Tänään on maailman ylikulutuspäivä. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme kolme ja puoli maapalloa. Se on aika hurjaa ja surullista.

Usein keskustellessani ihmisten kanssa ilmastoasioista, kuulen, että ei yksilön valinnoilla ole mitään merkitystä, koska kiinalaiset saastuttaa, jenkit ei sitoudu sopimuksiin ja ei tässä pieni ihminen voi teollisuuden päästöjen rinnalla mitään tehdä.

Ilmeeni kun kuulen moisia argumentteja.

Ilmastokriisi on meidän jokaisen vastuulla. Valtioiden, yritysten, ihmisten. Jokaisen on ponnisteltava sen eteen, että elämäntapamme muuttuisi kestävämmäksi. Minun mielestäni se tarkoittaa sitä, että jokainen miettii tahoillaan, mitä minä olisin valmis tekemään ilmaston eteen ja mistä voisin kestävästi karsia. Pysyvät muutokset tapahtuvat pienin askelin.

Suomen hiilidioksidipäästöistä yli 60% syntyy kotitalouksien päästöistä. (Lähde: Rinna Saramäki, 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman) Keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki on kymmenisen tuhatta hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa. Kestävällä tasolla kulutus olisi noin parin tonnin luokkaa.

minun hiilijalanjälkeni

Olen tehnyt Sitran elämäntapatestin parisen vuotta sitten. Tuolloin lukema oli aikalailla testin tehneiden keskiarvoa lähellä, seitsemän tuhannen pintaan. Tein testin jokin aika sitten uudelleen ja hiilijalanjälkeni oli yli puolet pienempi. Suurin syy hiilijalanjäljen puolittumiseen on tietenkin koronapandemian takia loppunut ulkomaille matkustaminen. Myös se, että teen pääsääntöisesti etätöitä, vaikuttaa. Olen myös hankkinut pyörän ja hyötyliikun ylipäätään enemmän kuin ennen. En käytä autoa arjessa. Ostan vain tarpeeseen ja ensisijaisesti käytettyä. Kodissa on nykyään ilmalämpöpumppu.

Suurin ilmastopaheeni on ruoka, kahvi ja viini. Vaikka olen lisännyt kasvisruoan osuutta ja vaihtanut kahvimaidon kauraiseen, käytämme edelleen liikaa maitotuotteita, lihaa, kalaa ja kananmunia.

Minulle seuraava askel onkin haastaa itseni kokeilemaan vielä enemmän kasvisruokaa, selvittää viinin ympäristövaikutuksia, jatkaa hyötyliikuntaa ja autottomuuskokeilua sekä kannustaa edelleen muitakin pohtimaan omaa kulutustaan. Äänestän myös kuntavaaleissa ensisijaisesti ilmastofiksusti.

En koe, että olisin joutunut luopumaan mistään, vaikka toki ulkomailla asuvia ystäviä onkin ikävä. En toki aio valehdella, että en enää koskaan matkustaisi lentäen (etenkin kun on kaksi viime vuodelta peruuntunutta matkaa siirretty tulevaisuuteen) mutta varmasti pyrin jatkossakin vähentämään. Haaveilen myös junamatkailusta Keski- Euroopassa.

Voit testata oman hiilijalanjälkesi täällä: https://elamantapatesti.sitra.fi/

Lomailimme hiljattain Saariselällä.

Alla listattuna vielä viisitoista helppoa keinoa oman hiilijalanjäljen pienentämiseen:

1. Kilpailuta sähkösopimus. Vaihda fossiilivapaaseen sähköön.
2. Korjaa rikkinäinen vaate.
3. Hanki vain tarpeeseen ja pidä listaa hankinnoista.
4. Selvitä ekologinen vaihtoehto seuraavalle vaatehankinnallesi.
5. Suosi second handia.
6. Lainaa harvoin tarvittavia tavaroita ostamisen sijaan.
7. Laske, kuinka paljon voisit ajaa taksilla, jos luopuisit autosta tai kakkosautosta.
8. Kävele tai pyöräile matka, jonka yleensä autoilet.
9. Lennä harvemmin ja kompensoi päästöt.
10. Äänestä kaikissa vaaleissa ilmastoasiat mielessä.
11. Tutki, paljonko ruokaa taloudessasi menee hävikkiin ja selvitä, miksi.
12. Syö kotimaista villikalaa.
13. Pidä kasvisruokapäivä viikossa.
14. Kokeile riisin sijaan kotimaista ohraa.
15. Osta alennuslaputettuja tuotteita.

Laitoin Instagram-storyyn semmoisen hassunhauskan kysymyslaatikon ja hämmentävän moni halusi tietää, mitä minulle oikeasti kuuluu. Päätin vastata blogipostauksen muodossa.

Ensinnäkin, hyvää naistenpäivää. Haluan käyttää puheenvuoron muistuttaakseni siitä, että tasa-arvoiseksi mielletyssä Suomessakin on työnsarkaa. Näin sinä voit edesauttaa tasa-arvon toteutumista:

• Keskustele avoimesti palkka-asioista.
• Käytä äänioikeuttasi.
• Älä puheillasi tai teoillasi vahvista konservatiivista, patriarkaalista maailmankuvaa.
• Huolehdi, että koti- ja metatyöt jakautuvat tasaisesti.
• Huolehdi, että isä saa pitää osuutensa vanhempainvapaasta.
• Kannusta ja tue muita arvostelun ja kyräilyn sijaan.
• Seuraa uutisia ja osallistu keskusteluun. Pidä meteliä.

maaliskuu: koirankakkaa, kirjoja, kuntoilua ja koronarajoituksia

Maaliskuun tiukat koronarajoitukset ja vessapaperin hamstraaminen vaikuttaisi olevan kevään merkki, kuten lumikinosten alta paljastuvat koiranpaskatkin.

