Hae
Sarkasmia ja shampanjaa

Charles Heidsieck -unelmieni matka samppanjataloon

*PR-matka, jonka tarjosi Viiniposti ja Charles Heidsieck

Sanoin syksyllä 2019 Vaikuttajamedian koulutuksessa, että suurin unelma blogin suhteen olisi päästä matkalle samppanjatilalle. Hassua, miten unelmilla on tapana toteutua.

Nimittäin eipä aikaakaan, kun sain kuin sainkin kutsun Charles Heidsieckille yhteistyökumppaniltani Viinipostilta. Pandemiahaasteiden jälkeen marraskuun lopulla pääsimme vihdoin matkaan!

En voi edes sanoin kuvailla, miten upea matka oli ja miten kiitollinen olen siitä, että juuri minä pääsin mukaan reissuun. Ja missä seurassa! Paikalla oli todellisia viinin asiantuntijoita: pitkän linjan toimittajia, sommeljereja sekä ravintoloitsijoita. Ja minä!

charles heidsieck: mahtavaa seuraa, mainiota ruokaa ja upeaa samppanjaa

Majoituimme Reimsissä, jonne matkustimme Pariisista junalla. Myös jouluvaloihin pukeutuneena kaupunki oli sangen hurmaava, mutta voin kuvitella, miten ihana se lienee keväisin. Kävimme läheisessä viiniköynnösten reunustamassa kylässä, jossa pääsimme tutustumaan samppanjanvalmistuksen saloihin yhdessä Charles Heidsieckin kellarimestarin Cyril Brun johdolla. Charles Heidsieckin Brut Reservestä eli talon vakiosamppanjasta, kellarimestarin taidonnäytteestä, sanotaan Viinipostin nettisivuilla seuraavaa:

”Vakiosamppanja, josta talon tyyli yleensä tunnistetaan, valmistetaan kunkin vuoden sadosta ja siihen lisätään nk. reserve-viinejä kellarimestarin määrittelemässä suhteessa. Reserve-viinit ovat parhaina vuosina varastoituja, laadukkaita viinejä, joiden avulla samppanjan laatu pidetään tasaisena satovuosien vaihteluista huolimatta.

Charles Heidsieck Brut Réserve -vakiosamppanjassa 8-10 vuotta vanhojen reserve–viinien osuus on peräti 40 % eli reilusti enemmän kuin yleensä. Satokauden viinit on valmistettu kaikista kolmesta lajikkeesta: Pinot Noir antaa sekoitukseen rakennetta, Pinot Meunier hedelmäisyyttä ja Chardonnay raikkautta ja eleganssia. Lisäksi samppanja kypsyy pitkään, peräti kolme vuotta, talon ainutlaatuisissa, roomalaisajalta peräisin olevissa kalkkikellareissa.

Charles Heidsieck Brut Réserve on syvän kullankeltaisen värinen samppanja, jonka tuoksu on moniulotteinen ja houkutteleva: tuoretta briossia, paahdettua kahvipapua, mangoa, aprikoosia, pistaasia ja mantelia. Suussa kuiva, hapokas ja mousseltaan intensiivinen. Maussa luumua, kypsää kirsikkaa ja kerroksittain nugaata ja kermaisuutta, pitkässä jälkimaussa hiven vaniljaa ja praliinia. Kypsä ja syvä viini runsaan reserveviinien määrän ja pitkän pullokypsytyksen ansiosta.

Samppanja sopii sellaisenaan nautittavaksi mutta voit parittaa sen myös esimerkiksi ostereiden, foie gras’n, pata negra-kinkun, katkarapujen ja kypsien juustojen kanssa.”

Oli todella mielenkiintoista tavata tällainen samppanjan todellinen ammattilainen. Cyril paljasti, että hänellä on kahdeksan henkilön tiimi, mutta hänen nenänsä ja makuaistinsa sanoo lopullisen tuomion sopivasta yhdistelmästä.

Keskustelimme paljon muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Champagnen alueella sekä nykyisistä ja tulevista trendeistä. (Vinkki: Chardonnay sekä rosee on nyt pinnalla ja tarkkailkaa mielenkiinnolla ja uteliaisuudella englantilaisia kuohuviinejä.)

