Kirjoitin taannoin, millainen voisi olla aivan tavallisen matkaoppaan aivan tavallinen työpäivä. Koska olen ollut aikoinaan myös perheen pienimpien aktiviteettioppaana, päätin nyt paljastaa, millaista se työ puolestaan on.

08:00 Herätyskello soi. En jaksa nousta. Torkutan melkein puoli tuntia.
08:25 Kiskon työvaatteet niskaan ja heitän hiukset kiinni.
08:35 Missä viipyy minibussi, jonka pitäisi noutaa meidät töihin?
08:43 Kyyti oli tänään vain vartin myöhässä.
09:07 Saavumme työpaikallemme eli resortille, joka sijaitsee kaupungin ulkopuolella.
09:15 Syön aamupalaa. Mikä mainio työsuhde-etu: buffetaamiainen joka päivä!
09:37 Maskotti Bernie -nalle on herännyt ja kiertelen aamupalapöydissä hänen kanssaan tervehtimässä lomalaisia. Joku vetää Bernietä hännästä.
09:48 Suuntaamme lastenkerholle, joka aukeaa kymmeneltä.

10:28 Askartelen nukketeatteria vanhasta pahvilaatikosta (kuvassa yllä).
11:30 Tänään on Lollo -kirahvin syntymäpäivät. Kaikki yli 3-vuotiaat ovat tervetulleita juhlimaan kanssamme ilman vanhempia.
11:34 Aloitamme bileet tutustumalla toisiimme: kerromme nimemme, lempivärimme ja sen, mikä olisi paras syntymäpäivälahja. Pirskeissä ei ole tällä kertaa yhtään suomalaista lasta.
11:37 Eräs norjalainen pieni tyttö hihkuu innoissaan ymmärtävänsä suomea: sehän kuulostaa vähän samalta kuin ruotsi. Selitän hänelle, että itse asiassa yritin puhua ruotsia…
12:00 Teemme Lollolle ison syntymäpäiväkortin ja piirustuksia. Näistä hän varmasti ilahtuu.
12:03 Lähden kollegani kanssa hakemaan päivänsankaria nokosilta.
12:17 Kirahvipuvun sisällä on todella kuuma, enkä näe juuri mitään. Tervehdin kuitenkin ohikulkijoita reippaasti vilkuttaen.
12:30 ”Överaskning! Grattis, Lollo!” lapset huutavat kuorossa ja ryntäävät halaamaan. Kohta syödään kakkua. Tosin Lollo ei saa kakkua, koska hän on kirahvi. Sekös harmittaa!

13:01 Villit syntymäpäiväjuhlat ovat ohi ja on aika sulkea lastenkerho lounaan ajaksi. Muistutamme vielä lapsia, että huomenna on merirosvoseikkailu.
13:10 Ahmin spagettia ja jauhelihakastiketta. Pohdimme, pitäisikö lähteä töiden jälkeen ostoksille vai mennä kotiin, tilata sushia ja katsoa elokuva.
14:27 On kasvomaalausten aika. Eräs poika haluaa, että teen hänestä Shrekin näköisen, joten päädyn vain värjäämään hänen koko naamansa vihreäksi. Hämmentävän monta pientä Hello Kittyä juoksee ympärillä.
15:01 Istun erään tanskalaisen tytön kanssa tekemässä avaimenperää helmistä. En oikein ymmärrä, mitä hän yrittää kertoa, mutta nyökyttelen innokkaasti. Hän pitää minua varmaan hieman vähä-älyisenä.
15:45 Laitamme piirretyt pyörimään. Tänään(kin) vuorossa on ”Aladdin”. Osa kollegoistani lähti vähän vanhempien lasten kanssa pelaamaan jalkapalloa.
17:00 Kerho menee kiinni. Pian alkaa minidisco. Sen jälkeen kyyti tulee hakemaan meidät ja tämäkin erittäin raskas työpäivä on ohitse.

Lue myös:
Tavallisen matkaoppaan tavallinen työpäivä
Lentoemännän päivä
Mitä on tapahtumatuottajan työ?