Mitä tuntemuksia nämä rajoitukset herättää? Minä se olen jo turtunut tähän hommaan. Ei siis oikeastaan mitään. Tai no, minulla on melkeinpä levollinen olo. Yö on aina synkimmillään ennen auringon nousua, sanotaan runollisesti.

Enemmän tuntemuksia ja vitutusta aiheuttaa ne koiranpaskat.

Myös koen, että minulla on paremmat valmiudet kestää eristyneisyyttä kuin vuosi sitten. Merkittävin ero vuoden takaiseen kahden kuukauden eristykseen on se, että lapsi käy päiväkodissa normaalisti. Ainakin toistaiseksi. Siitä olen vitun kiitollinen.

Kurjuuden maksimoimiseksi haastan itseäni tässä maaliskuussa monin tavoin. Ensinnäkin aion ulkoilla ja joogata päivittäin. Ensimmäisen viikon saldo:

• ulkoilu 7/7
• jooga 1/7

Toisekseen olen päättänyt, että en katso televisiota tai suoratoistopalveluita arki-iltaisin. Niinpä ostin taas Suomalaisesta vinon pinon kirjoja. Tällä hetkellä luvussa on Maria Kihlströmin seksuaalikasvatukseen liittyvä teos Oikeilla nimillä. Tämä aihe on nyt ajankohtainen, koska haluan tarjota lapselleni ikätasoista seksuaalikasvatusta. Teos on saanut minut myös pohtimaan omaa seksuaalisuuttani, historiaani sekä asiain nykytilaa. Pelkkää voittoa siis.

mitä muuta kuuluu?

Työrintamalle kuuluu hyvää ja kiireistä. Olen tosi kiitollinen siitä, että ylipäätään on töitä. Samaan aikaan toisaalta tunnen tosi suurta riittämättömyyden tunnetta lähes päivittäin ja minulla on huono omatunto koko ajan johonkin suuntaan. Että en tee riittävästi ja taas perheen näkökulmasta teen liikaa. Siksi olen nyt vähän tietoisesti vähentänyt esimerkiksi bloggaamista ja instagrammailua sekä kaikenlaista vapaaehtoistoimintaa.

Kotirintamalle kuuluu myös hyvää. Tulevalle viikonlopulle suunniteltu staycation miehen kanssa siirtyi jonnekin tulevaisuuteen, kuten myös kaikki ystävien kanssa sovitut menot ja näkemiset. Semmoista se nyt on.

Pidämme kenties pääsiäisen jälkeisen viikon lomaa ja lähdemme ihan vaan omalla porukalla perheen kesken Saariselälle, jos korona suo. Ehkä huhtikuussa voidaan mennä sinne hotelliinkin tai viimeistään keväämmällä. Viikko kerrallaan tässä mennään ja toivotaan, että pysymme terveinä.

Kuten mainitsin, olen iloinen, että lapsi saa ainakin toistaiseksi vielä olla päiväkodissa ja minä saan työrauhan. Kävimme eilen tyttären kanssa viemässä roskia kierrätykseen kävellen, kuten usein sunnuntaisin. Samalla teimme eväsretken päiväkodin viereiseen metsään. Jälkeläinen siellä näytti innoissaan temppuja, joita on oppinut päiväkodissa. Leikimme myös kepeillä. Tunsin valtavaa ylpeyttä. Lähinnä siitä, että lapseni leikkii mielellään kepeillä. Siis jotain olen tavarakasvatuksen osalta tehnyt oikein.

Kävin viime viikolla InBody-mittauksessa ja tulokset olivat vähän huolestuttavia. Minulla on verrattain paljon kertynyt tuota viskeraalirasvaa eli juuri sitä sisäelinten ympärille keskivartaloon pakkaantuvaa epäterveellistä ja vaarallista läskiä. Sen vuoksi aion nyt kevään ajan jatkaa jumppaamista yksityisen valmentajan kanssa yksityisellä kuntostudiolla ja investoida näin hyvinvointiini uudenlaisella tavalla.

Olen siis tosiaan käynyt nyt kuukauden päivät kerran viikossa treenaamassa valmentajan kanssa ja olen ollut todella tyytyväinen. Tuntuu turvalliselta, koska paikalla ei ole muita. Suosittelen kaikille, jos vaan liikuntaseteli- tai muu rahatilanne sen sallii. Jos moinen kiinnostaa, voipi lukea lisää täältä: https://www.kuntostudio.fi/

Voisin myös kirjoittaa tästä kuntoprojektista ihan oman postauksensa. Olen nimittäin osallistunut myös laitepilateksen yksityistunneille Pakilassa Pilates Power Housessa. Se saa minut tuntemaan itseni Madonnaksi.

HUOM. Ei maksettu mainos, vaan vilpittömiä suosituksia.