Kaupallinen yhteistyö: Viiniposti

Viini ja vastuullisuus on teema, josta olen pitkään halunnut kirjoittaa ja oppia lisää. Sainkin kunnian haastatella tätä postausta varten Viinipostin asiantuntijaa, Finebrandsin markkinointipäällikköä ja vastuullisuudesta vastaavaa Pauliina Karvalaa. Hän on työskennellyt alalla 2000-luvun alusta asti ja opiskellut yritysvastuullisuutta Aalto-yliopistossa. Karvala painottaa, että vastuullisuusasiat myös viininviljelyssä ovat hyvin monitahoisia, mutta kokee, että yleisesti alalla on kova tahtotila tehdä vastuullisempaa viiniä läpinäkyvästi. Ilmastokriisi on haaste, joka vaikuttaa merkittävästi viininviljelyyn. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaikuttaa dramaattisesti rypäleen biokemiaan. Lämpötilan noustessa myös rypäleen sokeripitoisuus nousee.

Viiniala ei ole globaalissa mittakaavassa suuria päästöjä aiheuttava maatalouden ala, mutta viininviljely on äärimmäisen herkkä ilmastonmuutokselle. Toivomme, että voimme turvata viininviljeljyn tulevaisuutta mahdollisimman monilla alueilla”

Viini ja vastuullisuus: eri osa-alueet

Viinin vastuullisuudesta puhuttaessa on otettava huomioon monia eri osa-alueita.

”Isoimmat päästöt syntyvät viljelystä, jossa energiankulutus ja lannoitteet ovat isossa roolissa. Toisaalta pakkaus saattaa olla jopa 80% tuotteen hiilijalanjäljestä.” Karvala toteaa.

Usein ihmisillä tuntuu olevan mielikuva siitä, että eurooppalainen viini olisi ekologisempi valinta kuin uuden maailman viinit, koska ne on lähempänä tuotettu. Kuitenkaan asia ei ole niin yksiselitteinen.

”Usein viinejä tuodaan Eurooppaan laivarahtina, joka on verrattain vähäpäästöistä. Euroopassa ne kulkevat pääosin rekoilla tai junalla, joka on ekologisin vaihtoehto. Rahdin hiilidioksidipäästöihin vaikuttaa myös kuorman täyttöaste.” Karvala kertoo

Viinin vastuullisuuteen liittyy viisi eri osa-aluetta: 

• Viljelyn ekologisuus ja torjunta-aineiden käyttö
• Energian ja vedenkulutus
• Logistiikka
• Pakkausmateriaali ja sen kierrätys
• Sosiaalinen vastuu

Alko on tehnyt vuosina 2018-2019 tutkimuksen viinin pakkausmateriaalien hiilijalanjäljistä. Myöskään pakkausmateriaalien ekologisuus ei ole ihan yksiselitteinen asia. Viinit, joita ei ole tarkoitus säilöä pitkään, voidaan pakata esimerkiksi hanapakkauksiin tai kevyempiin muovipulloihin, joiden hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi. Kuitenkin kuohuviinit ja pitkää pullokypsytystä tarvitsevat vuosikertaviinit täytyy laittaa perinteiseen lasipulloon.

viinipostin vihreämmät valinnat

Jos haluat tehdä vihreämpiä valintoja lasiisi, on alla listattuna muutamia vaihtoehtoja Viinipostin valikoimista:

Valkoviinit:

• Neleman organic Macabeo (16,99€) on espanjalainen hiilineutraali, vegaaninen ja luomu alkuviini. Se on kuiva, hapokas kalan ja kanan kaveri. Sopii tietenkin erinomaisesti myös tapaksien kaveriksi. Tuottaja on edelläkävijä hiilineutraaliudessa.
• Black Tower Hedgerow (9,98€) on luomu ja vegaaneille sopiva puolikuiva kolmen rypäleen sekoitus Saksasta.

Kuohuviini:

• Albet I Noya Can Vendrell Estate Brut Reserva Organic (14,20€) Viini on DO Penedés-luokiteltu. Tuottaja on varsinainen Pelle Peloton ja yrittää muun muassa itse kehitellä rypälelajikkeita, jotka mukautuisivat paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Tämä viini on luomu sekä vegaaninen ja sopii niin seurusteluun, alkumaljaksi kuin kevyiden tapaksien kaveriksi. Parhaimmillaan tämä viini on mielestäni aurinkoisena päivänä ystävien seurassa nautittuna.

