Tässä postauksessa käsittelen joulun kulutustottumuksia ja hyväntekeväisyyttä sekä jaan vinkkejä siihen, millaisia aineettomia ja ekologisia lahjoja voit antaa erityisesti lapsille.

Olen itse vuosi vuodelta vähemmän materialisti ja enemmän tunnelmoija. Se on mielestäni suunta, johon kaikki voisivat pyrkiä. Pitkä on ollut matkani himohamstraajasta tähän päivään.

Meidän joulu ekommin JA RENNOMMIN

Olen haastanut Instagramissa pitkin joulusesonkia seuraajiani pohtimaan sitä, mikä joulussa on tärkeintä. Meillä lahjapapereiden holtiton repiminen ei ole se juttu, vaan rento yhdessäolo. Vuosi vuodelta myös panostamme enemmän ruokailuun. Sivusin aihetta jo tässä postauksessa.

Joulun odotuksessa meille tärkeintä on yhdessä fiilistely: riisipuuron keittäminen usein, glögin juominen, joulumarkkinoilla käynti, leipominen, askartelu ja jouluinen puuhailu. Ei krääsäkalenterin avaaminen, lahjastressi tai tonttuhuijaukset.

Myös joulun ruokahävikkiä on hyvä pohtia. Jos siitä porsaankankusta jää joka vuosi tuhottomasti yli kolmen päivän ähkynkin jälkeen, olisiko siinäkin vähempi parempi? Jos kukaan ei syö lanttulaatikkoa tai rosollia, pitääkö niitä sitten olla? Meillä laatu korvaa määrän. Niin ruoassa kuin joulupöydän viineissäkin. (Juu kyllä, juomme ruoan kanssa muutaman tarkkaan harkitun lasin viiniä, vaikka paikalla on lapsia. Niinkin voi mielestäni tehdä, kohtuudella.)

Tänä vuonna teimme myös päätöksen, että emme matkusta parin päivän takia sukuloimaan Keski-Suomeen, vaan kävin junalla jälkeläisen kanssa kaksin jo aiemmin tässä kuussa. Joulunpyhät keskitymme siis olemaan kotona, pelailemaan lautapelejä ja syömään hyvin.

Tee jouluna hyvää

Joulun alla on viimeistään hyvä ottaa katse pois omasta navasta ja ajatella muita ihmisiä.

Muutama ekosomevaikuttaja on ottanut hiljattain kantaa näihin Joulupuu-keräyksiin, joissa toiveet on luokkaa Guccin laukku ja timanteilla koristeltu pelikonsoli.

Minulla on myös näistä keräyksistä ristiriitaisia tunteita. Lapsia ei voi syyttää toiveista. Ne tulevat aina ulkopuolelta, populaarikulttuurista, mainonnasta. Lapsilla ja nuorilla on valtavat paineet kuulua joukkoon, ja nykypäivänä se valitettavan usein tarkoittaa tietyn merkkisiä vaatteita, tietyn merkkisiä laukkuja ja uusinta puhelinmallia. Tämä on surullista ja väärin.

Meillä vanhemmilla on vastuu tässä asennekasvatuksessa. Yhteiskuntana meidän olisi opittava kuluttamaan kestävämmin. Normeja tulisi muuttaa esimerkiksi niin, että käytettynä hankittu lahja on arvokas ja täysin normaalia, suositeltavaakin. Second hand -vaatteet, tavaroiden korjaaminen uuden ostamisen sijaan ja elektroniikan käyttäminen loppuun on tehtävä trendikkäiksi.

Joka tapauksessa siis minä en ole koskaan osallistunut näihin kauppakeskusten Joulupuu-keräyksiin. Luultavasti, koska pyrin välttelemään kauppakeskuksia joulun alla. Kuitenkin hyväntekeväisyys on tärkeä osa jouluani. Kuten olen aiemminkin monesti maininnut, lahjoitan aikuisten joululahjoihin varatut rahat vähävaraisten lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Lahjoituksen voit tehdä täällä.

”Anna joululahja lapselle tai nuorelle, jonka perheessä talous on tiukalla. Lahjoituksesi turvin tuemme lasten ja nuorten harrastamista ja vapaa-ajan elämyksiä, joihin tiukassa tilanteessa olevilla perheillä ei muuten olisi mahdollisuutta.”

