Hyvää vappua itse kullekin säädylle. Kävimme juuri lähitavernassa brunssilla koko perheen voimin. Eilen tein munkkeja ensimmäistä kertaa noin kahteenkymmeneen vuoteen. Postauksen kuvitus liittyy siksi tähän juhlaan. Aiheet eivät niinkään.

Ajattelin täällä bloginkin puolella jatkaa Instagram storyissä aloittamaani keskustelua ja pohdintaa kolmesta aiheesta:

1. Case Päivi Räsänen ja muut pölyiset fundamentalistit
2. Sisäistetty misogynia, joka ilmenee jo päiväkoti-ikäisillä
3. FOMKMO (Fear Of My Kids Missing Out) minun ekologisten valintojeni takia

päivi räsänen ja muut pölyiset fundamentalistit

En ole ehkä koskaan aiemmin ottanut kantaa uskontoasioihin somessa tai täällä blogissani. En kuitenkaan nyt näe syytä olla ottamatta.

Oma suhteeni uskontoon: Olen kristitty ja kuulun Evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Olen ollut aktiivinen seurakuntanuori. Nykyään käyn kirkossa häissä, hautajaisissa ja jouluisin. Lapseni on kastettu. Uskonto ei näy arjessamme millään tavalla.

Olen sitä mieltä, että uskonnonopetus kouluissa pitäisi vaihtaa kaikille yhteiseen elämänkatsomustietoon, jossa käsiteltäisiin kaikkia uskontoja neutraalisti ja tasapuolisesti. Olen hakenut kymmenisen vuotta sitten lukemaan teologiaa ja uskontotiedettä. Minua kiinnostaa valtavasti ihmisten uskonnollisuus ja eri uskonnot. Olen lukenut Raamatun (siinä vasta ristiriitainen teos, joka on pitkälti aikansa kuva).

Olen myös sitä mieltä, että Päivi Räsäsen kaltaiset ihmiset ovat haitaksi Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja olen itsekin harkinnut kirkosta eroamista näiden typerien arvokonservatiivisten fundamentalistien vuoksi. Kuitenkaan kirkosta eroaminen ei ole oikea tapa vaikuttaa.  Päin vastoin, olen alkanut puolitosissani miettiä asettumista ehdolle seurakuntavaaleissa. Kirkko on hitaasti kääntyvä, mutta demokraattinen laiva.

Minun mielestäni kristinuskon ydinsanoma on rakkaus ja yhdenvertaisuus. Päivi Räsäsen homofoobiset lausunnot ovat, paitsi ihmisarvoa loukkaavia, myös vastoin näitä periaatteita.

Lisää aiheesta: Yle 29.4.2021: Kansanedustaja Päivi Räsäselle syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – vetoaa Raamattuun

sisäistetty misogynia

Lapseni kertoi surullisena, että hänelle oli joku (poikaoletettu) päiväkodissa todennut, että ”Pinkki on YÄK” ja sitten sanonut hänen jokaisesta pinkistä vaatekappaleestaan erikseen, miten ”YÄK” ne on.

Ensinnäkin, ei ole kovin kohteliasta sanoa kenellekään, että tämän vaatteet on ”YÄK”. Ite oot yäk, saatana.

Toisekseen tämä on hyvä esimerkki siitä, miten sisäistetty naisviha on voimissaan jo vittu päiväkoti-ikäisillä ja kaikki feminiinisiksi mielletyt asiat, kuten tässä tapauksessa pinkki, on jotenkin huonompaa.

Kaikkien ei tarvitse tykätä kaikista väreistä, mutta misogynia on todellinen rakenteellinen ongelma. Se luikertelee lastenkin ajatuksiin aikuisten maailmasta niin huomaamatta, että sitä ei edes tule tiedostaneeksi. Rakenteellista misogyniaa voisi parhaiten kuvata pyramidilla, jossa alimpana ovat naisvihan kieltäminen ja sieltä kiivetään ylöspäin tytöttelyn, vitsailun ja esineellistämisen kautta aina kourimiseen, ahdisteluun ja jopa väkivaltaan.

Tätä rakennetta, pyramidia, pitää kuitenkin yllä yhteiskunnassa juuri ne vähäpätöisiltä tuntuvat asiat, kuten se, että naisellisena pidettyjä asioita pidetään vähempiarvoisina.

Tiedoksenne, että vaaleanpunainen on mitä mainioin väri ihan kaikille lapsille sukupuoleen katsomatta. Sitä paitsi Wikipedian mukaan vielä 1800-luvulla pinkkiä pidettiin maskuliinisuuden värinä.

