Tässä postauksessa käsittelen joulun kulutustottumuksia ja hyväntekeväisyyttä sekä jaan vinkkejä siihen, millaisia aineettomia ja ekologisia lahjoja voit antaa erityisesti lapsille.

Olen itse vuosi vuodelta vähemmän materialisti ja enemmän tunnelmoija. Se on mielestäni suunta, johon kaikki voisivat pyrkiä. Pitkä on ollut matkani himohamstraajasta tähän päivään.

Meidän joulu ekommin JA RENNOMMIN

Olen haastanut Instagramissa pitkin joulusesonkia seuraajiani pohtimaan sitä, mikä joulussa on tärkeintä. Meillä lahjapapereiden holtiton repiminen ei ole se juttu, vaan rento yhdessäolo. Vuosi vuodelta myös panostamme enemmän ruokailuun. Sivusin aihetta jo tässä postauksessa.

Joulun odotuksessa meille tärkeintä on yhdessä fiilistely: riisipuuron keittäminen usein, glögin juominen, joulumarkkinoilla käynti, leipominen, askartelu ja jouluinen puuhailu. Ei krääsäkalenterin avaaminen, lahjastressi tai tonttuhuijaukset.

Myös joulun ruokahävikkiä on hyvä pohtia. Jos siitä porsaankankusta jää joka vuosi tuhottomasti yli kolmen päivän ähkynkin jälkeen, olisiko siinäkin vähempi parempi? Jos kukaan ei syö lanttulaatikkoa tai rosollia, pitääkö niitä sitten olla? Meillä laatu korvaa määrän. Niin ruoassa kuin joulupöydän viineissäkin. (Juu kyllä, juomme ruoan kanssa muutaman tarkkaan harkitun lasin viiniä, vaikka paikalla on lapsia. Niinkin voi mielestäni tehdä, kohtuudella.)

Tänä vuonna teimme myös päätöksen, että emme matkusta parin päivän takia sukuloimaan Keski-Suomeen, vaan kävin junalla jälkeläisen kanssa kaksin jo aiemmin tässä kuussa. Joulunpyhät keskitymme siis olemaan kotona, pelailemaan lautapelejä ja syömään hyvin.

Tee jouluna hyvää

Joulun alla on viimeistään hyvä ottaa katse pois omasta navasta ja ajatella muita ihmisiä.

Muutama ekosomevaikuttaja on ottanut hiljattain kantaa näihin Joulupuu-keräyksiin, joissa toiveet on luokkaa Guccin laukku ja timanteilla koristeltu pelikonsoli.

Minulla on myös näistä keräyksistä ristiriitaisia tunteita. Lapsia ei voi syyttää toiveista. Ne tulevat aina ulkopuolelta, populaarikulttuurista, mainonnasta. Lapsilla ja nuorilla on valtavat paineet kuulua joukkoon, ja nykypäivänä se valitettavan usein tarkoittaa tietyn merkkisiä vaatteita, tietyn merkkisiä laukkuja ja uusinta puhelinmallia. Tämä on surullista ja väärin.

Meillä vanhemmilla on vastuu tässä asennekasvatuksessa. Yhteiskuntana meidän olisi opittava kuluttamaan kestävämmin. Normeja tulisi muuttaa esimerkiksi niin, että käytettynä hankittu lahja on arvokas ja täysin normaalia, suositeltavaakin. Second hand -vaatteet, tavaroiden korjaaminen uuden ostamisen sijaan ja elektroniikan käyttäminen loppuun on tehtävä trendikkäiksi.

Joka tapauksessa siis minä en ole koskaan osallistunut näihin kauppakeskusten Joulupuu-keräyksiin. Luultavasti, koska pyrin välttelemään kauppakeskuksia joulun alla. Kuitenkin hyväntekeväisyys on tärkeä osa jouluani. Kuten olen aiemminkin monesti maininnut, lahjoitan aikuisten joululahjoihin varatut rahat vähävaraisten lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Lahjoituksen voit tehdä täällä.

