Olen viime aikoina tutkinut aika paljon blogin analytiikkaa. Sen vuoksi ajattelin jakaa sitä vähän. Tämä analytiikka on melko hyvin linjassa sen kanssa, mitä olen ajatellutkin. Teitä lukijoitani kiinnostaa äitiys- työ- ja lifestyle -sisällöt.

Tosin jo lähes neljä vuotta vanhan lätkänpelaajien pokaamis-postauksen suosio jaksaa aina yllättää. Se nousee säännöllisesti Googlen hakutuloksissa.

Kaikkien aikojen luetuimmat postaukseni top 10

1. Hokihutsun muistelmat -kuinka iskeä jääkiekkoilija? (2016)”Suosittelen ulos lähtemistä vain silloin kun joukkue oletettavasti liikkuu laumassa, jolloin heidät on helpompi paikantaa. Tällaisia iltoja ovat esimerkiksi maajoukkuetaukojen alkaminen, pikkujoulut, saunaillat, kauden päättyminen ja mestaruusjuhlat. Otathan huomioon, että kaksi viimeistä saattaa osua arkipäivälle, joten on huolehdittava hyvissä ajoin, että saat töistä lomaa silloin kun mahdollisesti kaupunkisi joukkueella kausi loppuu.”
2. Myyttejä lentoemännän työstä (2017)”Jos glamourilla tarkoitetaan sitä, että herää neljän aikaan aamuyöllä, on kotona vasta myöhään iltapäivällä tai viiden päivän kuluttua, työskentelee myös joulut sekä juhannukset ja keräilee päivät pitkät roskia pieneen kärryyn, niin kyllä, lentoemännän työ on täynnä loistoa.”
3. Mikä on parasta lentoemännän työssä vol2.(2019)”Mielestäni alalle hakeutuu samanhenkistä porukkaa siitä huolimatta, että miehistössä saattaa olla sairaanhoitaja, restonomi, oikeustieteen maisteri ja verotarkastaja.”
4. Mitä on tapahtumatuottajan työ? (2017)”Jos minun pitäisi kuvata tapahtumatuottajan työtä kolmella sanalla, ne olisivat: monipuolinen, hektinen ja antoisa. Tuottajana työskennellessäni pääsin käyttämään sekä luovaa että analyyttistä puoltani. Tarvitsin niin esimies- kuin esiintymistaitojakin.”
5. Rusinat eivät ole saatanasta seuraava ja muita vinkkejä kakaroiden kanssa matkaamiseen (2019)”Joten jos muksusi vasta opettelee potalle, on hyvä idea laittaa vielä vaippa tämän yhden lentomatkan ajaksi sen sijaan, että otat potan mukaan ja käytät sitä siellä keskellä matkustamoa juuri kun ollaan lähdössä ilmaan.”
6. Ettei vain olisi kärpäsenkakka? -Yöpyminen Bengtskärin majakassa (2019)”Parhaimmillaan kokemus olisi varmasti, jos lähtisi isolla porukalla ja varaisi koko höskän. Kun päiväretkeläiset puoli neljän pintaan lähtivät veneellä takaisin kohti Kasnäsiä, jäimme keskenämme luodolle. Siinä olisi ollut aihetta agathachristiemäiseen dekkariin.”
7. Miten päästä promoottoriksi? (2016)”Olen ollut VIP-hostina, messuemäntänä ja kävelevänä sombrerona. Olen esitellyt niin kosmetiikkaa, partakoneita kuin paristojakin. Olen maistattanut kaikkea rahkasta suklaaseen, myynyt festareilla viinaa milloin missäkin larppausasussa ja pyörinyt autotapahtumissa ratatyttönä.”
8. Ajatuksia raskaudesta palautumisesta ja kokemuksia Kuntouta keskivartalo -äitikurssista (2018)”Voin kertoa, että Internetistä löytyy melko kirjavaa tietoa niin raskausajan liikuntasuosituksista kuin siitä, miten tuosta koitoksesta oikein pitäisi palautua sekä siitä, milloin ja miten on turvallista aloittaa kuntoilu. Myös lähipiirillä tuntuu olevan aiheeseen sanansa sanottavana.”
   
9. Sosiaalinen introvertti (2018)”Työelämässä minun on helppo ottaa sosiaalinen rooli, vaikka yksityiselämässä vetäytyisinkin nurkkaan häpeämään.”
10. Synnytyskertomus, jota minun ei pitänyt kertoa (2017)”Jossain vaiheessa yritin vähän nukkua ja kuulin viereisestä synnytyssalista jonkun toisen tulevan äidin huudot. Kuulosti siltä kuin joku olisi raiskannut häntä kaktuksella.”

Google on ystävä

Usein tänne päädytään Googlettamalla muun muassa isyyspakkausta, ristiäisten järjestelyitä, parasta holitonta skumppaa, jotain lentoemännän työhön liittyvää, kuinka isketään jääkiekkoilija tai brunssipaikkoja Helsingissä, mutta myös näitä on haettu:

