Eilinen kirjoitukseni koronakriisistä kirvoitti keskustelua ja kommentteja niin Instagramissa, Facebookissa, täällä blogissa, viestein kuin savumerkeinkin.

Keskustelu on aina hyvästä ja huomaan, että aihe nostaa pintaan tunteita.

Haluan kuitenkin tässä kootusti selventää ihan rautalangasta vääntäen muutaman asian:

• Tarkoitukseni ei ollut ”lietsoa paniikkia”. Halusin vaan jakaa faktatietoa ja kannustaa ihmisiä pysymään kotona. Fakta on, että tauti voi olla vaarallinen myös perusterveelle nuorehkolle ihmiselle. Lähde: lääkäri
• Kun kirjoitin, että ”jos on vielä joku, joka ei ole tähän mennessä ymmärtänyt omaa parastaan, vaan hengailee kylillä, voi hän minun puolestani mennä vapaasti kompostiin makaamaan” en tarkoittanut, että kävelyllä ei saisi käydä. Minäkin käyn ulkoilemassa. Se tekee hyvää keholle ja mielelle. ”Kylillä hengailu” on kuitenkin eri asia kuin samoilu lapsen kanssa lähimetsässä.
• Kirjoitin kuitenkin, että ”älä mene myöskään käymään karanteenissa olevien ikäihmisten luona tai lähde heidän kanssaan edes kävelylle”. Tällä tarkoitin siis sitä, että vanhusten kanssa ei tarvitse lenkkeillä, en sitä etteikö saisi lainkaan käydä kävelyllä.
• Kun kehotin ”laskemaan rimaa tai heittämään koko riman helvettiin” en todellakaan tarkoittanut, että kannustaisin ihmisiä tekemään töitä kaksi tuntia ja merkitsemään työaikakirjanpitoon kahdeksan. Riman laskemisella tarkoitin vanhemmuuteen ja kodin siisteyteen liittyvää rimaa. Haluan tässä yhteydessä painottaa, että minulla on korkea työmoraali, enkä koskaan käskisi ketään laiskottelemaan. Kirjoitin viime viikolla meidän etätyöskentelystämme näin:

Olemmekin yrittäneet parhaamme mukaan pitää yllä jonkinlaista päiväkotimaista rytmiä. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että meidän aikuisten työaika pirstaloituu noin 06:30-19:30 -välille. ”Työpaikalla” eli työhuoneessa työskentelee vuorotellen keskeytyksettä jompi kumpi, usein palaverien tai keskittymistä vaativien työtehtävien mukaan jaoteltuna.

Sillä välin se toinen vanhempi yrittää keksiä tyttärelle jotain järkevää, kehittävää ja ikäkauteen sopivaa puuhaa ja samalla tehdä ei-niin-paljon-keskittymistä-vaativia-työtehtäviään. Oman lisämausteensa tähän on tuonut se, ettei tytär ole yhtenäkään päivänä suostunut nukkumaan päiväunia. (Myönnettäköön, että minun vahtivuorollani tämä ”järkevä, kehittävä ja ikäkauteen sopiva puuha” on 99% ajasta sitä, että hän katsoo Netflixiä ja 1% kotitöiden tai ruokahuollon parissa puurtamista yhdessä tuumin.)

Yllä olevasta voi päätellä, että kyllä meillä tehdään se kokonainen työpäivä, mutta pätkissä. Tehokkuuden maksimoimiseksi olemme järjestäneet niin, että keskittymistä vaativat tehtävät tehdään rauhassa ja palavereihin saa keskittyä. Kuitenkin sälähommia pystyy tekemään myös tyttären katsoessa vieressä Netflixiä. Toki tästä poikkeustilanteesta johtuen työtä ei ole joka päivä ollut ihan kokonaisen 7,5h edestä. Tällöin luonnollisesti vain ne tehdyt työt merkitään työaikakirjanpitoon, ihan kuten aina muulloinkin. Minä en siis ole sellainen ihminen, joka tekee kaksi tuntia töitä ja merkitsee kahdeksan!

Sen sijaan olen ihminen, joka kannustaa poikkeustilanteessa vanhempia unohtamaan periaatteensa ruutuajasta tai suolakeksien syömisestä.

Lue myös:

Anni Erkko: Uraäidin selviytymisopas

Miksi etätyö lisää hyvinvointia?

Ajanhallinnan mestariksi

PS. Älkää menkö tulevana sunnuntaina virpomaan. Tai ainakin meille on turha tulla. En avaa ovea. (En kyllä avaa muutenkaan.)