Disclaimer: En ole koskaan joutunut itse kokemaan vähävaraisuutta ja tiedän olevani todella etuoikeutetussa asemassa, kun voin puhua tästä aiheesta. Tiedän myös, miten monen joulun nämä keräykset pelastavat. Silti lahjoitan mielummin rahaa kuin tavaroita, koska se on arvojeni mukainen tapa auttaa.

Muita tahoja, joille voit lahjoittaa:

• Pelastakaa Lapset Ry ”Lahjoituksesi avulla tuetaan vähävaraisia lapsia ja ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä.”
• Mannerheimin lastensuojeluliitto ”Lahoitusten avulla muun muassa…”
  • kuuntelemme lasten, nuorten ja vanhempien huolia sekä rohkaisemme ja kannustamme heitä vuoden jokaisena päivänä,
  • koulutamme ja ohjaamme vapaaehtoisia
  • maksamme auttavien puhelintemme puhelut
  • teemme työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusattujen tukemiseksi
  • autamme vanhempia mediakasvatuksessa ja vahvistamme lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukevaa, myönteistä ja turvallista mediankäyttöä
  • olemme läsnä nuorten arjessa keskustelupalstalla, sosiaalisen median kanavissa ja ryhmächatissa ja mahdollistamme nuorille vertaistukea ikätovereilta,
  • tarjoamme Vanhempainnetissä asiantuntevaa ja luotettavaa tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä
  • tarjoamme vanhemmille mahdollisuuksia tutustua muihin vanhempiin, jakaa kokemuksia perhe-elämästä ja vahvistaa omia verkostoja,
  • pystymme puolustamaan lasten oikeuksia sekä nostamaan lasten ja nuorten omia kokemuksia kuuluviin ja vaikuttamaan lapsi- ja perhepoliittiseen päätöksentekoo
• Plan Suomi: Valittavana useita eri suuruisia aineettomia lahjoja, kuten tytön koulutus, puhdasta vettä tai lapsen terveystarkastus

Toim. huom. Olen itse jäsen Hope Ry:ssä, Pelastakaa Lapset Ry:ssä ja MLL:ssa. Lisäksi kuulun Zero Waste Finland Ry:hyn sekä feministiseen ja antirasistiseen järjestöön Naisasialiitto Unioniin.

vinkkejä EKOLOGISIIN LAHJOIHIN LAPSELLE

Joskus tuntuu, että lahjan keksiminen on vaikeaa. Meidän tulisi mielestäni suosia lahjoissa elämyksiä, kulttuuria ja aikaa. Jos annamme tavaroita, voisimme ajatella, että vähemmän on enemmän ja hankkia harkiten. Lapselle voi mielestäni mainiosti ostaa leluja tai vaatteita lahjaksi käytettyinä. Näin ainakin toimin itse ja se on meidän perheessä aivan normaali asia. olen löytänyt vuosien varrella esimerkiksi lautapelejä, Brion junaradan osia, kirjoja, nukkekodin kalusteita, Duploja ja toppahaalarin lahjaksi käytettynä niin Tori.fi:stä, Emmy.fi:stä, kirpputorilta kuin työkaveriltakin ostamalla. Kuitenkaan edes käytettyä ei pidä hamstrata. Hyviä lahjoja on sellaiset, jotka tulevat tarpeeseen ja kestävät niin kulutusta kuin aikaakin, kuten juurikin kirjat, pelit ja klassikkolelut.

