Hae
Sarkasmia ja shampanjaa

5+1 vinkkiä sujuvampaan uramutsin arkeen

Olen tullut siihen lopputulokseen, että työssäkäyvien vanhempien arjenhallinta on vähintäänkin haastavaa. Tämä johtopäätös nojaa omaan empiiriseen tutkimukseeni sekä lähipiirin lapsellisten henkilöiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Erityisen kinkkiseksi tilanteen tekee jos toinen tai molemmat tekevät vuorotyötä.

Minulla on kokemusta viime vuosilta sekä niin kutsutusta toimistotyöstä, vuorotyöstä että yrittäjyydestäkin ja näiden kaikkien sovittamisesta perheen arkeen. Aviomies on toki tämän koko ajan ollut turvallisesti samassa työpaikassa, joten se on helpottanut elämäämme valtavasti.

Näihin kokemuksiin perustuen jaan nyt kuusi pientä vinkkiä sujuvampaan arkeen. Vinkit on suunnattu erityisellä rakkaudella mutseille, mutta ehkäpä tästä joku muukin voi viisautta ammentaa.

  1. Suunnittele aivan kaikki. Vähintäänkin ruokaviikko ja päiväkotikuljetukset. Suunnittelemalla arjen murkinat etukäteen vältyt a) kokkaamasta joka päivä b) ylimääräisiltä kauppareissuilta ja c) säästyy rahaa ja hermoja.
  2. Synkronoi kalenterit. Opeta myös puoliso tulkitsemaan hänen mielestään sekavia  täysin loogisia, värikoodattuja ja järkeenkäypiä kalenterimerkintöjäsi.
  3. Pakkaa sekä omat että jälkikasvun tavarat valmiiksi illalla. Laita myös vaatteet esille. Tosin uhmaikäisen kanssa on turha yrittää valita kuteita etukäteen, koska vaikka hän olisi ne itse illalla päättänyt, ei hän ei to-del-la-kaan suostu niitä pukemaan enää aamulla. Hän haluaa prinsessamekon ja kukkalegginssit. Se hänelle suotakoon. Laita kuitenkin edes omat releet johonkin kuosiin tai ainakin silitä ne valmiiksi, ettei taas tarvitse juosta palaveriin ryppyisessä mekossa, johon oikeastaan tuli jo kahvitahrakin. Suosittelen myös pitämään vaihtovaatteita mukana niin työpaikalla kuin jälkeläisen päiväkotirepussakin.
    OLYMPUS DIGITAL CAMERA
    Lisävinkki: osallistu viikonloppuisin brunsseille, mielellään jonkun muun tekemille.

  4. Yritä järjestää omaa aikaa paitsi vapaapäivinä, myös arkisin. Edes hetki. Ja pidä huolta, että puolisokin saa omaa aikaa. Edes hetken. Itse käyn muun muassa joogassa.
  5. Yritä rauhoittaa aamut. Edes hetkeksi. Tämä on toki helpommin sanottu kuin tehty. Minä olen niin sanottu torkuttaja. Aamut, jolloin pitää juosta aikataulua vastaan, ovat ihan hanurista. Kuitenkin silloin harvoin, kun olen jaksanut herätä hieman aiemmin, eli silloin kun se kello soi ensimmäisen kerran, on huomattavasti helpompaa operoida. Päivä saa ihan erilaisen fiiliksen kun ei tarvitse hoputtaa ketään ja saa juoda kahvinsakin rauhassa. Nyt toki yrittäjänä rauhallisia aamuja on ollut enemmän, sillä olen jäänyt kotiin tekemään töitä muiden lähtiessä päiväkotiin ja toimistolle. Saman seesteisyyden yritän parhaani mukaan implementoida myös niihin aamuihin, jolloin on pakko olla jossain johonkin aikaan. Joskus se onnistuu, useimmiten ei.
  6. Hyväksy, että kaiken voi saavuttaa, mutta ei samaan aikaan. Kukaan ihminen ei voi pitää huolta itsestään ja perheestä, nähdä säännöllisesti ystäviä, tehdä menestyksekästä uraa, kokata pelkistä takapihalla rakkaudella kasvatetuista kasviksista ruokaa, urheilla tavoitteellisesti ja pitää kotia tiptop -järjestyksessä puunattuna. Tai minä en ainakaan tunne yhtäkään henkilöä, joka pystyisi tähän kaikkeen. Sen takia on tärkeää valita, mihin keskittyy. Joku on joskus sanonut, että ihminen voi saada samanaikaisesti kolme näistä neljästä: ura, harrastukset, perhe ja ystävät. Valitse siis taistelusi.

