Kuntavaalit lähestyy ja ennakkoäänestys alkaa 26.5.2021. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Tässä vaiheessa monet varmasti pohtivat, miten löytää oikea ehdokas tai puolue ja mitä valinnassa oikein pitäisi ottaa huomioon. Typerintä, mitä voi aikuinen ihminen tehdä, on jättää äänestämättä ja sitten valittaa, että asiat menee päin prinkkalaa.

Kuntavaaleissa äänestäminen on erityisen tärkeää siksi, että kunnanvaltuustoissa tehdään juuri niitä sinun jokapäiväiseen elämääsi vaikuttavia päätöksiä. Vaalikoneita voi hyödyntää ehdokkaan kartoittamisessa. Kuitenkin on hyvä muistaa, että sen sijaan, että tuijottaisi yksittäisen ehdokkaan vastauksia, on oleellista, että tämän puolueen arvot kohtaavat omiisi ja heidän ajamansa asiat ovat sinulle tärkeitä. 

Ylen vaalikone: Yle – Vaalikone – Kuntavaalit 2021

Helsingin Sanomien vaalikone: Helsingin Sanomien vaalikone – Kuntavaalit 2021

Alla puoluekentän asemointi ehdokkaiden vastauksiin perustuen esitettynä Helsingissä. (kuvakaappaus Helsingin Sanomien vaalikoneesta 17.5.2021)

Omat vastaukseni (X) ovat vasemmisto-oikeisto -akselilla keskellä ja konservatiivi-liberaali -akselilla reilusti liberaalin puolella.

Oma vaalisalaisuuteni ei ole salaisuus lainkaan

Haluan avoimesti kertoa, että olen vaihtanut puoluekantaani muutama vuosi sitten ilmastoasioiden vuoksi. Äänestän siis kaikissa vaaleissa ensisijaisesti ilmasto edellä, koska me tarvitsemme järeitä toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi. Muutenkin aiemman puolueeni oikea laita alkoi tuntua epämiellyttävältä, vaikka minulla oli sielläkin puolueessa luottopakki, jota äänestin ihan kaikissa mahdollisissa vaaleissa: Jaana Pelkonen.

Olen löytänyt puolueen, joka ajaa näitä asioita sekä myös muita minulle tärkeitä teemoja, kuten tasavertaisuutta, luonnonsuojelua, joukkoliikenteen kehittämistä, liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien tukemista sekä lasten ja nuorten etua.

Alla muutamia itselleni merkityksellisiä poimintoja siitä, mitä Vihreät ovat saaneet edellisellä valtuustokaudella aikaan:

•         Vihreiden ansiosta Helsingillä on kunnianhimoinen suunnitelma olla hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelmassa listataan 147 konkreettista toimenpidettä, joilla hiilipäästöjä vähennetään.
•         Helsinki puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutuksen vuoteen 2025 mennessä Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta
•         Luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittu perustamalla uusia metsäisiä ja merellisiä luonnonsuojelualueita.
•         Puistojen rakentamiseen on saatu lisärahoitusta. Pöytiä, penkkejä ja roskiksia on tullut lisää.
•         Mielenterveyspalveluihin on kiinnitetty erityistä huomiota: Nuorten jalkautuva mielenterveystyö on aloittanut. Lyhytterapian palveluseteli on otettu käyttöön Reetta Vanhasen aloitteesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjua on käyty systemaattisesti läpi ja korjattu puutteita.
•         Maria Ohisalon aloitteesta on päätetty rajata lastensuojelun asiakasmääriä työntekijää kohden niin, että lapsimäärä työntekijää kohden on enimmillään 30 lasta.

• Järjestöavustuksia on kasvatettu, minkä johdosta esimerkiksi ruoka-avulle ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle toiminnalle on saatu lisää rahoitusta.
• Vihreiden aloitteesta käynnistettiin viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus. Tavoitteemme on laajentaa maksuton varhaiskasvatus koskemaan kaikkia helsinkiläisiä lapsia.
• Aamupäiväkerhot on vakinaistettu 1.–2.-luokkalaisille.
• Kahden kodin lasten oikeus lähikoulun valitsemiseen sekä erityislasten kuljetus kahdesta kodista ovat edenneet. Lisäksi kahden kodin lapsille on päätetty oikeus koulukyytiin molemmista kodeista.
• Vegaaniruoka on tullut valinnaiseksi kaikkiin kaupungin päiväkoteihin. Vegaaniruokatarjontaa on päätetty lisätä myös kesän puistoruokailuissa.
• Lastentarhanopettajien ja monien muiden ryhmien palkkoja on korotettu.
• Maksuttoman 2. asteen kokeilu on ollut käynnissä.
• Valtuusto on edellyttänyt, että jokainen lapsi ja nuori saa Helsingissä laadukasta ja monipuolista seksuaalikasvatusta. Kaupunki on sitoutunut varmistamaan, että kaikissa oppilaitoksissa on alan osaajia ja koulutusta. Teemoja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta häirinnän ehkäisyyn käsitellään jatkossa kouluissa nykyistä kattavammin.
• Liikuntapaikoille on saatu lisää rahaa, jolla on rakennettu mm. tekonurmia ja kunnostettu lähiliikuntapaikkoja sekä yhdeksät uudet kuntoportaat eri puolille kaupunkia.
• Kaikille näkövammaisille on otettu käyttöön maksuton HSL-matkustus.
• Helsingissä pilotoitiin vuonna 2020 anonyymiä rekrytointia, joka edistää työnhakijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua sekä henkilöstön monimuotoisuutta. Anonyymiä rekrytointia jatketaan.

