Kuukauden kymmenen: helmikuu
*Postaus sisältää mainintoja tulevasta yhteistyöstä Tallink Siljan kanssa sekä Otavalta saadusta kirjasta
Marraskuussa aloitin tämän kuukauden kymmenen -listan ja se saa edelleen jatkua, koska on osoittautunut oikein mukavaksi tavaksi katsastaa mennyttä kuukautta sekä pohtia vähän tulevaa. Tässäpä siis kuukauden kymmenen -listaus helmikuun osalta.
Viime kuun listaan lyhyesti palatakseni:
- Thaimaalainen katkarapukeitto (ilman saippuaa, jota myös korianteriksi kutsutaan) oli erinomaista ja aion lisätä sen vähäiseen ruokarepertuaariini. Itse asiassa taidankin kokata sitä tänään.
- En saanut luettua kokonaan Tulen ja jään laulun osaa 3, koska olen intoutunut iltaisin katsomaan Vikingsiä.
- Hääpuku on edelleen pesettämättä.
- Mainitsemani mahdollinen työkuvio ratkesi minulle epäedullisella tavalla, mutta tilalle tuli kuin varkain toinen.
TAMMIKUU
Kuukauden ensimmäisen aamun ensimmäinen ajatus: Miksi minä?
Tämän kirjan aion lukea: Tunnista tyyppisi* (Otava)
(Työ)asia, jonka aion saada valmiiksi: Asiakkaan nettisivuille artikkelit koko kevään tarpeisiin.
(Työ)asia, jonka tiedä roikkuvan puolivalmiina vielä tämän kuukauden jälkeenkin: Vaatekaappien inventointi.
Lausahdus, josta saan juuri nyt energiaa arkeeni:
”Ja nyt kääntyi lehti, elämässäni oli alkamassa uusi luku. Maata näkyvissä, suuri yksinäisen saari keskellä merta!”
Muumipappa, kirjasta Muumipapan urotyöt (1950)

Ruoka, jota aion kokeilla: Vöneriä.
Tässä kuussa tapahtuvista asioista eniten olen odottanut tätä ja nyt se viimein toteutuu: Aloitan työt eräässä viestintätoimistossa.
Asia, joka tuntuu ristiriitaisimmalta: Juuri tällä hetkellä oikeastaan mikään ei tunnu ristiriitaiselta.
Yksi tavoite, joka on mahdollista saavuttaa: Lisätä hyötyliikuntaa entisestään.
Minkä asian haluaisin lapseni muistavan tästä kuukaudesta: Lähdemme tulevana sunnuntaina yhteistyössä Tallinkin* kanssa tyttöjen reissulle Tallinnaan yhdessä ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa. Siitä tulee ihana retki! Vauhdikas jälkeläiseni täyttää myös vuosia tässä kuussa.

Hei vaan hei, Vaikuttajamedia!
Tänään perjantaina 31.1.2020 Sarkasmia ja shampanjaa -blogi on iloisesti siirtynyt tänne Vaikuttajamedialle. On siis ehdottomasti paikallaan esitellä itseni kaikille uusille tuttavuuksille.
Olen jetset-mimmi vangittuna pakilalaisen perheenäidin vartaloon. Olen myös tradenomi, viestijä, lentoemäntä, tapahtumatuottaja, eläkkeellä oleva matkaopas sekä oman elämäni projektipäällikkö. Harrastan joogaa, luomusamppanjoita ja supersankarielokuvia. Arvostan ihmisiä, jotka seuraavat unelmiaan, enkä voi sietää vätyksiä, korianteria tai huumorintajuttomuutta. Minun mielestäni mutsitkin saavat käydä töissä ja harrastuksissa, varata hotellihuoneen vain itselleen tai vaikka juhlia aamuun asti.
Aloitin tämän blogin raapustamisen, koska huomasin, että ihan kaikki muutkin sellaista pitävät ja koska minulla on niin valtavasti sanottavaa aivan kaikesta. Joku voisi kutsua tätä lifestyle -blogiksi, mutta vaikka minulla onkin vauhdikas elämä (life), ei siinä paljon tyyliä ole (style).
Tervetuloa silti seuraamaan arkeani ja toisinaan myös juhlaa!

