Hae
Sarkasmia ja shampanjaa

Kevään suuri kuplanumero: Mitä eroa on samppanjalla, crémantilla, proseccolla ja cavalla?

Paras kuohuviini vappuun

Kaupallinen yhteistyö: Viiniposti

Mikä on paras kuohuviini vappuun? Oletko sinäkin joskus pohtinut, mitä eroa on “samppanjalla” ja “kuohuviinillä” tai mikä ihme on prosecco, josta kaikki meuhkaavat? Ei hätää! Sain kunnian haastatella Viinipostin asiantuntijaa Jaana Virkkiä, joka jakoi myös parhaat kuplavinkkinsä vappupöytään. 

Mitä eroa on samppanjalla, crémantilla, cavalla ja proseccolla?

Kuohuviinit valmistetaan tyypillisesti tuplakäymisellä ja avainasemassa on se, millä tavalla ja kuinka pitkän ajan kuluessa kuplat ovat syntyneet. Samppanjaa kutsutaan usein kuohuviinien aateliksi, eikä syyttä. Voidaan todeta, että samppanja on kuohuviiniä, mutta kaikki kuohuviini ei ole samppanjaa. Samppanja valmistetaan tietyllä alueella, tietyistä rypäleistä ja tietyllä menetelmällä. Siihen liittyy paljon perinteitä ja käsityötä, joka tietenkin nostaa arvoa.

Samppanjamenetelmä perustuu viinin toiseen käymiseen pullossa. Tästä menetelmästä kuullaan usein sanottavan, että pulloja pitää tanssittaa eli käännellä. Vitsailin joskus hassunhauskana, että ensin samppanjaa tanssitetaan ja sitten se tanssittaa minua.

Charles Heidsieckin kellarimestari Cyril Brun on todennut mielestäni hyvin, että samppanjamessuilla pitäisi aina aloittaa kunkin samppanjatalon lähestyminen non-vintage-cuveesta eli brutista, koska se kertoo talon tyylin. On vuodesta vuoteen sama ”, Jaana Virkki kertoo.

Viiniposti avaa prosessia artikkelissaan sanoen:

“Vakiosamppanja, josta talon tyyli yleensä tunnistetaan, valmistetaan kunkin vuoden sadosta ja siihen lisätään nk. reserve-viinejä kellarimestarin määrittelemässä suhteessa. Reserve-viinit ovat parhaina vuosina varastoituja, laadukkaita viinejä, joiden avulla samppanjan laatu pidetään tasaisena satovuosien vaihteluista huolimatta. Charles Heidsieck Brut Réserve -vakiosamppanjassa 8-10 vuotta vanhojen reserve–viinien osuus on peräti 40 % eli reilusti enemmän kuin yleensä. Satokauden viinit on valmistettu kaikista kolmesta lajikkeesta: Pinot Noir antaa sekoitukseen rakennetta, Pinot Meunier hedelmäisyyttä ja Chardonnay raikkautta ja eleganssia. Lisäksi samppanja kypsyy pitkään, peräti kolme vuotta, talon ainutlaatuisissa, roomalaisajalta peräisin olevissa kalkkikellareissa.”

Crémant raasu on vähän kuin samppanja, mutta ei asu samalla alueella, joten sitä ei saa siksi kutsua. Kutsukaamme häntä siis samppanjan rakastettavaksi pikkuserkuksi.

Itse suosin viinikaupoilla usein 15-25 euron crémanteja. Niissä on mielestäni monasti parempi hinta-laatusuhde kuin joissakin samppanjoissa. Salainen paheeni on elämässä blanc de blanc ja sen vuoksi tämä Fernard Engelin luomulaatuinen Chardonnaysta valmistettu crémant on todella hyvä löytö. Talo on tunnettu intohimostaan luomuviljelyyn ja siellä tehdään viiniä jo neljännessä sukupolvessa.

Tämä viini valittiin muuten vuoden 2018 Viinilehden vuoden kuohuviiniksi!