Lähde ja lue lisää: Vihreitä tavoitteita ja saavutuksia | Helsingin Vihreät (helsinginvihreat.fi)

Ei ole salaisuus, että minä aion kuntavaaleissa äänestää Fatim Diarraa, joka on istunut edellisen kauden valtuustossa ja tiettävästi tekee politiikkaa täydellä sydämellä, rakkaudesta lajiin. Hän ajaa juuri niitä itselleni tärkeitä arvoja ja on lisäksi helvetin hyvä tyyppi ja samperin aikaansaava badass-muija. Hän sanoo Vihreiden sivuilla esittelyssään näin:

Olen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, Vihreiden varapuheenjohtaja ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja. Puolustan intohimolla niitä asioita, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä. Ilmastonmuutos, koulutus, tasa-arvo ja rasismin pysäyttäminen ovat teemojani kuntavaaleissa.”

 

Fatua voit äänestää numerolla 781.

jos minä olisin mukana politiikassa

Loppuun vielä ajatusleikki siitä, jos minä olisin poliitikko, mitä viittä asiaa haluaisin muun muassa edistää. (Osa näistä on jo Helsingissä hyvällä mallilla tai menossa oikeaan suuntaan, mutta muut kunnat voisivat ottaa näistä ottaa myös opiksi.)

–   Enemmän resursseja varhaiskasvatukseen muun muassa palkankorotusten muodossa.

–   Lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Terapiaan pääsyn ei pitäisi olla niin hankalaa ja kallista.

–   Kasvisruoan osuutta voisi esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa merkittävästi lisätä. MERKITTÄVÄSTI.

–   Kulttuurin saavutettavuutta pitäisi entisestään lisätä ja näin kynnystä sen kuluttamiselle madaltaa. Helsingissä on käynnissä hanke ”Kulttuurin kummilapset” jossa kaikille vuonna 2020 tai sen jälkeen syntyneille tarjotaan vuosittain ikätasoisia kulttuuritapahtumia veloituksetta kouluikään asti. Lue lisää: Kulttuurin kummilapset | Helsingin kaupunki

–   On tarpeetonta ja eriarvoistavaa vaalia kouluissa kristillisiä perinteitä (toim.huom. olen itsekin kristitty) esimerkiksi joulukirkon muodossa. Näistä voisi jo luopua. Emme ole enää keskiajalla, jossa valtio ja kirkko olivat yhtä.

Lue myös: Viime aikoina räntättyä: misogynia, Päivi Räsäsen ihmisarvoa loukkaavat letkautukset ja FOMKMO – Sarkasmia ja shampanjaa (vaikuttajamedia.fi)

PS. Pahoittelut, että tämäkin teksti oli tämmöistä paatosta. Ensi kerralla lupaan kertoa jostain iloisesta ja kuplivasta aiheesta, kuten vaikka pihamme kukkaistutuksista.

Lisää paatosta ja myös niitä iloisia ja kuplivia aiheita muuten blogia useammin Instagramissa @sarkasmiajashampanjaa.

Hyvää vappua itse kullekin säädylle. Kävimme juuri lähitavernassa brunssilla koko perheen voimin. Eilen tein munkkeja ensimmäistä kertaa noin kahteenkymmeneen vuoteen. Postauksen kuvitus liittyy siksi tähän juhlaan. Aiheet eivät niinkään.

Ajattelin täällä bloginkin puolella jatkaa Instagram storyissä aloittamaani keskustelua ja pohdintaa kolmesta aiheesta:

1. Case Päivi Räsänen ja muut pölyiset fundamentalistit
2. Sisäistetty misogynia, joka ilmenee jo päiväkoti-ikäisillä
3. FOMKMO (Fear Of My Kids Missing Out) minun ekologisten valintojeni takia

päivi räsänen ja muut pölyiset fundamentalistit

En ole ehkä koskaan aiemmin ottanut kantaa uskontoasioihin somessa tai täällä blogissani. En kuitenkaan nyt näe syytä olla ottamatta.

