Kuukauden kymmenen: joulukuu
0
Jouluhan se on yksi suosikkivuodenaikojani. Silti tämä pimeys ja harmaus alkaa tuntua luissa ja ytimissä loputtomana väsymyksenä. Saatan nukahtaa kahdeksalta ja nukkua melkein kellon ympäri. Silti olen aivan kuin sumussa koko ajan. Reipas ulkoilu auttaisi, mutta minulla saattaa olla päiviä, jolloin en poistu kotoa kuin korkeintaan päiväkodille -jos sinnekään. Olisipa lunta.
Yritän tässä petrata ja panostaa sellaisiin juttuihin, jotka toisivat lisää energiaa: kirkasvalolampun kanssa hengailuun ja ulkoiluun. Tällä nimenomaisella hetkellä toki syön suklaata ja juon kahvia, mutta ihan kohta laitan ulkoiluun sopivat kamppeet päälle ja uhmaan harmautta. Ihan kohta.
Tässä kuvassa olen matkalla hakemaan uusia silmälasejani.
Tässä kuvassa esittelen uusia silmälasejani.
Palatakseni marraskuuhun:
- Kauan odotettu joogaretriitti peruuntui. Vittu.
- Kauan odotettu pieni irtiotto, Tallink Siljan pressimatka laineille peruuntui. Vittu.
- Disney-teemainen brunssi sentään toteutui. Herkuttelimme. Oli ihanaa.
- Vietimme isänpäivää kotona rennosti ja teimme vohveleita. Herkuttelimme. Oli ihanaa.
- Kävin myös illallisella Basbasissa ystävien kanssa sekä saunomassa Löylyssä. Herkuttelimme. Oli ihanaa.
- Rentouduin kasvohoidossa Alejandra Beauty Salonissa (palvelu saatu). Oli ihanaa.
- Järjestin muutamalle ystävälleni viinitastingin ja opin uutta viinilaseista yhteistyössä Viinipostin kanssa. Sekin oli ihanaa.
Joulukuu
Kuukauden ensimmäisen aamun ensimmäinen ajatus: Muistan vain olleeni todella, todella, todella väsynyt.
Tämän kirjan aion lukea: Joulun pyhille olen varannut monta kirjaa, mutta niistä ensimmäisenä jonossa on Antti Holman uutukainen, Kaikki elämästä(ni). Kirjasta kerrotaan näin: ”Elämän ja ajattelun kokonaisesitys, jossa eksytään kansakunnan kaapin päälle ja sukelletaan häpeän alhoihin.”
PS. Hävettää myöntää, mutta minulla on parhaillaan peräti kolme kirjaa kesken ja luen niitä sujuvasti ristiin fiiliksen mukaan. Tulen ja jään laulun osa 5 on kesken. Sitten luen Jari Sinkkosen Onnellinen lapsi-teosta, jonka olen kohta kahminut kokonaan ja näiden lisäksi erästä spontaania hankintaa, jossa käsitellään Tove Janssonin Muumi-kirjoja erilaisten filosofisten suuntausten näkökulmista.
Onko siellä ruutujen takana muita henkilöitä, joilla on aina monta kirjaa kesken? Minulla on yleensä kaksi: jokin romaani ja jonkinlainen tietokirja. Faktaa luen usein päivisin ja fiktiivistä proosaa iltaisin.
Tässä kuvassa esittelen kirjalöytöä.
(Työ)asia, jonka aion saada valmiiksi: Olisi kiva aloittaa uusi vuosi sillä tavalla puhtaalta pöydältä, että langanpäät on solmittu ja tietokoneen työpöytä järjestyksessä. Ensi vuoden työelämän teemoikseni olen valinnut luovuuden, rohkeuden ja tarkkuuden.
(Työ)asia, jonka tiedän roikkuvan puolivalmiina vielä tämän kuukauden jälkeenkin: No varmaankin se tietokoneen työpöytä.
