Minä olen aina haaveillut perinteisistä suomalaisista kirkkohäistä. Tässä kirjoituksessa kerron hieman, millaisia perinteitä meidän pirskeissä tullaan näkemään ja mitä kenties jätämme pois.

Pukeutuminen

Tämä saattaa nyt syvästi järkyttää jotakuta, mutta siitä huolimatta, että olen lisääntynyt hyvin epäneitseellisellä tavalla, aion pukeutua valkoiseen pukuun. Yhdistän tuohon mekkoon myös perinteikkäitä elementtejä:

Jotain uutta: Minna Parikan Pupu-tennarit ovat kaikessa viehättävyydessään tämän kategorian kruunu. Hankin ne kahdesta syystä: en voi laittaa korkoja, jos mielin pysyä lyhyempänä kuin puoliso ja koska halusin kengät, joille olisi suurta käyttöä myös hääpäivän jälkeen.

Jotain vanhaa ja lainattua: tehokkaana ihmisenä olen yhdistänyt nämä kategoriat ja äitini vanha sukkanauha saa edustaa niitä.

Jotain sinistä: Jos joku ei minua ja sukujuuriani tunne, olemme Muumi-keräilijöiden sukua. Löytyy lakanoita, pyyhkeitä, mukeja, vaatteita, kirjoja ja leipälaatikkoa, joten olen varauksettoman onnellinen, että löysin yhden suosikkibrändeistäni, Ivana Helsingin, Moomin By Ivana Helsinki -malliston laukun Tori.fi:stä täysin käyttämättömänä ja vieläpä edullisesti.

Musiikki ja ohjelma

Kirkkoon tallustelen erittäin perinteisen Prinsessa Ruususen tahdissa, mutta sieltä poistumiseen pyydämme mahdollisuuksien mukaan jonkin hassunhauskan elokuvasävelmän. Kuten aimmin olen maininnut, meille tulee iltajuhlaan bändi ja luvassa on todellakin perinteinen häävalssi, muuta humppaa ja suomipopin sekä rockin klassikoita. Niin, ja se karaoke. En tiedä, onko moinen perinteinen hääjuttu, mutta ainakin meidän sukujuhliin se kuuluu olennaisena osana.

Häissämme tullaan tuskin näkemään morsiamen- tai sulhasen ryöstöä, mutta yhden perinteisen hääleikin olemme ottaneet ohjelmaan sekä tietenkin kimpun ja sukkanauhan heitot sekä hääkakun leikkuun suurieleisesti.

Millaisia hääperinteitä teillä on ollut, tulossa tai haaveissa?

Tänään halusin vinkata hieman asioista, joista olen viime viikkoina valtavan paljon inspiroitunut ja innostunut.

Kirpputorit: Olen aina tykännyt Second Hand -löydöistä, mutta viime aikoina olen innostunut entistäkin enemmän kiertelemään kirpputoreja. Relove  on edelleen suosiossaan ja on avannut uuden toimipisteen muuten Fredrikinkadulle. Lisäksi voin lämpimästi suositella ihka ensimmäistä kirppissuosikkiani ikinä, Klaukkalan Viirin kirppistä, mikäli sinne suunnalle on joskus asiaa. Jos päädyt tämän suosituksen innoittamana lähtemään pyhiinvaellusretkelle tuohon merkitykselliseen taajamaan, suosittelen myös käymään Uudenmaan Leipä -leipomossa, joka on minun mielestäni maailman paras laatuaan sekä pätkimässä kutrit Sha’r -nimisessä kampaamossa.

KonMari: Pari kolme vuotta sitten tämä villitys taisi olla kuumimmillaan. Niinpä minäkin näin hitaasti lämpenevänä ihmisenä aloin hiljattain hipelöimään tavaroitani sillä silmällä pohtien, mistä saan iloa. Olen ulottanut tämän metodin jopa sähköpostin uutiskirjeisiin. Tähän karsimisvimmaan vaikutti myös Otso Sillanaukeen Zero Waste -kirja, jota voin muuten suositella kaikille, joita vastuullinen kuluttaminen, minimalismi ja käytännönläheiset vinkit ekologisempaan arkeen kiinnostaa.

Jooga: Vuosia enemmän tai vähemmän joogattuani olen löytänyt oman tapani tehdä sitä: pitkät venytykset, pötköttely ja lempeys ovat avainasemassa. Olen käynyt paljon erilaisilla joogatunneilla ja löydettyäni minulle sopivimman tyylin rohkaistunut harrastamaan sitä myös kotona. Seuraavaksi hankin kunnon bolsterin ja olenkin sen jo tilannut täältä. Saan kotiuttaa sen kun menen huhtikuussa retriittiin Jollakseen. Olen tästä varauksettoman innoissani!

Lontoo: Olen lähdössä taas tuohon suurkaupunkiin siellä asuvien ystävieni luo. Tällä kertaa fokuksessa on kaasojen mekkojen löytäminen. Lisäksi ämpärilistalleni ovat päässeet Georgia House Hotelin afternoon tea, Covent Garden ja Camden Market sekä Victoria&Albert Museum. Olen reissussa torstaista maanantaihin, joten siinä on hyvin mahdollisuuksia toteuttaa nämä kaikki, viettää aikaa ystävien kanssa ja rentoutuakin.

Lentomatkailun päästöt ovat puhuttaneet paljon ja minäkin olen niistä kieltämättä vähän ahdistunut, joten olen kompensoinut reissun päästöt Finnairin Push for Change -palvelun kautta.Tiedostan, että päästöjen kompensointi taitaa olla nykyajan anekauppaa, mutta parempi sekin on kuin ei mitään. En valitettavasti kykene täysin lopettamaan lentämistä, mutta haluan huomauttaa, että olen tälle vuodelle merkittävästi vähentänyt lomamatkojen määrää ja toteutan ainoastaan ennalta sovitut reissut päästöt kompensoiden sekä tuen kotimaan matkailua entistäkin enemmän.

Ruoanlaitto: Olen innostunut nyt vähän rennomman arjen myötä kokeilemaan uusia reseptejä ja erityisesti falafelit sekä lehtikaalisipsit ovat maistuneet. Jälkimmäiseksi mainittuja olemme valehtelematta tehneet melkein joka toinen ilta. Ja minähän inhoan lehtikaalia! On myös tullut tavaksi käydä kaupassa vain kerran tai kaksi viikossa sen sijaan, että aiemmin kävimme miltein päivittäin. Teemme myös kerralla aina kunnon satsin sapuskaa, että ei joka päivä tarvitse kokkailla. Olemme myös lisänneet reippaasti kasvispöperöiden osuutta ja vähentäneet ruokahävikkiä suunnittelemalla tarkemmin. Esimerkiksi muutaman päivän takaisesta perunamuusista syntyi mainioita rieskoja ja tacoista yli jäänyt salsa innosti tekemään nachopellin, kasvisten kuorista keitän kasvislientä ja niin edelleen.

Mitkä asiat sinua ovat inspiroineet viime aikoina?