Vuosi 2017 oli sekä tälle blogille että minulle kasvun vuosi, vaikka en vieläkään rehellisyyden nimessä aina tunne itseäni kovinkaan aikuiseksi. Viimeksi tänään sain itkupotkuraivarit, koska olin unohtanut kannettavan tietokoneen laturin toimistolle, enkä siis voikaan tehdä loman aikana töitä/koulujuttuja/blogihommia paitsi sen verran kuin se akku nyt sattuu kestämään. (Tämä teksti siis valmistuu pöytäkoneella kotona, mutta huomenna aamupäivällä lähdemme kohti etelää.) Toki on aivan toinen asia, onko se hermostumisen aihe, jos ei voikaan lomamatkalla tehdä töitä tai hoitaa muita velvollisuuksia, mutta kun myöskään tulostin ei toiminut, kotona oli sotkuista, eikä kukaan ollut siivonnut joulukoristeita pois, koska ”ei tiennyt, mihin ne pitää laittaa”. Niin pitihän sitä nyt vähän jalkaa polkea.

Nämä ärsyttävät asiat eivät kuitenkaan ole nyt tämän postauksen varsinainen aihe, vaan se, mitä te luitte vuonna 2017. Viime vuoden aikana kirjoitin mietteitäni äitiydestä, arvostelin kirjoja ja elokuvia, tarinoin vähän opiskelusta ja töistäkin sekä kävin jonkin verran erinäisissä tapahtumissa. Luetuimpien viiden kärjen perusteella voi karkeasti yleistäen todeta, että äitiys- ja uratarinat kiinnostavat teitä lukijoita eniten. Se on mukavaa huomata, koska niitä myös minä tykkään kirjoittaa.

Luetuimmat postaukseni vuonna 2017, ovat…

• Myyttejä lentoemännän työstä

Lentoemännän työ on pelkkää glamouria
Jos glamourilla tarkoitetaan sitä, että herää neljän aikaan aamuyöllä, on kotona vasta myöhään iltapäivällä tai viiden päivän kuluttua, työskentelee myös joulut sekä juhannukset ja keräilee päivät pitkät roskia pieneen kärryyn, niin kyllä, lentoemännän työ on täynnä loistoa.”

• Synnytyskertomus, jota minun ei pitänyt kertoa

Pakkailin loput tavarat kaikessa rauhassa, siivoilin, kyttäsin tuntemuksia sekuntikellon kanssa, kävin suihkussa ja onnistuin ajelemaan sääret sekä bikinialueenkin joten kuten, koska en halunnut, että kätilö joutuu kaiken lisäksi katselemaan epäsiistiä tuheroa ja karvakinttuja.”

• Töölön helmi: Relove

Relovessa ei haise kirppikselle, siellä soi musiikki ja myytäviksi valikoituvat ainoastaan laadukkaat tuotteet eivätkä mitkä tahansa kulahtaneet rääsyt.”

• Isyyspakkaus

Minun oli tarkoitus myös askarrella mukaan ”vapaudut vaipanvaihdosta” -tyylisiä kortteja, mutta sitten laiskuus iski (enkä halua antaa vapautuksia vaipanvaihdosta).”

• Äitiyslomalaisen arkipäiviä

Hiukseni ovat täynnä puklua. Harkitsen leikkaavani ne lyhyeksi keittiösaksilla, koska en jaksa mennä niitä pesemään. Tai sitten sorrun yrittämään, josko viisikuinen suostuisi katsomaan vartin sitterissä Muumeja, jotta pääsisin suihkuun. Ei suostu. Olemme molemmat yöpuvussa koko päivän.”

Myös edellisvuonna kirjoittamani Miten päästä promoottoriksi ja Mikä on parasta lentoemännän työssä? pitivät pintansa suosikkien joukossa.

Tämä vuosi meni ohi hurjan nopeasti, mutta juuri mitään merkittävää ei tapahtunut. Mitä nyt sain lapsen, tein puolessa vuodessa yli 60 opintopistettä ja aloitin uudessa työpaikassa . Sitten kirjoittelin tietenkin myös tätä blogia. Ennen kuin siirryn pohtimaan, mitä haluan vuoden 2018 tuovan tullessaan, ajattelin listata tämän kuluneen vuoden parhaat palat.

Paras kirja

En valitettavasti saanut luettua kaikkia #hyllynlämmittäjä -teoksia, vaan suurin osa niistä lämmittää kirjahyllyäni edelleen. Muita opuksia kyllä luin tänäkin vuonna kiitettävän määrän siitä huolimatta, että aika on ollut kortilla. Nyt joululomalla luin peräti kaksi teosta. Kuitenkin minun mielestäni vuoden paras lukemani kirja on ollut Läpi helvetin -Marko Jantusen tarina 

Paras elokuva

La La Land oli aika hyvä, mutta menen nyt tässä asiassa sarjakuvalinjalle kuitenkin ja vastaan Th..Guard…Thor…Guardians of the Galaxy. Toim. huom. En ole vielä(kään) ikäväkseni nähnyt Tuntematonta sotilasta enkä uusinta Star Warsia, ne olisivat saattaneet vaikuttaa valintaan.

Paras asia

Vuoden paras juttu oli tietenkin tyttäreni syntymä. Tai siis ei se itse syntymä niin mukavaa ollut, mutta noin niin kuin kokonaisuutena. Pienokainen on aika veikeä kymmenkuinen ja otti tällä viikolla ensimmäiset askeleensa ilman tukea. Nyt kun oppisi vielä nukkumaan.

Vuodelta 2018 odotan paitsi pyöreää syntymäpäivääni, myös tradenomiksi valmistumista ja toivottavasti parempaa vointia, sillä olen ollut joulusta asti sitkeässä flunssassa.  Ensi vuoteen kuulunee myös paljon matkustelua, treenejä ystävien kanssa, mielenkiintoisia asioita työrintamalla ja tietenkin kiireetöntä aikaa perheen kanssa.

Hyvää uutta vuotta 2018 kaikille lukijoilleni!