Mitkä ovat sinun parhaat vinkkisi sujuvampaan arkeen?

Lue myös:Anni Erkko: Uraäidin selviytymisopas

Muista myös seurata minua Instagramissa: @sarkasmiajashampanjaa

Kaupalliset yhteistyöt puhuttavat

Kirjoitin hiljattain kuinkaPING Helsinki tekee hienoa työtä kaupallisten yhteistöiden suhteen niin kouluttamalla, jakamalla tietoa kuin selkeän PING Ethics -koodistonkin kera.

Olen kuitenkin surukseni huomannut, että silti liian monet some-vaikuttajat bloggaajista televisiopersooniin ja urheilijoihin jättävät usein saadut tuotteet merkitsemättä tai merkitsevät kaupallista sisältöä väärin. Tämä saa minut tuntemaan pettymystä ihmiskuntaa kohtaan.

Kuten tuossa edellisessäkin postauksessa jo mainitsin, vastuu kaupallisen sisällön oikeellisuudesta on lopulta aina tilaajalla. Kuitenkin on vaikuttajana epäammattimaista käytöstä, ettei ole lainkaan perillä siitä, kuinka tehdä työnsä oikein ja lain mukaisesti hyvää markkinointitapaa noudattaen. Tai sitten asiasta ei vain välitetä, joka on vielä huolestuttavampaa. Erityisesti urheilijat, näyttelijät ja artistit näyttäisivät sortuvan hämmentävän usein piilomainontaan.

Toinen asia, jonka olen pistänyt merkille, ja jota olen myös ennenkin kovaan ääneen kritisoinut, on kilpailevan tuotteen tai palvelun mainostaminen. Vaikka sopimuksessa ei olisi kilpailukieltoa, ei ole mielestäni oikein mainostaa ensin Bookbeatia ja sitten Storyteliä. Ellei sitten kanavan teema ole erilaisten äänikirjasovellusten vertailu.

Minä olen tarkka niistä vähäisistä kaupallisista yhteistöistä, joihin lähden mukaan. En ota vastaan edes tuotteita, joita en normaalisti käyttäisi. Olen toki melko pieni mikrovaikuttaja, eikä elantoni ole kiinni tästä blogista.

bmd
HUOM. Postauksen kuvat eivät liity blogien kaupallisuuteen millään muotoa.

Viime syksyn aikana pohdin paljon blogini tulevaisuutta, strategiaa, visiota ja missiota sekä arvomaailmaani. Minulle kirkastui vahvasti, että en halua olla massavaikuttaja enkä tahdo myydä itseäni ja periaatteitani. Haluan ehdottomasti tehdä enemmän kaupallista sisältöä, mutta toivon pitkäaikaisia kumppanuuksia sellaisten yritysten kanssa, joiden tuotteita tai palveluita muutenkin kuluttaisin. Haluan myös ennen kaikkea antaa kaupallisella sisällöllä jotain lukijoilleni arvontojen, vinkkien tai erilaisten tapahtumien muodossa.

Haluan myös korostaa, että kaupallisuudessa ei ole mitään hävettävää! Jos on rakentanut sellaisen brändin itselleen, jota sisältö tukee ja joka luontevasti siihen solahtaa, arvostavat seuraajat sisältöä, oli se kaupallista tai ei. Minusta kuitenkin tuntuisi oudolta mainostaa vaikkapa leipää, jos en sellaista normaalisti ikinä söisi. (Mutta minä syön, lähettäkää siis leipää. Ja sirkushuveja!)

Haluaisin siis peräänkuuluttaa yritysten vastuuta valita yhteistöihin sellaisia vaikuttajia, jotka eivät mainosta mitä tahansa rahasta ja jotka vähintäänkin merkitsevät kaupallisen sisällön asianmukaisesti eivätkä sorru piilomainontaan.

Suosittelen myös lämpimästi ihan kaikkia vaikuttajamarkkinoinnin tekijöitä tutustumaanPING Ethicsiin.