Lue lisää: Vuoden samppanja ja kuohuviini 2018

Cava on kotoisin Espanjasta ja valmistetaan samppanjamenetelmällä. Siinä on kolme päärypälettä, Xarel-lo, Macabeo ja Parellada. Lisäksi voidaan lisätä esimerkiksi Chardonnaytä tuomaan luonnetta, kuten tässä vanhan ja perinteikkään viinitalon luomu-cavassa on tehty. Omassa viiteryhmässäni cava on ylipäätään yksi suosikkeja ja varma valinta aina brunssille, etenkin Mimosan joukkoon. (Mikä on toki hauskasti sanottu, koska minulla on Mimosa-niminen ystävä.)

Italialainen Prosecco puolestaan on porukan kuopus, sillä sitä on valmistettu tällä laatuluokituksella ja nimisuojauksella vasta kymmenisen vuotta. Prosecco oli itse asiassa alunperin rypäleen nimi, mutta nykyään tuota samaista rypälettä kutsutaan gleraksi. Proseccoa valmistetaan useimmiten tankkikäymismenetelmällä.

Muutama vuosi sitten proseccon valmistukseen hyväksyttiin myös Pinot Noir-rypäle ja sen vuoksi pinkistä proseccosta povataan tulevan kesän uutuushittiä.

Maistoin rinnakkain Gancia Prosecco Brut:a sekä Gancia Rose Prosecco Extra Dry:ta. Täytyy sanoa, että vaikka rosé kuuluu kevääseen, itse pidin enemmän perusversiosta. Tämä johtuu täysin siitä, että pidän viineistä samaan tapaan kuin huumorista: erittäin kuivana. Kuitenkin tämä vaaleanpunainen uutuus on nappivalinta kesän piknikeille. Plussaa kauniista pullon muodosta.

Brunssivinkkejä ja parhaat kuplat vappuun

Tämän yhteistyön tiimoilta järjestin yhdessä muutaman ystäväpariskunnan kanssa kuplateemaisen brunssin ja tämä raati sai kunnian maistella kuplien eroja sekä ensimmäistä kertaa myös tätä roseproseccoa. Mustaksi hevoseksi ja suurimmaksi yllättäjäksi raatilaisille nousi Gancia Prosecco, joka on hinta-laatusuhteeltaan mainio valinta vappubrunssille.

 

Hauskana knoppitietona mainittakoon, että prosecco on hiljattain ohittanut Alkon myyntitilastoissa pitkään hallinneen cavan, vaikka tämä oma viiteryhmäni ei sitä halunnutkaan uskoa.

 

Viisi vinkkiä vappubrunssille:

  1. Prosecco toimii erityisen loistavasti kepeänä seurustelujuomana. 
  2. Rosé-proseccosta povataan tämän kesän hittiä.
  3. Kokeile ryhdikästä cavaa läpi aterian myös yllättäville makuyhdistelmille. Mont-Ferrant Americano Organic Cava Brut Nature sopii poikkeuksellisen hyvin palanpainikkeeksi parsa-pekonipiiraalle. 
  4. Kannattaa aina valita hyvä crémant mieluummin kuin huono samppanja. Chardonnayn ystäville Engel Crémant d’Alsace Chardonnay Brut on oiva ja tyylikäs valinta
  5. Samppanjalempparini Charles Heidsieck puolestaan on varma valinta (ja myös tämän puolueettoman raadin suosikki)

Alla listattuna Viinipostin valinnat eli kaikki postauksen viinit:

 

Lue myös:

Mikä on paras lasi viinille?

Viinipostin artikkeli: 3 nopeaa tapaa saada kuohuviini kylmäksi

 

15 vinkkiä hiilijalanjäljen pienentämiseen

Tänään on maailman ylikulutuspäivä. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme kolme ja puoli maapalloa. Se on aika hurjaa ja surullista.

Usein keskustellessani ihmisten kanssa ilmastoasioista, kuulen, että ei yksilön valinnoilla ole mitään merkitystä, koska kiinalaiset saastuttaa, jenkit ei sitoudu sopimuksiin ja ei tässä pieni ihminen voi teollisuuden päästöjen rinnalla mitään tehdä.

Ilmeeni kun kuulen moisia argumentteja.