”Anna joululahja lapselle tai nuorelle, jonka perheessä talous on tiukalla. Lahjoituksesi turvin tuemme lasten ja nuorten harrastamista ja vapaa-ajan elämyksiä, joihin tiukassa tilanteessa olevilla perheillä ei muuten olisi mahdollisuutta.”

Disclaimer: En ole koskaan joutunut itse kokemaan vähävaraisuutta ja tiedän olevani todella etuoikeutetussa asemassa, kun voin puhua tästä aiheesta. Tiedän myös, miten monen joulun nämä keräykset pelastavat. Silti lahjoitan mielummin rahaa kuin tavaroita, koska se on arvojeni mukainen tapa auttaa.

Muita tahoja, joille voit lahjoittaa:

• Pelastakaa Lapset Ry ”Lahjoituksesi avulla tuetaan vähävaraisia lapsia ja ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä.”
• Mannerheimin lastensuojeluliitto ”Lahoitusten avulla muun muassa…”
  • kuuntelemme lasten, nuorten ja vanhempien huolia sekä rohkaisemme ja kannustamme heitä vuoden jokaisena päivänä,
  • koulutamme ja ohjaamme vapaaehtoisia
  • maksamme auttavien puhelintemme puhelut
  • teemme työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusattujen tukemiseksi
  • autamme vanhempia mediakasvatuksessa ja vahvistamme lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukevaa, myönteistä ja turvallista mediankäyttöä
  • olemme läsnä nuorten arjessa keskustelupalstalla, sosiaalisen median kanavissa ja ryhmächatissa ja mahdollistamme nuorille vertaistukea ikätovereilta,
  • tarjoamme Vanhempainnetissä asiantuntevaa ja luotettavaa tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä
  • tarjoamme vanhemmille mahdollisuuksia tutustua muihin vanhempiin, jakaa kokemuksia perhe-elämästä ja vahvistaa omia verkostoja,
  • pystymme puolustamaan lasten oikeuksia sekä nostamaan lasten ja nuorten omia kokemuksia kuuluviin ja vaikuttamaan lapsi- ja perhepoliittiseen päätöksentekoo
• Plan Suomi: Valittavana useita eri suuruisia aineettomia lahjoja, kuten tytön koulutus, puhdasta vettä tai lapsen terveystarkastus

Toim. huom. Olen itse jäsen Hope Ry:ssä, Pelastakaa Lapset Ry:ssä ja MLL:ssa. Lisäksi kuulun Zero Waste Finland Ry:hyn sekä feministiseen ja antirasistiseen järjestöön Naisasialiitto Unioniin.

vinkkejä EKOLOGISIIN LAHJOIHIN LAPSELLE

Joskus tuntuu, että lahjan keksiminen on vaikeaa. Meidän tulisi mielestäni suosia lahjoissa elämyksiä, kulttuuria ja aikaa. Jos annamme tavaroita, voisimme ajatella, että vähemmän on enemmän ja hankkia harkiten. Lapselle voi mielestäni mainiosti ostaa leluja tai vaatteita lahjaksi käytettyinä. Näin ainakin toimin itse ja se on meidän perheessä aivan normaali asia. olen löytänyt vuosien varrella esimerkiksi lautapelejä, Brion junaradan osia, kirjoja, nukkekodin kalusteita, Duploja ja toppahaalarin lahjaksi käytettynä niin Tori.fi:stä, Emmy.fi:stä, kirpputorilta kuin työkaveriltakin ostamalla. Kuitenkaan edes käytettyä ei pidä hamstrata. Hyviä lahjoja on sellaiset, jotka tulevat tarpeeseen ja kestävät niin kulutusta kuin aikaakin, kuten juurikin kirjat, pelit ja klassikkolelut.