Jotta pääsisit jyvälle, mistä näissä horinoissani oikein on kyse, suosittelen tutustumaan vähintäänkin seuraaviin aiempiin kertomuksiini:
Elämäntyyli:
”Jos et ole sosiaalista sorttia vanhempana ja halua keskustella junan leikkipaikalla muiden äityleiden ja iskälöiden kanssa välikausivaatteista tai nukkumisjärjestelyistä, ota isot kuulokkeet mukaan ja ole kuuntelevinasi musiikkia.”
- Relove lifestyle ja parhaat second hand -löytöni
- Rusinat eivät ole saatanasta seuraava ja muita vinkkejä kakaroiden kanssa matkaamiseen
- Ettei vain olisi kärpäsenkakka? -Yöpyminen Bengtskärin majakassa

Ura:
”Jos on rakentanut sellaisen brändin itselleen, jota sisältö tukee ja joka luontevasti siihen solahtaa, arvostavat seuraajat sisältöä, oli se kaupallista tai ei. Minusta kuitenkin tuntuisi oudolta mainostaa vaikkapa leipää, jos en sellaista normaalisti ikinä söisi. (Mutta minä syön, lähettäkää siis leipää. Ja sirkushuveja!)”
- Kaupalliset yhteistyöt puhuttavat
- Anni Erkko: Uraäidin selviytymisopas
- Kootut lentoemäntäkertomukset
Vanhemmuus:
”Uskokaa siis kun sanon, että tämä vanhemmuushomma ei ole ollut minulle koko ajan vaivatonta, vaikka paperilla kaikki on mennyt ihan loistavasti. On verrattain hyvät tukiverkostot ja dumppasin lapsen päiväkotiinkin jo alle vuoden ikäisenä ammatti-ihmisten koulutettavaksi. Silti vanhemmuus on toisinaan minulle haastavaa ja etenkin äitiyden sekä työn yhdistäminen vaatinut epäonnistumisia ja ääripäitä. Kantapään kautta kuitenkin oppii.”
- Minkälainen äiti minä haluan olla?
- Vinkkejä selviytymiseen vauvavuodesta -ja vähän sen jälkeenkin
- Synnytyskertomus, jota minun ei pitänyt kertoa

Sarkasmi:
”Minun aikuismainen vinkkini tilanteeseen, jossa tapaat yllättäen jonkun, jonka kanssa olet joskus ollut intiimeissä tekemisissä, on seuraavanlainen: piiloudu hatun ja aurinkolasien alle, jos mahdollista. Jos tämä ei onnistu, koska olet vaikkapa töissä, niin sitten ihan pokkana vaan olet niin kuin et olisikaan.”
Shampanja:
”On toki hyvin keskieurooppalaista tulla koko perheen voimin Viini&ruoka -tapahtumaan ja se on luonnollisesti kaikkien oikeus. Kuitenkin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että lauantai-ilta, viinimessut ja vauva eivät sovi samaan lauseeseen. Vaikka sinä osaisit nauttia ruoasta ja viinistä sivistyneesti, on siellä kuitenkin aina heitä, jotka ovat maistelleet muutaman Ripasson liikaa.”

Jos et jaksa lukea mitään yllä mainituista aiemmista kirjoituksistani, lue edes tämä postaus ja olet täysin kartalla siitä, mistä tässä hommassa on pohjimmiltaan kysymys.
PS. Koska olen moderni ihminen, olen sosiaalinen myös mediassa:
Instagram: @sarkasmiajashampanjaa
Facebook: @Sarkasmia ja shampanjaa


0

