Työhyvinvointi on paras investointi, jonka yritys voi tehdä

Kävin tänään ”Work goes happy” –tapahtumassa Wanhassa Satamassa. Messuilla oli useita mielenkiintoisia näytteilleasettajia ja inspiraatiota työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä vaikkapa tyky –päiviin. Ohjelmaa, workshoppeja ja puhujia oli monipuolisesti laidasta laitaan aina vatsan hyvinvoinnista Juhani Tammisen ”10 askelta voittajaksi” –luentoon (kuvassa). Parhaiten minulle kolahti kuitenkin vakuutusyhtiö Ilmarisen työhyvinvointijohtajan, Katri Huoposen, kertomus siitä, kuinka parempi työelämä lisää yrityksen tulosta.

Fakta on se, että raha on tässä maailmassa aika suuressa merkityksessä. Jos en tietäisi telluksen pyörivän oman akselinsa ja auringon ympäri, voisin vannoa että se pyörii valuutan voimalla. Joka ikinen haluaa tuottaa voittoa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman tehokkaasti. Koko ajan etsitään parempia työtapoja, kiristetään vyötä sekä tehostetaan ajankäyttöä, jotta saataisiin kallisarvoisia säästöjä. Kuitenkin liian monet johtajat eivät ymmärrä sitä, miten järjetön voimavara oikeastaan on itse työntekijä. Nykypäivänä, etenkin asiantuntijatyön yleistyessä, henkilöstö on yritysten kovin kilpailuetu. Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, mitä voi käydä kun palaa loppuun.  Näin ollen tiedän, mistä puhun.

Työpahoinvointi tulee melko kalliiksi. Ilmarisen mukaan eräässä palvelualan pienehkössä yrityksessä yksi sairaspoissaolopäivä maksaa keskimäärin 288€. Hyvän osaajan menetys saattaa kustantaa jopa 44 000€ kun joudutaan rekrytoimaan sekä perehdyttämään kokonaan uusi työntekijä. Kaiken kukkuraksi pahimmassa tapauksessa tämä osaaja vie mennessään paitsi ammattitaitonsa sekä työpanoksensa, myös työkaverit ja jopa asiakkaatkin. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin panostamalla siis yritys tekee selvää säästöä: työelämän laatu paranee ja sairauspoissaolot sekä yleinen sähläys vähenevät. Ylitöiden teettämisestä ei oikeastaan ole kenellekään mitään hyötyä. Väsyneenä työntekijän teho on olematon ja virheiden mahdollisuus kasvaa ratkaisevasti.

Olen itse värikkään työhistoriani aikana ollut hyvin eritasoisissa organisaatioissa mitä työhyvinvointiin tulee. On firmoja, joissa järjestetään henkilöstölle yhteistä liikuntaa, käytetään ensiluokkaista työterveyslääkäriä ja kehotetaan käymään toisinaan myös keskustelemassa siellä työn kuormittavuudesta. Joissain työpaikoissa tuetaan rahallisesti vaikkapa kuntosaliharrastusta sekä pidetään säännöllisesti yhteisiä illanviettoja kiitokseksi hyvästä duunista. Sitten toisessa ääripäässä on työpaikkoja, joissa ei ole edes kunnollista terveyshuoltoa ja työntekijät ovat jatkuvasti sairaana töissä, koska eivät oikein voi tai uskalla olla poissakaan.

On sanomattakin selvää, että jos työyhteisössä panostetaan ja kannustetaan hyvinvointiin, ihmiset viihtyvät paremmin. Näin ollen he myös ovat motivoituneempia sekä sitoutuneempia työhönsä. Se voi myös vaikuttaa positiivisesti työilmapiiriin. Sitä kautta se korreloi tosiaankin suoraan tulokseen. Niinpä haastankin täten kaikki työnantajat ja esimiehet miettimään, millä tolalla omalla työpaikalla on nämä hyvinvointiasiat.