Jos on vielä joku, joka ei ole tähän mennessä ymmärtänyt omaa parastaan, vaan hengailee kylillä, voi hän minun puolestani mennä vapaasti kompostiin makaamaan. Tai tehdä itselleen sellaisen hoitotestamentin, joka kieltää tehohoidon koronan iskiessä.

Kyllä minä tiedän, että neljän seinän sisällä hajoaa pää. Minullakin hajoaa. Tämä kulkutauti ei kuitenkaan ole mikään pikku flunssa. Se on riskiryhmiin kuuluville hengenvaarallinen ja voi olla sitä myös kenelle tahansa muullekin.

älä ole itsekäs ja tyhmä

Kun annetaan matkustusrajoituksia, ei se ole oikea aika lähteä mökille tai laskettelukeskukseen. Bileet voi järjestää myöhemminkin, vaikka ne olisivat miten tärkeät ja kauan suunnitellut. Älä mene myöskään käymään karanteenissa olevien ikäihmisten luona tai lähde heidän kanssaan edes kävelylle. Älä anna lastesi leikkiä naapurin muksujen kanssa tai änkeä ruuhkaisaan leikkipuistoon, supermarketiin tai mihinkään muuallekaan, jossa on muita ihmisiä jonoksi asti. Kukaan ei kuole siihen, jos ei pääse kuntosalille, mutta joku voi kuolla siihen, jos sinä menet viemään sinne koronasi. Tauti tarttuu oireettomanakin.

Minäkin kävin vielä muutamia viikkoja sitten ystävieni kanssa viinillä. Silloin sitä ei oltu vielä kielletty, mutta silti se hävettää nyt. Olin tyhmä ja ajattelematon. En ole enää.

Korona ei ole vitsi, vaikka tilanteen käsittelyssä musta huumori voi auttaa. Kuitenkin rajoituksia on noudatettava, vaikka se onkin hanurista. Kyllä minunkin suunnitelmani ja reissuni ovat peruuntuneet. Kyllä minuakin vituttaa olla vankina Pakilassa perheen kanssa kellon ja vuorokauden ympäri. Silti ei nyt auta kuin sopeutua uuteen väliaikaiseen arkeen.

Etätyöskentely ei tällä hetkellä näytä näin hilpeältä, mutta se on silti tehtävä.

Toivoisin, että mahdollisimman moni sisäistäisi nämä asiat ja jakaisi näitä tärkeitä pointteja omissa kanavissaan. Olit sitten vaikuttaja tai et:

• Pysy nyt jumalauta kotona, että et tartuta itseäsi tai muita!
• Nuorten, lasten tai aikuistenkaan ei saatana pidä hengailla nyt missään muualla kuin korkeintaan virtuaaliympäristössä. Ei edes alle kymmenen hengen porukalla.
• Vie lapsi päiväkotiin vain jos se on täysin ehdottoman välttämätöntä. Kaikki toki arvioivat itse, mikä on välttämätöntä, mutta jos on edes pienenpieni mahdollisuus pitää muksu kotona, tee se. Onhan se helvetin perseestä yrittää tehdä töitä samalla kun aktiivinen kolmevuotias kiukuttelee jaloissa. Siihen menee kaikki aika ja energia, mutta tämä on väliaikainen tilanne ja kaikki olemme samassa veneessä. Laske rimaa tai heitä koko rima helvettiin nyt.

älä kiristä kukkaron nyörejä ennen kuin on aivan pakko

Jotta talouden pyörät pyörisivät, älä lopeta kulutusta. Minä esimerkiksi juuri tilasin hirveän kasan postikortteja https://vittumitapaskaa.fi/ -verkkokaupasta ja aion lähettää niitä ystävilleni piristykseksi. Jos sinulla vielä on työpaikka ja/tai rahaa, tilillä voit tukea paikallisia toimijoita. Minä esimerkiksi teen seuraavaa niin kauan kunnes on matti kukkarossa ja varmaan vähän sen jälkeenkin:

• Suosittelen Instagramissa tuotteita ja palveluita, joita käytän muutenkin. Jaan, tykkään ja tallennan postauksia. Hankin lahjakortteja itselleni ja muille. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi Relove, Charmonie Spa, Alejandra Beauty Salon ja Teerenpeli.
• Tilaan verkkokaupoista kotimaisia tuotteita.
• Tilaamme/haemme ruokaa yrittäjävetoisesta lähiravintolasta. Vaihtoehdot Pakilassa ovat: HOFS ja Pakilan Pizza.

Artikkelikuva: Eino Nurmisto

PS: Anteeksi lukuisa voimasanojen käyttö.