Joululahja voi olla myös sellainen, joka toteutetaan myöhemmin ja josta riittää iloa pitkäksi aikaa. Tämä on ajatusmaailma, joka useamman olisi hyvä omaksua. Alla muutamia vinkkejä siihen, millaisia aineettomia lahjoja lapselle voi antaa:

• Lahjakortti Hoplopiin
• Retki huvipuistoon
• Elokuvailta kotona tai leffateatterissa herkkuineen
• Lahjakortti tiedekeskus Heurekaan
• Retki Luonnontieteelliseen museoon tai Kansallismuseoon
• Liput teatteriin. (Esimerkiksi Tampereen teatterissa ensi syksynä Anastasia!)
• Harrastus tai kurssi. Esimerkiksi Helsingin kansalais- ja työväenopisto järjestää edullisia askartelu- ja leivontapajoja yhdessä lapsen kanssa.
• Voi myös esimerkiksi askarrella lahjakortin, että mennään yhdessä retkelle Talvipuutarhaan tai muuta vastaavaa, jonka voi tehdä lähes veloituksetta.
• Oma lapseni ainakin innostuu myös valtavan paljon kaikenlaisista reissuista ja hotelliöistä. Viimeksi oltiin esimerkiksi elämysmatkalla Pasilassa.

Uskon vakaasti, että moni lapsi arvostaa enemmän yhdessä vietettyä aikaa, seikkailuja, reissuja ja retkiä kuin yhtäkään Kiinassa valmistettua ylihintaista jorailevaa muovista glitterhärpäkettä, joka ei kestä edes leikeissä seuraavaan jouluun.

Lue myös: 

Koronajoulu ja kulutusjuhla ahdistaa”Luin juuri blogipostauksen, jossa kerrottiin, että on ostettu viisivuotiaalle joululahjaksi oma televisio, pelejä ja leluja, vaatteita sekä Guessin laukku ja reppu. Näiden lisäksi saa vielä toki lahjoja sukulaisilta. Postauksessa myös kerrottiin, että annetaan lompakko ja rahaa, jotta lapsi voi sitten itse joulun jälkeen ostaa jotain ja näin oppia rahan arvoa. En ole tietenkään mikään rahakasvatuksen asiantuntija, mutta tällaisen lahjavuoren perusteella lapsi tuskin oppii muuta kuin materialistisia arvoja.”

Pienin askelin kohti ekologisempaa joulua ”Joulukuusen virkaa meillä toimittaa viidettä vuotta muovinen sellainen. Jos hankkii tekokuusen, on hyvä pitää mielessä, että sen tulisi palvella vähintään parisenkymmentä vuotta, jotta se tulisi ekologisemmaksi kuin luonnonkuuset. Sen vuoksi ei ehkä kannata valita sitä mustaa, valkoista tai pinkkiä kuusta, ellei ole aivan sataprosenttisen varma, että se sopii sisustukseen vielä kahden vuosikymmenen kuluttua.”

On aivan älytöntä, miten joulun kulutushysteria on tänä päivänä valunut jo joulukalentereihin ja marraskuun puolelle. (En nyt edes aloita mustasta perjantaista…) Vuosi vuodelta lahjat ja hössötys näyttelevät minun joulussani pienempää roolia. Haluan joulultani rauhaa, hiljaisuutta, yhdessäoloa, hyvää ruokaa, vähän Amaronea ja lautapelien pelailua kiireettömästi.