Lue lisää:

Yle 24.2.2021: Naisviha näkyy arkisissa käytännöissä ja pahimmillaan väkivaltana – tutkijan mukaan siitä vaietaan, vaikka ei pitäisi

YLE 6.8.2020: Raisa Omaheimon kolumni: Sisäistetty naisviha saa meidät inhoamaan asioita, joita teinitytöt rakastavat

Kannattaa muuten kuunnella Kroonisesti ärhäkkä-podcastia, jossa näitä asioita on selitetty melko hyvin. Suosittelen ihan kaikille tätä. Etenkin miehille. On tärkeää tunnistaa omat etuoikeutensa ja yhteiskunnan valtarakenteet.

fomkmo minun ekologisten valintojeni takia

En ostanut lapselleni vappupalloa. Äitini oli ostanut viime viikolla lahjaksi semmoisen pallon, joka on tikun nokassa. Lapsi oli siitä niin rajattoman riemuissaan, että nukkuu se kainalossa. Ajattelin, että se riittänee, koska a) luin juuri, että helium loppuu maailmasta ja b) en halua ostaa mitään turhaa paskaa.

Kuten olen aiemminkin kertonut, joululahjaksi ostin lapselleni tarpeeseen käytetyn toppahaalarin. Syntymäpäivälahjaksi hän sai ensimmäisen sähköhammasharjan ja veimme hänet ihanalle aamupalalle ennen päiväkotia. Yleensä hän syö aamupalan päiväkodissa. Sukulaisia olen kannustanut jo pitkään ostamaan lahjoja yhdessä tai antamaan rahaa, jonka sijoitamme lapselle.

Lapsi halusi kaupasta kolme euroa maksavan kimaltavan pannan. Kävimme pitkän keskustelun siitä, että raha ei kasva puussa ja että kaikkea ei voi saada. Annoin hänelle kuitenkin mahdollisuuden ylimääräisiä kotitöitä tekemällä ansaita rahat pantaan. Voi sitä onnen päivää kun menimme viikon kuluttua ostamaan pannan hänen ikiomilla rahoilla. Panta on ollut siitä saakka päässä päivittäin.

Lapseni on kiitollinen vähästä, mutta pelkään sitä päivää, kun hän ymmärtää, että muut saavat enemmän. Kun kavereiden vaikutus alkaa olla suurempi. Haluan uskoa, että lapsi arvostaa sitten aikuisena tätä semi-minimalistista kasvatusta tai ainakin korolle korkoa-ilmiötä. Kuitenkin nyt se tuntuu vähän hankalalta selittää, että emme halua käyttää rahaa krääsään tai että toivoisin, että juhlapyhien ja -päivien tunnelma tulisi jostain muualta kuin tavaroista.

Toisaalta, kun kysyn tänään lapseltani, mitä hän haaveilee kesälomalla tekevänsä, hän vastasi: ”Haluaisin tepsutella ilman kenkiä.” Järjestynee.

Lue myös: Sukupuolisensitiivisyydestä ja tasa-arvosta

Kaupallinen yhteistyö: Viiniposti

Mikä on paras kuohuviini vappuun? Oletko sinäkin joskus pohtinut, mitä eroa on “samppanjalla” ja “kuohuviinillä” tai mikä ihme on prosecco, josta kaikki meuhkaavat? Ei hätää! Sain kunnian haastatella Viinipostin asiantuntijaa Jaana Virkkiä, joka jakoi myös parhaat kuplavinkkinsä vappupöytään. 

Mitä eroa on samppanjalla, crémantilla, cavalla ja proseccolla?

Kuohuviinit valmistetaan tyypillisesti tuplakäymisellä ja avainasemassa on se, millä tavalla ja kuinka pitkän ajan kuluessa kuplat ovat syntyneet. Samppanjaa kutsutaan usein kuohuviinien aateliksi, eikä syyttä. Voidaan todeta, että samppanja on kuohuviiniä, mutta kaikki kuohuviini ei ole samppanjaa. Samppanja valmistetaan tietyllä alueella, tietyistä rypäleistä ja tietyllä menetelmällä. Siihen liittyy paljon perinteitä ja käsityötä, joka tietenkin nostaa arvoa.

Samppanjamenetelmä perustuu viinin toiseen käymiseen pullossa. Tästä menetelmästä kuullaan usein sanottavan, että pulloja pitää tanssittaa eli käännellä. Vitsailin joskus hassunhauskana, että ensin samppanjaa tanssitetaan ja sitten se tanssittaa minua.

“Charles Heidsieckin kellarimestari Cyril Brun on todennut mielestäni hyvin, että samppanjamessuilla pitäisi aina aloittaa kunkin samppanjatalon lähestyminen non-vintage-cuveesta eli brutista, koska se kertoo talon tyylin. On vuodesta vuoteen sama ”, Jaana Virkki kertoo.

Viiniposti avaa prosessia artikkelissaan sanoen:

“Vakiosamppanja, josta talon tyyli yleensä tunnistetaan, valmistetaan kunkin vuoden sadosta ja siihen lisätään nk. reserve-viinejä kellarimestarin määrittelemässä suhteessa. Reserve-viinit ovat parhaina vuosina varastoituja, laadukkaita viinejä, joiden avulla samppanjan laatu pidetään tasaisena satovuosien vaihteluista huolimatta. Charles Heidsieck Brut Réserve -vakiosamppanjassa 8-10 vuotta vanhojen reserve–viinien osuus on peräti 40 % eli reilusti enemmän kuin yleensä. Satokauden viinit on valmistettu kaikista kolmesta lajikkeesta: Pinot Noir antaa sekoitukseen rakennetta, Pinot Meunier hedelmäisyyttä ja Chardonnay raikkautta ja eleganssia. Lisäksi samppanja kypsyy pitkään, peräti kolme vuotta, talon ainutlaatuisissa, roomalaisajalta peräisin olevissa kalkkikellareissa.”

