Helsingin Sanomat toteaa perhevaipasta kertovassa artikkelissaan (6.3.2023), että joidenkin miesten mukaan ”lapset ovat tylsiä ja miehistä on turha yrittää tehdä naisia”.  Artikkelia varten HS Meidän perhe kysyi verkkokyselyssä sadaltakolmeltakymmeneltä 20-71 -vuotiaalta mieheltä perhevapaista. Osa vastauksista on käsittämättömän tunkkaisia, kuten tämä 33-vuotiaan miehen kommentti:

Työnteon vähentäminen riistäisi minulta pääasiallisen tarkoitukseni, kun taas vaimon tarkoitusta ei VOIDA ottaa häneltä pois sen ollessa sisäänrakennettu hänen naiseuteensa. Työskentely on minulle PAKKO, mutta vaimolleni vain bonus, koska minä en rankaise vaimoani hänen pienistä tuloista, kun taas pienituloisia miehiä ei kelpuuteta kumppaneiksi.”

Huh, en tiedä, mistä aloittaa. Tasa-arvo ei todellakaan ole valmis. Ajattelin kuitenkin yrittää tällä blogipostauksella murtaa muutamia tässäkin Hesarin jutussa mainittuja myyttejä ja yleisimpiä syitä perhevapaiden epätasaiselle jakautumiselle. Artikkelia varten on myös haastateltu Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtoria, sosiaalipolitiikan ja perhetutkimuksen dosenttia Petteri Eerolaa. Siteeraan häntä myös tässä blogipostauksessa.

Yleisimmät syyt perhevapaiden epätasaiseen jakautumiseen tuntuisivat artikkelin perusteella olevan:

• Isä tienaa paremmin kuin äiti.
• Isällä on niin tuiki tärkeä työ, että sieltä ei kertakaikkiaan voi olla poissa.
• Äiti imettää, siispä hänen pitää jäädä kotiin.

Ok. Ensinnäkin, vanhempainpäiväraha on ansiosidonnainen ja monetkaan eivät edes vaivaudu laskemaan tätä auki. Suurempituloisen perheenjäsenen kotiinjääminen ei välttämättä ole niin valtavan suuri taloudellinen tappio kuin kuvitellaan.

Hesarin artikkelissa eräs 38-vuotias mies on kommentoinut näin: ”Ei noissa pikkufirmoissa mitään isäkuukausia pidetä. Eikä sillä, kun en oikein muutenkaan osaa olla töistä lomalla kuin 1-2 viikkoa kerrallaan.” Okei, no kummasti kuitenkin yrittäjäNAISET, toimitusjohtajaNAISET ja jopa pikkufirmoissa työskentelevät NAISET onnistuvat pitämään vanhempainvapaata ja jotkut, herra paratkoon, ihan  lomiakin. Voiko tästä päätellä, että miehet eivät kykene delegoimaan tai hallitsemaan kalenteriaan? Onko se hyvän työntekijän merkki?

Sitten on vielä nämä ”biologiset syyt”, kuten ”luontainen hoivavietti ja imetys”. Tämä saattaa tulla joillekin yllätyksenä, mutta näin vuonna 2023 kaupat on pullollaan vekottimia, joilla ihan sitä ”vauvalle maailman parasta ja ainoata ravintoa” eli rintamaitoa voi saada talteen. Sitä voi pakastaakin! Ajatella. Lasta on siis mahdollista täysimettää, vaikka toinenkin vanhempi osallistuisi ruokintaan siten, että pumpattua maitoa annetaan pullosta. (Disclaimer: juu tiedän, kaikki vauvat eivät suostu pullolle yrityksistä huolimatta, mutta suurimman osan kohdalla tämä onnistuu. Sitä paitsi, kaikki eivät todellakaan imetä.) Lisäksi useimmille lapsille aletaan antaa kiinteitä ruokia aikaisintaan 4kk ja viimeistään 6kk iässä. Tämä imetysasiakin on siis vanhanaikainen, laiska ja väsynyt argumentti. Jostain ”luontaisesta hoivavietistä” puhumattakaan.  Mies, usko tai älä, sinullakin on hoivavietti. Patriarkaatti on vain piilottanut sen sinne toksisen maskuliinisuuden alle.

perhevapaiden tasaisempi jakautuminen on koko perheen etu

Yllä oleva kuvakaappaus Hesarin jutusta ja siinä oleva kaavio havainnollistaa nykyistä perhevapaiden logiikkaa. Jos siis molemmat vanhemmat käyttävät oman kiintiönsä, lapsi saa olla pidempään vanhempainpäivärahan turvin kotona kuin aiemmassa mallissa. Tämä on ehdottomasti lapsen etu. On äärimmäisen huolestuttavaa, että edelleen viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaita. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa myös sen, että perhevapaiden aikaiset roolit jäävät helposti päälle, jolloin töihin palannut äiti päätyy hoitamaan työpäivän lisäksi myös koti- ja metatyöt. Tämä osaltaan hidastaa urakehitystä, eikä ainakaan edesauta arjessa palautumista.