Pääsimme myös maistelemaan kypsymässä olevaa Pinot Meunier -rypälettä suoraan tammitynnyreistä. Tämä oli todella ainutlaatuinen kokemus.

champagne charlie

Seuraavana päivänä vierailimme itse Charles Heidsieckin samppanjatalossa sekä kuuluisissa kalkkikellareissa, jossa samppanjat kypsyvät ja tanssivat. Kellarikierroksen jälkeen maistelimme upeita samppanjoita, kuulimme tarinoita itse ”Champagne Charliesta” ja söimme maittavan lounaan -kuplivan kera tietenkin.

Muistin jälleen kerran, miten fantastisen monipuolinen ruokajuoma samppanja onkaan. Erityisesti roseesamppanja kaikkine nyansseineen. Myös vintage-samppanjoille on aina erityinen paikka sydämessäni.

Opin myös, että joskus on parempi juoda viini nuorena ja toisinaan sen on todellakin hyvä antaa levätä vielä muutama vuosi. Esimerkiksi tastingissa maistetut Charles Heidsieck Rosé Brut Reserve 2015 ja 2017 olivat kuin aivan eri viini.

Tastingissa maistellut samppanjat:

Lounaaksi nautimme:

  • Hanhenmaksamurua ja ankanrintaa lehtitaikinan sisällä. Paritus: Charles Heidsieck Rosé Millessime 2008
  • Grillattua meribassia, paistettuja perunoita ja kasviksia. Paritus: Charles Heidsieck Millessime 2012
  • Hyvin kypsytettyjä juustoja. Paritus: Charles Heidsieck Blancs des Millenaires 2006
  • Haudutettuja päärynöitä ja omenoita Tarte tatin-tyyliin, kahvia.

Kaikki ruoat ja juomat olivat taivaallisen hyviä, mutta juuston ja Chardonnayn ystävänä mieleeni jäi erityisesti Blancs des Millenaires 2006 kera ranskalaisten juustojen. Erinomainen valinta esimerkiksi joulupöytään. Meidän joulupöydässämme tullaan muuten nauttimaan aperitiivina Charles Heidsieckin Brut Reserve, eli talon vakiosamppanja, jonka ostin tuliaisiksi pienestä pariisilaisesta viinikaupasta. Sitä löytyy toki myös kotimaisesta monopolista.

 

Kiitos vielä kerran matkaseurueelle, ViinipostilleSannalle,Ravintola Vinkkelin Antille sekä Jyväskylän poppoolle.

Lue myös: Asiantuntija vastaa: Mikä on paras lasi viinille? ”Kun haluaa maistella, kannattaa unohtaa huilut ja maljat!”

Miksi lähden reissuun, vaikka olen huolissani ilmastosta ja pandemia jyllää?

Olen kertonut aiemmin, että yksi suurimpia haaveitani olisi päästä samppanjatilalle. Tämä haave oli hyvin lähellä toteutumista keväällä 2020 kun sain yhteistyökumppaniltani Viinipostilta kutsun PR-matkalle Reimsiin Charles Heidsieckin tilalle. Sitten tuli globaali pandemia ja reissu siirtyi useampaan otteeseen. Nyt se on kuitenkin tapahtumassa marraskuun viimeisellä viikolla!

Tämä lentomatka on koronan vuoksi ensimmäinen lähes kahteen vuoteen. Miksi lähden reissuun, vaikka olen huolissani ilmastosta ja pandemia edelleen jyllää?

Mitä koronaan tulee, se ei tule häviämään maapallolta. Olen tuplarokotettu, ja koen matkustamisen turvalliseksi. Aion toki välttää tungosta ja huolehtia käsihygieniasta, kuten toimin Suomessakin.

Sitten tämä lentoasia. En voi väittää, etteikö se aiheuttaisi minulle omantunnontuskia. Jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen, henkilökohtaiset päästöt tulisi olla 2,500 kg hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. (Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on tällä hetkellä noin 10k vuodessa, joten työnsarkaa on.)

Olen puhunut tästä lentämisasiasta paljon Instagramin puolella, mutta en täällä blogissa. Yksilön lentomatkoja monesti kytätään tässä ilmastokeskustelussa vähän liiaksikin. Esimerkiksi pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Kuitenkin on sanomattakin selvää, että 2,5k vuosibudjettiin ei kovin montaa lentomatkaa kestävästi mahdu. On myös selvää, että päästövähennyksiä on tehtävä runsaasti joka sektorilla niin valtioiden, yritysten kuin yksilöidenkin.