Lausahdus, josta saan juuri nyt energiaa arkeeni:
Nyt minä olen syönyt ja ajatellut ja nyt minusta alkaa tuntua, että asiat rupeavat selviämään.
Muumipeikko, kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti (1946)
Tässä kuvassa koristelemme joulukuusta.
Ruoka, jota aion kokeilla: Ensimmäistä kertaa elämässäni loihdin itse joulupöydän antimet. Se on ehdottomasti uhka ja mahdollisuus samaan aikaan.
Tässä kuussa tapahtuvista asioista eniten olen odottanut tätä ja nyt se viimein toteutuu: Toivon sydämeni pohjasta, että kotiin poteroituminen tuottaisi tulosta, pysyisimme terveinä ja pääsisimme Kiuruvedelle sukuloimaan välipäivinä.
Asia, joka tuntuu ristiriitaisimmalta: Haluaisin suunnitella kaikkea ihanaa, mutta en uskalla. En tiedä, kuinka monta peruutusta ja pettymystä enää voin sietää. Toivon sydämeni kyllyydestä, että jo vuosia haaveilemamme, miehelle huomenlahjaksi ostamani, Portugalin surffimatka toteutuisi, eikä tarvitsisi taas siirtää vuodella.
Tässä kuvassa nautin mainiosta ruoasta ja ystävien seurasta Basbas kulmassa.
Tässä kuvassa nautin takkatulesta ja ystävien seurasta Löylyssä.
Yksi tavoite, joka on mahdollista saavuttaa: Ihan vaan selviytyminen tästä kuusta etänä ja vähäisillä ihmiskontakteilla jouluun asti.
Minkä asian haluaisin lapseni muistavan tästä kuukaudesta: Joulu se on erilainen joulukin. Haluaisin hänen muistavan mukavan yhdessäolon ja jouluisen puuhastelun, vaikka vietämmekin pyhät kotona keskenämme.
Kaiken kaikkiaan olen todella onnellinen, että tämä poikkeuksellinen vuosi on lopuillaan, vaikka ei se maailmantilanne vuoden vaihtuessa mihinkään muutu. Olen silti tehnyt unelmakartan ensi vuodelle ja voisin esitellä sitä vaikka omassa postauksessaan. Olen myös yrittänyt kaivella sisimmästäni sankalpaa ensi vuodelle, mutta se ei ole vielä löytänyt muotoaan. Osallistun kuun lopussa miniretriitille etänä ja toivon sen sitten viimeistään nousevan. Uskoisin sen liittyvän jollain tavalla inspiraatioon. Tänä vuonna sankalpani oli ”Minä rakastan.”
Tässä kuvassa pohdin alusvaateasioita toimistolla.
marraskuussa JULKAISIN NELJÄ POSTAUSTA:
Päiväkodin aloittaminen alle kolmevuotiaana
”Olen siis sitä mieltä, että onnellinen vanhempi ja koti on lapselle parempi aina vaihtoehto kuin se, että joku olisi hammasta purren kolme vuotta kotona vain siksi, että päiväkodin aloittaminen yhdistettynä suuriin ryhmäkokoihin ja pitkiin päiviin SAATTAA lisätä aggressiivisuutta.”
”Ahdistaa kulutushysteria ja koronarajoitukset. Ollaan tässä mietitty erilaisia toimenpiteitä ennen joulua ja jouluaattona, että voidaan pitää turvallinen joulu.”
”Näin jälkikäteen hävettää, miten tietämätön ja typerä ”snobi” olenkaan ollut. Nimittäin itse asiassa on suorastaan rikos juoda (hyvää) samppanjaa korkeasta huilulasista.”
Alejandra Beauty Salon -timanttihionta ja De-sense -kasvohoito sekä alekoodi
”Kuten olen sanonut, olen ollut aiemmin laiska ihonhoitaja, mutta ikääntymisen myötä siihen on tultava muutos, koska tietenkin haluan näyttää heleältä ja hehkeältä.”