Joululahja voi olla myös sellainen, joka toteutetaan myöhemmin ja josta riittää iloa pitkäksi aikaa. Tämä on ajatusmaailma, joka useamman olisi hyvä omaksua. Alla muutamia vinkkejä siihen, millaisia aineettomia lahjoja lapselle voi antaa:

• Lahjakortti Hoplopiin
• Retki huvipuistoon
• Elokuvailta kotona tai leffateatterissa herkkuineen
• Lahjakortti tiedekeskus Heurekaan
• Retki Luonnontieteelliseen museoon tai Kansallismuseoon
• Liput teatteriin. (Esimerkiksi Tampereen teatterissa ensi syksynä Anastasia!)
• Harrastus tai kurssi. Esimerkiksi Helsingin kansalais- ja työväenopisto järjestää edullisia askartelu- ja leivontapajoja yhdessä lapsen kanssa.
• Voi myös esimerkiksi askarrella lahjakortin, että mennään yhdessä retkelle Talvipuutarhaan tai muuta vastaavaa, jonka voi tehdä lähes veloituksetta.
• Oma lapseni ainakin innostuu myös valtavan paljon kaikenlaisista reissuista ja hotelliöistä. Viimeksi oltiin esimerkiksi elämysmatkalla Pasilassa.

Uskon vakaasti, että moni lapsi arvostaa enemmän yhdessä vietettyä aikaa, seikkailuja, reissuja ja retkiä kuin yhtäkään Kiinassa valmistettua ylihintaista jorailevaa muovista glitterhärpäkettä, joka ei kestä edes leikeissä seuraavaan jouluun.

Lue myös: 

Koronajoulu ja kulutusjuhla ahdistaa”Luin juuri blogipostauksen, jossa kerrottiin, että on ostettu viisivuotiaalle joululahjaksi oma televisio, pelejä ja leluja, vaatteita sekä Guessin laukku ja reppu. Näiden lisäksi saa vielä toki lahjoja sukulaisilta. Postauksessa myös kerrottiin, että annetaan lompakko ja rahaa, jotta lapsi voi sitten itse joulun jälkeen ostaa jotain ja näin oppia rahan arvoa. En ole tietenkään mikään rahakasvatuksen asiantuntija, mutta tällaisen lahjavuoren perusteella lapsi tuskin oppii muuta kuin materialistisia arvoja.”

Pienin askelin kohti ekologisempaa joulua ”Joulukuusen virkaa meillä toimittaa viidettä vuotta muovinen sellainen. Jos hankkii tekokuusen, on hyvä pitää mielessä, että sen tulisi palvella vähintään parisenkymmentä vuotta, jotta se tulisi ekologisemmaksi kuin luonnonkuuset. Sen vuoksi ei ehkä kannata valita sitä mustaa, valkoista tai pinkkiä kuusta, ellei ole aivan sataprosenttisen varma, että se sopii sisustukseen vielä kahden vuosikymmenen kuluttua.”

Olen kertonut aiemmin, että yksi suurimpia haaveitani olisi päästä samppanjatilalle. Tämä haave oli hyvin lähellä toteutumista keväällä 2020 kun sain yhteistyökumppaniltani Viinipostilta kutsun PR-matkalle Reimsiin Charles Heidsieckin tilalle. Sitten tuli globaali pandemia ja reissu siirtyi useampaan otteeseen. Nyt se on kuitenkin tapahtumassa marraskuun viimeisellä viikolla!

Tämä lentomatka on koronan vuoksi ensimmäinen lähes kahteen vuoteen. Miksi lähden reissuun, vaikka olen huolissani ilmastosta ja pandemia edelleen jyllää?

Mitä koronaan tulee, se ei tule häviämään maapallolta. Olen tuplarokotettu, ja koen matkustamisen turvalliseksi. Aion toki välttää tungosta ja huolehtia käsihygieniasta, kuten toimin Suomessakin.

Sitten tämä lentoasia. En voi väittää, etteikö se aiheuttaisi minulle omantunnontuskia. Jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen, henkilökohtaiset päästöt tulisi olla 2,500 kg hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. (Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on tällä hetkellä noin 10k vuodessa, joten työnsarkaa on.)

Olen puhunut tästä lentämisasiasta paljon Instagramin puolella, mutta en täällä blogissa. Yksilön lentomatkoja monesti kytätään tässä ilmastokeskustelussa vähän liiaksikin. Esimerkiksi pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Kuitenkin on sanomattakin selvää, että 2,5k vuosibudjettiin ei kovin montaa lentomatkaa kestävästi mahdu. On myös selvää, että päästövähennyksiä on tehtävä runsaasti joka sektorilla niin valtioiden, yritysten kuin yksilöidenkin.

