myös ylistetty dourolaisten mietojen viinien pioneeri sekä tuotantotapojen uudistaja. Symingtonit tähtäävät hiilijalanjäljettömään tuotantoon, ja heillä on koko yhtiön läpäisevä portaittainen ohjelma sen toteuttamiseen.

 

Portugalilaiset viinit

Knoppitietoa portviinistä

Tiesitkö, että Tawny Portit kuuluu nauttia viilennettynä? Minä en! Nyt hävettää, että olen tarjonnut vieraille taskulämmintä tawnya! Jatkossa tiedän paremmin.

Opin myös, että vaaleasta portista tehty port-tonic on kuuminta hottia juuri nyt. On oikein mainio kesäjuoma!

Sain myös kuulla, että Englannin kuningatar Elisabeth on portviinin ystävä, ja Graham’s onkin yksi kuningasperheen virallisia viinintoimittajia. Mikä kunnia!

Suosittelen lämpimästi opastettua kierrosta ja tastingia Graham’silla, jos joskus satutte Portoon. Paikka oli vaikuttava, näkymät upeat ja Graham’s Lodgen yhteydessä olevan ravintolan lounasmenu fantastisen hyvä.

Portugalilaiset viinit kuvissa:

Valkoviinit:

  • Ribeiro Santo Encruzado 15,98€
    • Tapas ja antipasti, kana
    • ”Ribeiro Santon tilan hienosti kehittynyt Encruzado on pureksittavan paksu, runsas ja aromaattinen viini täynnä makeita vaaleita hedelmiä, voita ja heinää.  Laadukas Encruzado on monipuolinen ruokaviini täyteläisille mereneläville, kermaisille kastikkeille ja tietenkin portugalilaisille petiscoille.”
  •  Gatao Vinho Verde 10,48€

Punaviinit:

  •  Altano Organic 15,98€
    • Pataruoat ja grilliruoat
    • ”Symingtonin perhetila tuottaa viinejä Douron alueen perinteisistä rypälelajikkeista, kuten Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinta Roriz, Tinta Barroca ja Tinta Amarela, suurelta osin luonnonmukaisin menetelmin. Samalla se on Douron alueella tärkeä edelläkävijä ja tiennäyttäjä kestävässä tuotannossa.”
  • Pinha Ribeiro Santo 12,98€

Portviinit:

 

 

Lue myös: Makumatka Portugaliin Viinipostin kanssa

Charles Heidsieck -unelmieni matka samppanjataloon

*PR-matka, jonka tarjosi Viiniposti ja Charles Heidsieck

Sanoin syksyllä 2019 Vaikuttajamedian koulutuksessa, että suurin unelma blogin suhteen olisi päästä matkalle samppanjatilalle. Hassua, miten unelmilla on tapana toteutua.

Nimittäin eipä aikaakaan, kun sain kuin sainkin kutsun Charles Heidsieckille yhteistyökumppaniltani Viinipostilta. Pandemiahaasteiden jälkeen marraskuun lopulla pääsimme vihdoin matkaan!

En voi edes sanoin kuvailla, miten upea matka oli ja miten kiitollinen olen siitä, että juuri minä pääsin mukaan reissuun. Ja missä seurassa! Paikalla oli todellisia viinin asiantuntijoita: pitkän linjan toimittajia, sommeljereja sekä ravintoloitsijoita. Ja minä!

charles heidsieck: mahtavaa seuraa, mainiota ruokaa ja upeaa samppanjaa

Majoituimme Reimsissä, jonne matkustimme Pariisista junalla. Myös jouluvaloihin pukeutuneena kaupunki oli sangen hurmaava, mutta voin kuvitella, miten ihana se lienee keväisin. Kävimme läheisessä viiniköynnösten reunustamassa kylässä, jossa pääsimme tutustumaan samppanjanvalmistuksen saloihin yhdessä Charles Heidsieckin kellarimestarin Cyril Brun johdolla. Charles Heidsieckin Brut Reservestä eli talon vakiosamppanjasta, kellarimestarin taidonnäytteestä, sanotaan Viinipostin nettisivuilla seuraavaa:

”Vakiosamppanja, josta talon tyyli yleensä tunnistetaan, valmistetaan kunkin vuoden sadosta ja siihen lisätään nk. reserve-viinejä kellarimestarin määrittelemässä suhteessa. Reserve-viinit ovat parhaina vuosina varastoituja, laadukkaita viinejä, joiden avulla samppanjan laatu pidetään tasaisena satovuosien vaihteluista huolimatta.