vinkkejä vastuullisempaan jouluun lapsiperheessä

1. Osta kestokalenteri, jonne voi laittaa mitä vain (me laitoimme karamellejä tänä vuonna) tai suosi perinteisiä kuvakalentereita. Meillä on perheessä tapana avata luukut vuorotellen. Näin kalenterien määrä pysyy maltillisena ja lapsi oppii jakamista.
2. Tee hyvää. Minä lahjoitan perinteisesti suvun aikuisten joululahjoihin varatut rahat Hope Ry:lle vähävaraisten lasten harrastustoiminnan tukemiseen. Harrastus on paras lahja, jonka lapsi voi saada.
3. Pohdi, mikä on joulussa tärkeintä ja toimi sen mukaan. Onko se ruoka, yhdessäolo vai lahjojen määrä?  Me olemme tehneet tänä vuonna päätöksen jakaa suvun yhteisessä joulunvietossa vain yhdet lahjat. Näin opetamme lapsille, että joulussa tärkeintä on yhdessäolo. Muutenkin meidän perheen lahjamäärän on kohtuullisen pieni, koska lapsi on toivonut vain kaksi lelua. Olemme kannustaneet sukulaisia ostamaan nämä lelut yhteislahjoina tai antamaan aineettomia lahjoja, kuten elämyksiä (museot, Hoplop…) En myöskään halua tilannetta aattona, että lapset alkavat vertailla saamiaan pakettien määriä. Saati että se korreloisi jotenkin kiltteyteen.
4. Mitä joulupöytään? Valitse suosikkeja, enemmän kasvisvaihtoehtoja ja ylipäätään vähemmän ruokaa. Joulun ruokahävikki on aivan järkyttävää ja olisi vältettävissä sillä, että älä vittu osta sitä lanttulaatikkoa, josta kukaan ei tykkää ja eikö nyt pienempikin possunpylly riittäisi. Minun mielestäni laatu korvaa määrän.
5. Malttia koristeluun. Juhlasesonkinakaan ei tarvitse ostaa mitään uutta tai turhaa paskaa. Itse tyypillisesti hankin kyllä muutaman täydentävän kuusenkoristeen, yleensä kirppikseltä. Tänä vuonna ostin kaksi kallisarvoista joulukuusenkoristetta saksalaiselta joulutorilta. Itse kuusi palvelee jo kuudetta vuotta. (Ja palvelkoot vielä triplasti saman verran, koska luin jostain, että muovikuusta pitää käyttää ainakin 15 vuotta, jotta se tulisi ekologisemmaksi kuin vuotuinen luonnonkuusi.)

Alla vielä listattuna minulle tärkeitä perinteitä jouluun ja sen odotukseen:

• Piparkakkutalon tekeminen lapsen kanssa. (Tämä on verrattain uusi perinne.)
• Joulutorttujen leipominen.
• Joulutorilla käynti.
• Lontoossa asuvien ystävieni lähettämän joulukortin odottaminen.
• Riisipuuro. (Aloitin riisipuuro- ja glögikauden jo lokakuun lopulla.)
• Itsenäisyyspäivänä syömme uuniperunoita ja katsomme Tuntemattoman sotilaan.
• Katson aina aattona Joulupukin kuuman linjan.
• Jouluna menemme saunaan jo aamupäivällä.
• Jouluaattona käyn joulukirkossa. Tänä vuonna ajattelin myös käydä Hietaniemen hautausmaalle sytyttämässä kynttilät muualla lepäävien sekä Karjalaan jääneiden muistolle. Kiuruvedellä ollessani käyn isovanhempieni haudalla.
• Joulupöydän suosikkejani on kaikki kalat, savupeura, saaristolaisleipä ja jälkiruokajuustot.

Mainittakoon vielä, että meillä on kotona aina lahjat koko joulukuun kuusen alla sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Lapsi uskoo kyllä joulupukkiin (koska aloitimme huijauksen kun hän oli ihan pieni, enkä minä ollut yhtä tiedostava, ja nyt olen liian syvällä valheiden verkossa). En kuitenkaan halua, että lapsi kuvittelee, että joululahjojen määrä korreloi kiltteyteen. Se on typerää. Olen myös sanonut lahjoja paketoidessani ihan rehellisesti, että olen tässä tonttuhommissa, koska joulupukki tarvitsee aikuisten apua.

Millaisia jouluperinteitä teillä on?