Mekko: Ivana Helsinki Kengät: Acne Molemmat on ostettu käytettynä vuonna 2019 Töölön Relovesta.

matkojeni tulevaisuus

Entisenä matkaoppaana ja lentoemäntänä en voi sanoa, että lentämisen ja matkailun ylipäätään on loputtava. Kestävässä matkailussa tulisi toki suosia junamatkailua ja hidasta matkaamista muutenkin. Kuitenkin jos lennät, valitse suora lento, kompensoi päästöt luotettavalle taholle ja suosi lentoyhtiöitä, joilla on uusi kalusto sekä hyvä täyttöaste. Pakkaa kevyesti.

Minä en ole valmis täysin luopumaan matkustamisesta ulkomaille. Olen valmis kompensoimaan sekä karsimaan entisestään muilla elämän osa-alueilla, kuten ruokavalio, asumisen ja liikkumisen päästöt sekä tavarat ja vaatteet. Pyrin myös matkustamaan nyt ja jatkossa harvemmin sekä pidempiä aikoja kerrallaan. Olen myös valmis lisäämään maata pitkin tehtäviä matkoja reippaasti.

Esimerkkinä nyt tämä PR-matka. En halunnut lentää minnekään vain muutamaksi päiväksi. Otin siis koko viikoksi talvilomaa ja pyysin matkan järjestävää tahoa varaamaan minulle vain yhdensuuntaisen lentolipun. Samppanjatilavierailun jälkeen jään muutamaksi pöiväksi Pariisiin, josta matkustan junalla viikonlopuksi Frankfurtiin ystäväni luo. Lennän sieltä sunnuntaina kotiin. Aiemmin olisin luultavasti tehnyt kolme reissua: PR-matkan samppanjatilalle, viikonloppumatkan Pariisiin ja toisen Frankfurtiin.

Ensi keväälle on myös suunnitteilla yhdistetty puolentoista viikon työ-ja lomamatka Lontooseen, jonne (ennen pandemiaa) tyypillisesti matkustin kahdesti vuodessa tapaamaan siellä asuvia ystäviäni. Olen myös lähdössä Portugaliin perheen kanssa niin ikään keväältä 2020 siirretylle matkalle Ericeraan ja Lissaboniin yhteensä 10 päiväksi. Kesäloman vietämme Suomessa matkustaen junalla ja autolla Lappiin. Alun perin suunnittelimme ensi kesänä matkaa maata pitkin Keski-Eurooppaan, mutta siirsimme sen tulevaisuuteen, koska vuoden kuluttua meillä olisi haaveena matkustaa, maata pitkin niin ikään, vähintään kuukaudeksi etätöihin Espanjaan nyt kun se on vielä mahdollista ennen kuin jälkeläinen aloittaa esikoulun.

Lue myös: Kevään reissut ja ajatuksia ilmastonmuutoskeskustelussa syyllistämisestä

Alla vielä muutamia keinoja, joiden avulla olen saanut laskettua viime vuosina omia päästöjäni arjessa:

• Lopetin jo vuosia sitten pikamuodin ostamisen. Suosin second handia ihan kaikissa hankinnoissani ja ostan vain tarpeeseen. Korjaan rikkinäiset vaatteet ja tavarat.
• En ole ostanut uutta puhelinta viiteen vuoteen.
• Suosin julkista liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä.
• Vaihdoimme auton hybridiin.
• Hankimme ilmalämpöpumpun.
• Käytämme fossiilitonta sähköä.
• Olen harventanut hiustenpesuväliä ja vietän suihkussa lyhyempiä aikoja.
• En käytä puhelinta iltaisin ja olen vähentänyt television ja suoratoistopalvelujen katsomista.
• Syön enemmän kasvisruokaa kuin ennen. Lihan ja kananmunat ostan punalapuissa. Olen myös vähentänyt maitotuotteiden kulutusta reilusti.
• Myös tärkein: Äänestän ilmastoasiat edellä.

PS. Postauksen kuvat eivät liity aiheeseen. Otin ne kun olin staycationilla kotikaupungissani Lapland Hotels Bulevardissa. (Huoneesta saatu alennusta Vaikuttajamedian syntymäpäivien kunniaksi.)