Punaviinit:

• Symington Altano Organic (14,48€) on luomua Portugalista Douron laaksosta. Se sopii erityisesti syksyisille pataruoille. Tuottaja on edelläkävijä ekologiseen kehitykseen liittyvän teknologian saralla.
• Oliver Moragues La Faula (15,98€) on yksi suosikkiviinejäni. Mallorcalainen perhetuottaja tekee kaikki viininsä luomuna. Tämä vegaaninen viini on mehevä ja täyteläinen. Se sopii mitä parhaimmin taulujen maalausiltaan ystävien kanssa (kokeiltu on) mutta myös erilaisille liharuoille.
• Lunar Apogé Côtes du Rhône (14,98€)  on biodynaaminen alkuviini Ranskasta. Se sopii hyvin pastan tai pitsan kaveriksi. Itse paritin viinin vegaanisen kikherne-limonellon kanssa ja se toimi erinomaisesti.

Sertifikaatit: vegaaninen, biodynaamisesti viljelty, luomu vai hiilineutraali

Jos on kiinnostunut vihreämmästä viinistä, enkä nyt puhu porttugalin vinho verdestä, kannattaa aloittaa ottamalla Alkon ekologisuuteen ja eettisyyteen liittyvät vastuullisuusmerkinnät haltuun. Niitä on kahdeksan:

• Alkuviini
• Biodynaaminen
• Hiilineutraali
• Kestävän kehityksen sertifiointi
• Luomu
• Vegaaninen
• Ympäristövastuullinen pakkaus
• Eettinen

Kuten mainitsin postauksen alussa, viinin vastuullisuus on monitahoinen asia. Minun mielestäni järkevää ilmaston kannalta on valita viini tilaisuuden mukaan, välttää hävikkiä ja kierrättää pakkaus asianmukaisesti. On myös tärkeää ymmärtää eri sertifikaattien ja sosiaalisen vastuun merkitykset ja ottaa asioista ennen kaikkea selvää.

Jos aihe kiinnostaa enemmäkin, Viiniposti on aloittanut postaussarjan, jossa vastuullisuusaihetta käsitellään eri kulmista: Viinipostin artikkeli viini ja vastuullisuus -aiheeseen liittyen

Lue myös: 

Viiniposti: Miten niin vegaani viini?

Alko: Vihreä valinta-merkintä kertoo juoman ympäristöystävällisyydestä

Alko: Eettinen-symboli kertoo ihmisten hyvinvoinnin huomioimisesta

Sarkasmia ja shampanjaa: Asiantuntija vastaa: Mikä on paras lasi viinille? ”Kun haluaa maistella, kannattaa unohtaa huilut ja maljat!”

Kerroin tänään Instagramissa olevani viikon lomalla ja listasin, mitä kaikkea tehtävää tähän rentouttavaan viikkooni kuuluu. Sain jonkin verran ihmetteleviä kommentteja mainitessani, että lapsi on ihan normaalisti päiväkodissa.

Tottakai lapsikin tarvitsee lomaa. Hän oli kesällä kuukauden lomalla, mutta aivan varmasti hänellä on mukavampaa tällä viikolla päiväkodissa ystävien kanssa kuin minun seurassani kaappeja siivotessa ja läppäriä näpytellessä. Vaikka tämä viikko on siis virallisesti lomaa, se on tiukasti aikataulutettu kaikkien niiden asioiden hoitoon, joita en oikein normaalissa arjessa muuten ehdi tehdä tai jotka menevät aina iltapuhteeksi.

Sille ei pitäisi olla minkäänlaista tarvetta, mutta selitettäköön nyt, mitä kaikkea minulla on tässä lomaviikon agendalla:

• Olen tietoisesti niputtanut tälle viikolle valtavan määrän blogi- ja Instagramyhteistöiden kirjoittamista, raportointia, suunnittelua sekä niihin liittyvää laskutusta ja kirjanpitoa. Kun saan nämä tehtyä tässä viikon aikana, se vapauttaa aikaa arjessa perheelle iltaisin sekä viikonloppuisin.
• Olen myös listannut viikolle mukavan määrän kotitöitä, joita en muutoin koskaan jaksa tai saa aikaiseksi tehdä. Näitä ovat muun muassa:
  • Kaappien siivoaminen.
  • Kirppiskamojen läpikäynti, hinnoittelu ja myyntiin vieminen.
  • Autotallin siivous.
  • Papereiden läpikäynti, arkistointi ja lajittelu.
  • Uuden kirjastokortin hakeminen.
  • Vaatteiden vieminen ompelijalle korjattavaksi.
  • Villasukkien parsiminen.
• Joka päivälle on myös vähän niitä töitä, joista olen lomalla, koska en yksinkertaisesti jaksanut delegoida kun tiesin, että olen joka tapauksessa läppärin ääressä. Rajasin ne kuitenkin tarkasti ja teen vain aivan välttämättömimmät hommat.
• Olen myös tottakai suunnitellut kivaa ja palauttavaa lomatekemistä, kuten että käyn pitkillä kävelyillä, uimassa sekä lounaalla ystävän kanssa. Jos oikein innostun, saatan mennä spontaanisti yksin elokuviin.
• Olen tietenkin luvannut olla koko viikon päiväkotivienti- ja hakuvuorossa sekä hoitaa ruokahuollon ja viikoittaiset pyykki- ja siivouspuuhat, koska puolisoni ei ole lomalla. Normaalisti arjessa jaetaan näitä vastuita enemmän tai vähemmän tasapuolisesti.
• Torstaina menen ottamaan toisen Pfizerin hihaan.
• Perjantain pidän täysin tyhjänä siltä varalta, että koronarokotteesta tulee väsymystä, kuumetta tai muuta oireita. Kuitenkin, jos olen tolpillani, lähdemme perjantaina töiden jälkeen viikonlopuksi sukuloimaan Pohjois-Savoon.

saako äiti olla vauvan kanssa kotona, jos isompi lapsi on päiväkodissa?