• En halua baby shower
  En minäkään.
• Kauhu synnytyskertomuksia
  Se oli kyllä yksi ”horror story”.
• Sarjaseurustelija
  En ole, mutta tunnen muutaman!
• Henkilökunnan vaihtuvuus hyvä vai huono
  No ei se kovin hyvä asia ole.
• Suojeluskunnan marssi
  MIKÄ?
• Raskaus väsymys pahimmillaan
  Se on kamalaa eikä sille mahda mitään.
• Viihdyn parhaiten yksin
  Niin minäkin.
• Joulumieli sarkasmi
  Lässynläätä ja kliseitä.
• Imetyskohu
  Näitähän riittää.
• Nahkahanskat blogi
  Liittynee lentoemännän työhön. Toivottavasti.
• Lentoemäntänä deittailu
  On ihan kuin muissakin ammateissa deittailu.
• Sinkku lentoemäntä
  Valitettavasti en ole.
• Lentoemännät kymppikerhossa
  Joudun tuottamaan pettymyksen tässäkin asiassa.
• Shampanjaa kaikille
  Nyt ollaan asian ytimessä!
• Hienon naisen opas
  No semmoisia ei kyllä täältä löydy.
• Parasta lähiössä
  Kerro minullekin, jos löydät vastauksen!
• Shampanja synnytyksen jälkeen
  Ei ollutkaan ensimmäisenä eikä toisenakaan mielessä, vaikka olisi voinut kuvitella.
• Ketkä pikkuleijonista nuuskaa
  En tiedä, mutta veikkaisin että aika moni.
• Ketunnokat
  Löytyy!
• Samppanja kielitoimisto
  Kyllä, kukaan ei ole täydellinen. Blogini nimessä on kirjoitusvirhe. Lue lisää: Sarkasmia ja kirjoitusvirhe
• Miksi miehet pitävät lentoemännistä?
  En todellakaan tiedä, mutta sillä sain oman mieheni aikoinaan pokattua.Ja loppuun oma henkilökohtainen suosikkini:
• Marjo sun pitäis tehdä jotain tolle sun perseelle
  Jätän tämän tähän.

Seuraa minua myös Instagramissa: @sarkasmiajashampanjaa

En voi mitenkään käsittää, että se tämäkin vuosi on jo yli puolenvälin. (Käytännössähän se siis tarkoittaa sitä, että kesäkin on pian ohi.) Ajattelin tehdä välikatsauksen kuluvaan vuoteen tarkastellen yleisesti vuoden 2017 alkupuoliskon kuulumisia, saavutuksia, kehityskohteita ja sitä, mitähän ihmettä on luvassa seuraavaksi.

Olen siis tosiaan ollut koko vuoden tähän saakka äitiyslomalla. Tammi-helmikuun vietin käytännössä neljän seinän sisällä, koska liikkuminen oli melko haastavaa vaappumista. Sitten tuo jälkeläinen jo syntyikin. En ole tullut mökkihöperöksi, mikä on tietenkin hyvä asia. Ensimmäiset viikot vauvan kanssa olivat kieltämättä aika sekavia, mutta sekin kai selittynee hormoneilla. (Hormonithan ovat nykyään siis vakioselitykseni ihan kaikelle.)

Saavutukset

Olen tänä vuonna saavuttanut enemmän kuin ikinä ennen: onnistuin ponnistamaan maailmaan yhden veronmaksajan lisää. Tosin tästä en ihan täysin voi ottaa kunniaa, sillä myös tuo mies auttoi todella merkittävällä tavalla ja taisi siinä muistaakseni muutama kätilökin olla synnytyssalissa hortoilemassa. Olen myös onnistunut pitämään itseni kutakuinkin järjissäni ja lapsen ruokittuna sekä vaatetettuna päivästä toiseen. Tämä on sikäli merkittävää, että en ole koskaan ennen joutunut pitämään huolta kuin itsestäni ja siinä olen rehellisyyden nimissä onnistunut vähän vaihtelevalla menestyksellä. Jälkeläinen on oppinut kääntymään selältä vatsalleen, tarttumaan esineisiin, istumaan tuettuna ja pitämään jopa lusikkaa kädessä. Näiden taitojen harjaantumisesta en tosin voi myöskään ottaa kunniaa täysin itselleni. Nimittäin veikkaan, että evoluutiolla ja ihan normaalilla ihmisen kehityskaarella on näppinsä pelissä.

Pienelle menee jo 68cm -kokoiset vaatteet

Kehityskohteet

Jokaisen ihmisen pitäisi tietenkin hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Silti meissä kaikissa on piirteitä, joita voi vähän viilata yhteisen edun nimissä. Minulla sellaisia ovat muun muassa itsekuri, kärsivällisyys ja se, että pitäisi välillä ajatella vähän ennen kuin avaa suunsa. Vuosien varrella näihin mainitsemiini asioihin on tullut parannusta, mutta työnsarkaa riittää edelleen

Vanhemmuushan on itsessään jatkuvaa oppimista. Yksi selkeä kehityskohde minulla on läsnäolo. Myönnän, että puhelimen ei tarvitsisi olla käden jatkeena koko ajan tai ainakaan silloin, kun lapsi on hereillä. Yritänkin opetella siitä tavasta pois.

Lisäksi kiroilen kuin seilori ja jos en halua, että pienokaisen ensimmäinen sana alkaa v:llä, on sen loputtava. Ehkäpä pitää kehitellä jokin sakko. Tulisi sitten samalla säästettyä sievoisia summia rahaakin, perkele.

Mites se loppuvuosi?

Sitä äitiyslomaa minulla on jäljellä vähän reilu kuukausi. Sen jälkeen palaan opintielle. Kuten taisin jo aiemmin mainita, olen sitten edelleen päivisin kotona vauvan kanssa ja käyn iltaluennoilla koulussa. Tiedän kyllä, että syksystä tulee raskas, sillä olen suunnitellut suorittavani 60 opintopistettä. Se on ihan mahdollista, mutta sosiaalinen elämä jää sitten vähemmälle. Kaipa senkin rupeaman jaksaa kun tietää, ettei sitä kestä kuin jouluun saakka. Keväällä sitten helpottaa. Töihin en varsinaisesti mene vielä, mutta yritän tottakai pitää tätä blogia aktiivisesti yllä syksylläkin.

Nyt yritän nauttia vain näistä kesäisistä päivistä ja siitä, että voi halutessaan ottaa päivänokoset.