Charles Heidsieck Brut Réserve -vakiosamppanjassa 8-10 vuotta vanhojen reserve–viinien osuus on peräti 40 % eli reilusti enemmän kuin yleensä. Satokauden viinit on valmistettu kaikista kolmesta lajikkeesta: Pinot Noir antaa sekoitukseen rakennetta, Pinot Meunier hedelmäisyyttä ja Chardonnay raikkautta ja eleganssia. Lisäksi samppanja kypsyy pitkään, peräti kolme vuotta, talon ainutlaatuisissa, roomalaisajalta peräisin olevissa kalkkikellareissa.

Charles Heidsieck Brut Réserve on syvän kullankeltaisen värinen samppanja, jonka tuoksu on moniulotteinen ja houkutteleva: tuoretta briossia, paahdettua kahvipapua, mangoa, aprikoosia, pistaasia ja mantelia. Suussa kuiva, hapokas ja mousseltaan intensiivinen. Maussa luumua, kypsää kirsikkaa ja kerroksittain nugaata ja kermaisuutta, pitkässä jälkimaussa hiven vaniljaa ja praliinia. Kypsä ja syvä viini runsaan reserveviinien määrän ja pitkän pullokypsytyksen ansiosta.

Samppanja sopii sellaisenaan nautittavaksi mutta voit parittaa sen myös esimerkiksi ostereiden, foie gras’n, pata negra-kinkun, katkarapujen ja kypsien juustojen kanssa.”

Oli todella mielenkiintoista tavata tällainen samppanjan todellinen ammattilainen. Cyril paljasti, että hänellä on kahdeksan henkilön tiimi, mutta hänen nenänsä ja makuaistinsa sanoo lopullisen tuomion sopivasta yhdistelmästä.

Keskustelimme paljon muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Champagnen alueella sekä nykyisistä ja tulevista trendeistä. (Vinkki: Chardonnay sekä rosee on nyt pinnalla ja tarkkailkaa mielenkiinnolla ja uteliaisuudella englantilaisia kuohuviinejä.)

Pääsimme myös maistelemaan kypsymässä olevaa Pinot Meunier -rypälettä suoraan tammitynnyreistä. Tämä oli todella ainutlaatuinen kokemus.

champagne charlie

Seuraavana päivänä vierailimme itse Charles Heidsieckin samppanjatalossa sekä kuuluisissa kalkkikellareissa, jossa samppanjat kypsyvät ja tanssivat. Kellarikierroksen jälkeen maistelimme upeita samppanjoita, kuulimme tarinoita itse ”Champagne Charliesta” ja söimme maittavan lounaan -kuplivan kera tietenkin.

Muistin jälleen kerran, miten fantastisen monipuolinen ruokajuoma samppanja onkaan. Erityisesti roseesamppanja kaikkine nyansseineen. Myös vintage-samppanjoille on aina erityinen paikka sydämessäni.

Opin myös, että joskus on parempi juoda viini nuorena ja toisinaan sen on todellakin hyvä antaa levätä vielä muutama vuosi. Esimerkiksi tastingissa maistetut Charles Heidsieck Rosé Brut Reserve 2015 ja 2017 olivat kuin aivan eri viini.

Tastingissa maistellut samppanjat:

Lounaaksi nautimme:

  • Hanhenmaksamurua ja ankanrintaa lehtitaikinan sisällä. Paritus: Charles Heidsieck Rosé Millessime 2008
  • Grillattua meribassia, paistettuja perunoita ja kasviksia. Paritus: Charles Heidsieck Millessime 2012
  • Hyvin kypsytettyjä juustoja. Paritus: Charles Heidsieck Blancs des Millenaires 2006
  • Haudutettuja päärynöitä ja omenoita Tarte tatin-tyyliin, kahvia.

Kaikki ruoat ja juomat olivat taivaallisen hyviä, mutta juuston ja Chardonnayn ystävänä mieleeni jäi erityisesti Blancs des Millenaires 2006 kera ranskalaisten juustojen. Erinomainen valinta esimerkiksi joulupöytään. Meidän joulupöydässämme tullaan muuten nauttimaan aperitiivina Charles Heidsieckin Brut Reserve, eli talon vakiosamppanja, jonka ostin tuliaisiksi pienestä pariisilaisesta viinikaupasta. Sitä löytyy toki myös kotimaisesta monopolista.

 

Kiitos vielä kerran matkaseurueelle, ViinipostilleSannalle,Ravintola Vinkkelin Antille sekä Jyväskylän poppoolle.

Lue myös: Asiantuntija vastaa: Mikä on paras lasi viinille? ”Kun haluaa maistella, kannattaa unohtaa huilut ja maljat!”