 

Ilmastokriisi on meidän jokaisen vastuulla. Valtioiden, yritysten, ihmisten. Jokaisen on ponnisteltava sen eteen, että elämäntapamme muuttuisi kestävämmäksi. Minun mielestäni se tarkoittaa sitä, että jokainen miettii tahoillaan, mitä minä olisin valmis tekemään ilmaston eteen ja mistä voisin kestävästi karsia. Pysyvät muutokset tapahtuvat pienin askelin.

Suomen hiilidioksidipäästöistä yli 60% syntyy kotitalouksien päästöistä. (Lähde: Rinna Saramäki, 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman) Keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki on kymmenisen tuhatta hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa. Kestävällä tasolla kulutus olisi noin parin tonnin luokkaa.

minun hiilijalanjälkeni

Olen tehnyt Sitran elämäntapatestin parisen vuotta sitten. Tuolloin lukema oli aikalailla testin tehneiden keskiarvoa lähellä, seitsemän tuhannen pintaan. Tein testin jokin aika sitten uudelleen ja hiilijalanjälkeni oli yli puolet pienempi. Suurin syy hiilijalanjäljen puolittumiseen on tietenkin koronapandemian takia loppunut ulkomaille matkustaminen. Myös se, että teen pääsääntöisesti etätöitä, vaikuttaa. Olen myös hankkinut pyörän ja hyötyliikun ylipäätään enemmän kuin ennen. En käytä autoa arjessa. Ostan vain tarpeeseen ja ensisijaisesti käytettyä. Kodissa on nykyään ilmalämpöpumppu.

Suurin ilmastopaheeni on ruoka, kahvi ja viini. Vaikka olen lisännyt kasvisruoan osuutta ja vaihtanut kahvimaidon kauraiseen, käytämme edelleen liikaa maitotuotteita, lihaa, kalaa ja kananmunia.

Minulle seuraava askel onkin haastaa itseni kokeilemaan vielä enemmän kasvisruokaa, selvittää viinin ympäristövaikutuksia, jatkaa hyötyliikuntaa ja autottomuuskokeilua sekä kannustaa edelleen muitakin pohtimaan omaa kulutustaan. Äänestän myös kuntavaaleissa ensisijaisesti ilmastofiksusti.

En koe, että olisin joutunut luopumaan mistään, vaikka toki ulkomailla asuvia ystäviä onkin ikävä. En toki aio valehdella, että en enää koskaan matkustaisi lentäen (etenkin kun on kaksi viime vuodelta peruuntunutta matkaa siirretty tulevaisuuteen) mutta varmasti pyrin jatkossakin vähentämään. Haaveilen myös junamatkailusta Keski- Euroopassa.

Voit testata oman hiilijalanjälkesi täällä: https://elamantapatesti.sitra.fi/

Lomailimme hiljattain Saariselällä.

Alla listattuna vielä viisitoista helppoa keinoa oman hiilijalanjäljen pienentämiseen:

  1. Kilpailuta sähkösopimus. Vaihda fossiilivapaaseen sähköön.
  2. Korjaa rikkinäinen vaate.
  3. Hanki vain tarpeeseen ja pidä listaa hankinnoista.
  4. Selvitä ekologinen vaihtoehto seuraavalle vaatehankinnallesi.
  5. Suosi second handia.
  6. Lainaa harvoin tarvittavia tavaroita ostamisen sijaan.
  7. Laske, kuinka paljon voisit ajaa taksilla, jos luopuisit autosta tai kakkosautosta.
  8. Kävele tai pyöräile matka, jonka yleensä autoilet.
  9. Lennä harvemmin ja kompensoi päästöt.
  10. Äänestä kaikissa vaaleissa ilmastoasiat mielessä.
  11. Tutki, paljonko ruokaa taloudessasi menee hävikkiin ja selvitä, miksi.
  12. Syö kotimaista villikalaa.
  13. Pidä kasvisruokapäivä viikossa.
  14. Kokeile riisin sijaan kotimaista ohraa.
  15. Osta alennuslaputettuja tuotteita.