Kolmantena #hyllynlämmittäjä -haasteen kirjana minulla oli Jenni Selosmaan teos ”Kukkaron kuningatar -kahdeksan askelta taloudelliseen hyvinvointiin”. Kirjan takakansi kertoo:

Tämä kirja on kaikille, jotka pelkäävät kurkistaa pankkitilinsä saldoa, lohtushoppailevat luottokortilla ja odottavat palkkapäivää kuin kuuta nousevaa. Kukkaron kuningatar näyttää tien säätämisestä säästämiseen ja auttaa löytämään taloudellisen mielenrauhan. Kukkaron kuningatar esittelee talouden treeniohjelman, jonka avulla raha-asiat pannaan järjestykseen. Treeni etenee alkulämmittelystä loppuverryttelyyn. ja sen aikana kartoitetaan rahapersoonallisuutta, tehdään tilit selviksi rahahistorian kanssa, lasketaan todellinen tuntipalkka, pohditaan miten käyttää rahaa arvojensa mukaisesti ja luodaan toimintasuunnitelma taloudellisen hyvinvoinnin tueksi. Kukkaron kuningatar on selkeä ja innostava opas talouden hallintaan. Testit ja tehtävät ohjaavat pohtimaan kuluttamista ja rahankäyttöä. Teos herättää arvostamaan kovalla työllä ansaittua rahaa ja käyttämään sen fiksusti.”

Kuten mainittua, kirjassa on kahdeksan askelta. Ne ohjaavat paitsi rahan käytön hallintaan, myös itsetuntemukseen ja haastavat tarkastelemaan niin omaa työelämää kuin arvopohjaakin.

Suosittelen kirjan lukemista lomalla. Nimittäin teoksessa on kauheasti tehtäviä, kuten esimerkiksi koko omaisuuden täydellinen inventaario, ostoskirjanpidon pitäminen ja kaiken elämän aikana lompakossa käyneen rahavirran selvittäminen. Kirjan avulla sinäkin voit testata, oletko imagokuluttaja, tarjoushaukka, keräilijä, pakkoshoppaaja, läheisriippuvainen kuluttaja, buliminen tuhlaaja vai vähän kaikkea edellä mainittua.

Tämän opuksen ansiosta siivosin taas kaapit uusin silmin ja laitoin valtavasti roinaa kiertoon. Luovuin esimerkiksi kaikista niin kutsutuista tavoitevaatteistani. (Myönnetään, en tule enää koskaan mahtumaan siihen koon 34 supertiukkaan makkarankuoreen.)

Teos herätti ennen kaikkea tajuamaan, että jos olisin edes kymmenen prosenttia ansioistani laittanut sukanvarteen viimeisen kymmenen vuoden ajalta, minulla olisi jo 30 000€ säästössä. Missä ne kaikki rahat ovat nyt? Minulla ei ole mitään omaisuutta, jos ei lasketa muutamia Ikeasta ostettuja huonekaluja, astioita ja jotain halpoja ryysyjä.

Pistin myös merkille, että pelkästään ostosten kirjaaminen ylös vähentää kulutusta ja tulee tehtyä järkevämpiä hankintoja. Olen pitänyt vastaavanlaista kirjanpitoa ennenkin, mutta nyt tarkastelin tuloksia aiempaa kriittisemmin, ”kukkaron kuningatar” -lasien läpi. Aion ehdottomasti jatkaa tätä harrastusta myös vastaisuudessa. Tulin tietoisemmaksi siitä, mihin rahaa kuluu, missä voisin vielä säästää ja mistä asioista en halua luopua. Esimerkiksi sisustukseen ja kodin viihtyisyyteen liittyvät hankinnat ovat sellaisia, jotka tuottavat minulle arvoaan enemmän iloa.

Kirja sai minut myös muun muassa peruuttamaan aikakausilehtien, Spotify Premiumin ja suoratoistopalveluiden tilauksia ja jättämään heräteostokset tekemättä. Teoksessa kun neuvotaan nukkumaan yön yli ennen jokaista yli kymmenen euron arvoista ostosta ja pitämään listaa hankinnoista, joita oikeasti tarvitsee.

Nähtäväksi jää, saanko näillä vinkeillä nyt säästettyä hurjia summia. Sitä odotellessa sain ainakin uuden harrastuksen: menojen kyttäämisen ja kategorioinnin.

Kouluarvosanaksi teokselle annan 9+