Helsingin Sanomissa asiasta sanotaan näin:

Eerola myöntää, että muuttuva työelämä tarjoaa perheille uudenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja ajankäyttöönsä. Hän kuitenkin muistuttaa, että on eri asia pitää pitkä kesäloma kuin olla lapsen tai lasten kanssa kotona sinä ainoana vanhempana, jolla on päävastuu pikkulapsiarjen pyörittämisestä. ”Jos vanhemmuutta jaetaan pikkulapsivaiheessa enemmän, opitut mallit pysyvät paremmin mukana myös myöhemmissä vanhemmuuden vaiheissa.”

Artikkelissa listataan myös isien tärkeimmät syyt perhevapaiden pitämiseen:

1. Isä halusi hoitaa lasta
2. Isä halusi tauon töistä
3. Isä halusi mahdollistaa äidin paluun töihin tai opintoihin
4. Äiti halusi isän pitävän vapaan

Niin, tosiaan. Jotkut vanhemmat ihan haluavat viettää aikaa sen yhdessä alulle laitetun jälkeläisensä kanssa. Lisäksi on myös olemassa miehiä, joille se puolisonkin ura ja eläkekertymä on merkityksellinen, eikä vaan kiva pikku bonus. Minä itse esimerkiksi koen, että ura ja työelämä on minulle hyvinkin merkityksellistä ja tärkeää, ihan kuten vanhemmuuskin. Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia.

Lue myös: Äidit uupuvat työn, kotitöiden, metatöiden ja hoivavastuun taakan alla

Yhtäkkiä vierähti monta kuukautta ilman, että olen kirjoittanut tänne blogiin mitään. Sen vuoksi ajattelin nyt raottaa vähän sanaista arkkuani ja kertoa kevään ja kesän kuulumisia.

raskas kevät ja rentouttava kesäloma

Valehtelisin, jos väittäisin, etteikö kevät ollut minulle jokseenkin rankka. Töitä riitti enemmän kuin tarpeeksi, ja minua vaivasivat edelleen syksyllä alkaneet univaikeudet. Ne vaikuttivat merkittävästi jaksamiseen. Tuntuu, että ennen lomalle jäämistä olin aika pitkään jonkinlaisessa sumussa, eikä mikään tuntunut miltään. Juhannuksena kesälomalle jäädessäni purskahdin itkuun.

Minulla on tänään viimeinen lomapäivä ja palaan huomenna töihin. Loma, joka kesti juhannus mukaan lukien kuukauden, oli juuri sellainen kuin loman pitää ollakin: lepäsin paljon, luin kahdeksan kirjaa, kävin sukuloimassa lapsen kanssa,  kävin kesäteatterissa, matkustimme koko perheen voimin Tallinnaan ja Pärnuun, vietin puolison kanssa yön kaksin hotellissa, kävin elokuvissa, pyöräilin paljon, mökkeiltiin, grillailtiin, juhlin juhannusta ja ystävän pyöreitä vuosia ja piipahdin festareillakin. Viime päivät olen ollut yksin kotona muiden ollessa vielä mökillä. Olen valmistautunut arkeen muun muassa siivoamalla, karsimalla turhia tavaroita ja ylipäätään suunnittelemalla syksyä.

Alla muutamia kirjavinkkejä (lomalla luettua)

• Minja Koskela: Ennen kaikkea feministi
  • Hyvä perusteos neljännen aallon feminismiin
• Emilia Kujala: Suorittajan mieli
  • Psykoterapeutin kirjoittama teos, joka antaa paljon työkaluja meille, joilla on taipumusta suorittamiseen.
• Delia Owens: Suon villi laulu
  • Yksi parhaita lukemiani romaaneja!
• Jessikka Aro: Putinin trollit
  • Kirja kertoo uskomattomia tositarinoita Venäjän informaatiosodankäynnistä 2000-luvulla.

syksyllä aion panostaa hyvinvointiin

Olen käynyt keskustelemassa useankin eri tahon kanssa näistä univaikeuksistani. Syitä on etsitty niin uniapneasta kuin elämäntavoistakin. Nukahtamisvaikeuksia ja väsymystä ei näin lomalla ole ollut. Näin ollen voi ehkä olettaa niiden juontavan juurensa stressistä. Toki olen myös nukkunut lähes joka yö kymmenen tuntia ja ottanut päivänokosiakin paljon.

Ensi viikolla minulla on taas aika työpsykologille. Viimeksi sain häneltä muutamia ihan käyttökelpoisia neuvoja:

• Olen alkanut pitää huolipäiväkirjaa, johon listaan iltaisin mieltä painavat asiat.
• En pääsääntöisesti katso puhelinta (tai tee muutoin töitä) iltaisin kello 19 jälkeen, ja saan ottaa puhelimen käteen vasta aamulla klo 09. Tämä on auttanut paljon.
• Pyrin säännölliseen unirytmiin (noin 22-07).

Syksyllä aion siis entistäkin enemmän pitää huolta, että minimoin uneen vaikuttavia häiriötekijöitä. Aion panostaa palautumiseen ja liikuntaan, terveelliseen ruokaan sekä säännölliseen vuorokausirytmiin myös viikonloppuisin aiempaa tarkemmin. Lomalla huomasin, että tarvitsen myös paljon aikaa olla ihan itsekseni tekemättä mitään. Aion panostaa myös siihen enemmän arjessa. Ehkä näillä eväillä selviän tulevasta hektisestä syksystä ainakin paremmin kuin viime vuonna.

Muistakaahan seurata arkea myös Instagramin puolella: @sarkasmiajashampanjaa