Mekko: Ivana Helsinki Kengät: Acne Molemmat on ostettu käytettynä vuonna 2019 Töölön Relovesta.

matkojeni tulevaisuus

Entisenä matkaoppaana ja lentoemäntänä en voi sanoa, että lentämisen ja matkailun ylipäätään on loputtava. Kestävässä matkailussa tulisi toki suosia junamatkailua ja hidasta matkaamista muutenkin. Kuitenkin jos lennät, valitse suora lento, kompensoi päästöt luotettavalle taholle ja suosi lentoyhtiöitä, joilla on uusi kalusto sekä hyvä täyttöaste. Pakkaa kevyesti.

Minä en ole valmis täysin luopumaan matkustamisesta ulkomaille. Olen valmis kompensoimaan sekä karsimaan entisestään muilla elämän osa-alueilla, kuten ruokavalio, asumisen ja liikkumisen päästöt sekä tavarat ja vaatteet. Pyrin myös matkustamaan nyt ja jatkossa harvemmin sekä pidempiä aikoja kerrallaan. Olen myös valmis lisäämään maata pitkin tehtäviä matkoja reippaasti.

Esimerkkinä nyt tämä PR-matka. En halunnut lentää minnekään vain muutamaksi päiväksi. Otin siis koko viikoksi talvilomaa ja pyysin matkan järjestävää tahoa varaamaan minulle vain yhdensuuntaisen lentolipun. Samppanjatilavierailun jälkeen jään muutamaksi pöiväksi Pariisiin, josta matkustan junalla viikonlopuksi Frankfurtiin ystäväni luo. Lennän sieltä sunnuntaina kotiin. Aiemmin olisin luultavasti tehnyt kolme reissua: PR-matkan samppanjatilalle, viikonloppumatkan Pariisiin ja toisen Frankfurtiin.

Ensi keväälle on myös suunnitteilla yhdistetty puolentoista viikon työ-ja lomamatka Lontooseen, jonne (ennen pandemiaa) tyypillisesti matkustin kahdesti vuodessa tapaamaan siellä asuvia ystäviäni. Olen myös lähdössä Portugaliin perheen kanssa niin ikään keväältä 2020 siirretylle matkalle Ericeraan ja Lissaboniin yhteensä 10 päiväksi. Kesäloman vietämme Suomessa matkustaen junalla ja autolla Lappiin. Alun perin suunnittelimme ensi kesänä matkaa maata pitkin Keski-Eurooppaan, mutta siirsimme sen tulevaisuuteen, koska vuoden kuluttua meillä olisi haaveena matkustaa, maata pitkin niin ikään, vähintään kuukaudeksi etätöihin Espanjaan nyt kun se on vielä mahdollista ennen kuin jälkeläinen aloittaa esikoulun.

Lue myös: Kevään reissut ja ajatuksia ilmastonmuutoskeskustelussa syyllistämisestä

Alla vielä muutamia keinoja, joiden avulla olen saanut laskettua viime vuosina omia päästöjäni arjessa:

  • Lopetin jo vuosia sitten pikamuodin ostamisen. Suosin second handia ihan kaikissa hankinnoissani ja ostan vain tarpeeseen. Korjaan rikkinäiset vaatteet ja tavarat.
  • En ole ostanut uutta puhelinta viiteen vuoteen.
  • Suosin julkista liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä.
  • Vaihdoimme auton hybridiin.
  • Hankimme ilmalämpöpumpun.
  • Käytämme fossiilitonta sähköä.
  • Olen harventanut hiustenpesuväliä ja vietän suihkussa lyhyempiä aikoja.
  • En käytä puhelinta iltaisin ja olen vähentänyt television ja suoratoistopalvelujen katsomista.
  • Syön enemmän kasvisruokaa kuin ennen. Lihan ja kananmunat ostan punalapuissa. Olen myös vähentänyt maitotuotteiden kulutusta reilusti.
  • Myös tärkein: Äänestän ilmastoasiat edellä.

PS. Postauksen kuvat eivät liity aiheeseen. Otin ne kun olin staycationilla kotikaupungissani Lapland Hotels Bulevardissa. (Huoneesta saatu alennusta Vaikuttajamedian syntymäpäivien kunniaksi.)