Monet vanhempainvapaalla toisen lapsen kanssa olevat tuttavani myös kommentoivat saaneensa kummastelua osakseen ollessaan äitiyslomalla vauvan kanssa isomman lapsen ollessa päiväkodissa. Että siis pitäisi olla sitten kaikkien lasten ehdottomasti kotona, jos vanhempikin on. Ei, ei vittu todellakaan pidä. Jokaisen perheen tilanne on erilainen ja kaikki tekevät varmasti ratkaisunsa siten, mikä on omien voimavarojen kannalta paras ja lasten edun mukaista.

Aina lapsen etu ei ole olla äidin kanssa kotona. Itse ainakin olin sellainen hajamielinen ihmisraunio äitiyslomalla ollessani, että en tasan tarkkaan kykenisi vauvan lisäksi huolehtimaan itsestäni ja aktiivisesta neljävuotiaasta keksien jotain kehittävää tekemistä, leikkejä ja metsäretkiä (kuten varhaiskasvatuksessa). Lisäksi mielestäni myös uusi vauva ansaitsee jakamattoman huomion elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana. Edes osan aikaa päivästä. Jos siis saisin nyt toisen lapsen, en usko, että ottaisin esikoista pois päiväkodista, jossa hän niin kovasti viihtyy.

Lue myös: Päiväkodin aloittaminen alle kolmevuotiaana

asiaa perhevapaauudistuksesta

Halusin tässä yhteydessä ihan lyhyesti sivuta myös valmisteilla olevaa perhevapaauudistusta. Teen varmasti jossain kohtaa laajemman postauksen siitä, miksi tämä on maanmainio asia, mutta alla lyhyesti arviolta vuonna 2022 voimaan tulevan perhevapaauudistuksen positiivisia puolia.

Perhevapaauudistus siis tähtää siihen, että molemmat vanhemmat käyttäisivät vanhempainvapaata tasapuolisesti. Tällä hetkellä peräti 90% kaikista perhevapaista käyttää äiti. Tasa-arvoiset perhevapaat tarvitsevat toteutuakseen lakimuutosten lisäksi asennemuutoksen. Tasa-arvoisesta vanhemmuudesta pitää tehdä normi. Perhevapaauudistus tähtää siihen, että perhevapaat ja ylipäätään hoitovastuu jakautuu perheissä tasaisesti molemmille vanhemmille. Se lisää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Alla kaavailtu perhevapaauudistus pähkinänkuoressa (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö)

Vanhempainpäivärahajärjestelmä uudistettaisiin kokonaisuudessaan: päivärahapäivien kokonaismäärä lisääntyisi ja päiviä kiintiöitäisiin nykyistä enemmän molemmille vanhemmille. Työsopimuslain vanhempainvapaisiin tehdään vanhempainpäivärahajärjestelmästä aiheutuvia muutoksia. Myös varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiin tulee uudistusta tukevia muutoksia.

Kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä malli toisi siis lasta kohden vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa esimerkiksi toiselle vanhemmalle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt ja voisi luovuttaa omasta 320 vanhempainrahapäivän kiintiöstään yhteensä 126 vanhempainrahapäivää (2 x 63pv) esimerkiksi puolisolleen. Kaksosten, kolmosten ja muiden monikoiden perheissä päivärahakiintiö pidentyisi toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.”

Käytännössä perhevapaauudistus mahdollistaisi aiempaa joustavamman työhönpaluun ja sen, että jos molemmat vanhemmat käyttävät kiintiönsä, lapsi saa olla pidempään kotona kuin nykymallissa. Tämä on ehdottomasti lapsen etu.

Perhevapaauudistusta on parjattu sanomalla, että ”kaikilla pitäisi olla vapaus valita”. Kaikilla on vapaus valita. Mutta fakta on se, että jos isien vanhempainvapaiden käyttämiselle ei anneta minkäänlaista porkkanaa, isät eivät käytä vanhempainvapaita. Malli kannustaa siis jakamaan vanhemmuutta tasapuolisesti. Näen tämän sekä lapsen että työelämän näkökulmasta pelkästään positiivisena asiana.

Lue lisää: https://stm.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-perhevapaauudistuksesta