Crémant raasu on vähän kuin samppanja, mutta ei asu samalla alueella, joten sitä ei saa siksi kutsua. Kutsukaamme häntä siis samppanjan rakastettavaksi pikkuserkuksi.

Itse suosin viinikaupoilla usein 15-25 euron crémanteja. Niissä on mielestäni monasti parempi hinta-laatusuhde kuin joissakin samppanjoissa. Salainen paheeni on elämässä blanc de blanc ja sen vuoksi tämä Fernard Engelin luomulaatuinen Chardonnaysta valmistettu crémant on todella hyvä löytö. Talo on tunnettu intohimostaan luomuviljelyyn ja siellä tehdään viiniä jo neljännessä sukupolvessa.

Tämä viini valittiin muuten vuoden 2018 Viinilehden vuoden kuohuviiniksi!

Lue lisää: Vuoden samppanja ja kuohuviini 2018

Cava on kotoisin Espanjasta ja valmistetaan samppanjamenetelmällä. Siinä on kolme päärypälettä, Xarel-lo, Macabeo ja Parellada. Lisäksi voidaan lisätä esimerkiksi Chardonnaytä tuomaan luonnetta, kuten tässä vanhan ja perinteikkään viinitalon luomu-cavassa on tehty. Omassa viiteryhmässäni cava on ylipäätään yksi suosikkeja ja varma valinta aina brunssille, etenkin Mimosan joukkoon. (Mikä on toki hauskasti sanottu, koska minulla on Mimosa-niminen ystävä.)

Italialainen Prosecco puolestaan on porukan kuopus, sillä sitä on valmistettu tällä laatuluokituksella ja nimisuojauksella vasta kymmenisen vuotta. Prosecco oli itse asiassa alunperin rypäleen nimi, mutta nykyään tuota samaista rypälettä kutsutaan gleraksi. Proseccoa valmistetaan useimmiten tankkikäymismenetelmällä.

Muutama vuosi sitten proseccon valmistukseen hyväksyttiin myös Pinot Noir-rypäle ja sen vuoksi pinkistä proseccosta povataan tulevan kesän uutuushittiä.

Maistoin rinnakkain Gancia Prosecco Brut:a sekä Gancia Rose Prosecco Extra Dry:ta. Täytyy sanoa, että vaikka rosé kuuluu kevääseen, itse pidin enemmän perusversiosta. Tämä johtuu täysin siitä, että pidän viineistä samaan tapaan kuin huumorista: erittäin kuivana. Kuitenkin tämä vaaleanpunainen uutuus on nappivalinta kesän piknikeille. Plussaa kauniista pullon muodosta.

Brunssivinkkejä ja parhaat kuplat vappuun

Tämän yhteistyön tiimoilta järjestin yhdessä muutaman ystäväpariskunnan kanssa kuplateemaisen brunssin ja tämä raati sai kunnian maistella kuplien eroja sekä ensimmäistä kertaa myös tätä roseproseccoa. Mustaksi hevoseksi ja suurimmaksi yllättäjäksi raatilaisille nousi Gancia Prosecco, joka on hinta-laatusuhteeltaan mainio valinta vappubrunssille.

Hauskana knoppitietona mainittakoon, että prosecco on hiljattain ohittanut Alkon myyntitilastoissa pitkään hallinneen cavan, vaikka tämä oma viiteryhmäni ei sitä halunnutkaan uskoa.

Viisi vinkkiä vappubrunssille:

1. Prosecco toimii erityisen loistavasti kepeänä seurustelujuomana. 
2. Rosé-proseccosta povataan tämän kesän hittiä.
3. Kokeile ryhdikästä cavaa läpi aterian myös yllättäville makuyhdistelmille. Mont-Ferrant Americano Organic Cava Brut Nature sopii poikkeuksellisen hyvin palanpainikkeeksi parsa-pekonipiiraalle. 
4. Kannattaa aina valita hyvä crémant mieluummin kuin huono samppanja. Chardonnayn ystäville Engel Crémant d’Alsace Chardonnay Brut on oiva ja tyylikäs valinta
5. Samppanjalempparini Charles Heidsieck puolestaan on varma valinta (ja myös tämän puolueettoman raadin suosikki)

Alla listattuna Viinipostin valinnat eli kaikki postauksen viinit:

• Cava Mont-Ferrant Americano Organic Cava Brut Nature, 11,99€
• Gancia Prosecco Brut 12,48€ 
• Gancia Prosecco Rose Extra Dry 2020, 13,90€ (UUTUUS)
• Engel Crémant d’Alsace Chardonnay Brut 2019, 17,98€
• Charles Heidsieck Réserve Champagne Brut, 56,20€

Lue myös:

Mikä on paras lasi viinille?

Viinipostin artikkeli: 3 nopeaa tapaa saada kuohuviini kylmäksi