Oma suhteeni uskontoon: Olen kristitty ja kuulun Evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Olen ollut aktiivinen seurakuntanuori. Nykyään käyn kirkossa häissä, hautajaisissa ja jouluisin. Lapseni on kastettu. Uskonto ei näy arjessamme millään tavalla.

Olen sitä mieltä, että uskonnonopetus kouluissa pitäisi vaihtaa kaikille yhteiseen elämänkatsomustietoon, jossa käsiteltäisiin kaikkia uskontoja neutraalisti ja tasapuolisesti. Olen hakenut kymmenisen vuotta sitten lukemaan teologiaa ja uskontotiedettä. Minua kiinnostaa valtavasti ihmisten uskonnollisuus ja eri uskonnot. Olen lukenut Raamatun (siinä vasta ristiriitainen teos, joka on pitkälti aikansa kuva).

Olen myös sitä mieltä, että Päivi Räsäsen kaltaiset ihmiset ovat haitaksi Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja olen itsekin harkinnut kirkosta eroamista näiden typerien arvokonservatiivisten fundamentalistien vuoksi. Kuitenkaan kirkosta eroaminen ei ole oikea tapa vaikuttaa.  Päin vastoin, olen alkanut puolitosissani miettiä asettumista ehdolle seurakuntavaaleissa. Kirkko on hitaasti kääntyvä, mutta demokraattinen laiva.

Minun mielestäni kristinuskon ydinsanoma on rakkaus ja yhdenvertaisuus. Päivi Räsäsen homofoobiset lausunnot ovat, paitsi ihmisarvoa loukkaavia, myös vastoin näitä periaatteita.

Lisää aiheesta: Yle 29.4.2021: Kansanedustaja Päivi Räsäselle syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – vetoaa Raamattuun

sisäistetty misogynia

Lapseni kertoi surullisena, että hänelle oli joku (poikaoletettu) päiväkodissa todennut, että ”Pinkki on YÄK” ja sitten sanonut hänen jokaisesta pinkistä vaatekappaleestaan erikseen, miten ”YÄK” ne on.

Ensinnäkin, ei ole kovin kohteliasta sanoa kenellekään, että tämän vaatteet on ”YÄK”. Ite oot yäk, saatana.

Toisekseen tämä on hyvä esimerkki siitä, miten sisäistetty naisviha on voimissaan jo vittu päiväkoti-ikäisillä ja kaikki feminiinisiksi mielletyt asiat, kuten tässä tapauksessa pinkki, on jotenkin huonompaa.

Kaikkien ei tarvitse tykätä kaikista väreistä, mutta misogynia on todellinen rakenteellinen ongelma. Se luikertelee lastenkin ajatuksiin aikuisten maailmasta niin huomaamatta, että sitä ei edes tule tiedostaneeksi. Rakenteellista misogyniaa voisi parhaiten kuvata pyramidilla, jossa alimpana ovat naisvihan kieltäminen ja sieltä kiivetään ylöspäin tytöttelyn, vitsailun ja esineellistämisen kautta aina kourimiseen, ahdisteluun ja jopa väkivaltaan.

Tätä rakennetta, pyramidia, pitää kuitenkin yllä yhteiskunnassa juuri ne vähäpätöisiltä tuntuvat asiat, kuten se, että naisellisena pidettyjä asioita pidetään vähempiarvoisina.

Tiedoksenne, että vaaleanpunainen on mitä mainioin väri ihan kaikille lapsille sukupuoleen katsomatta. Sitä paitsi Wikipedian mukaan vielä 1800-luvulla pinkkiä pidettiin maskuliinisuuden värinä.

Lue lisää:

Yle 24.2.2021: Naisviha näkyy arkisissa käytännöissä ja pahimmillaan väkivaltana – tutkijan mukaan siitä vaietaan, vaikka ei pitäisi

YLE 6.8.2020: Raisa Omaheimon kolumni: Sisäistetty naisviha saa meidät inhoamaan asioita, joita teinitytöt rakastavat

Kannattaa muuten kuunnella Kroonisesti ärhäkkä-podcastia, jossa näitä asioita on selitetty melko hyvin. Suosittelen ihan kaikille tätä. Etenkin miehille. On tärkeää tunnistaa omat etuoikeutensa ja yhteiskunnan valtarakenteet.

fomkmo minun ekologisten valintojeni takia

En ostanut lapselleni vappupalloa. Äitini oli ostanut viime viikolla lahjaksi semmoisen pallon, joka on tikun nokassa. Lapsi oli siitä niin rajattoman riemuissaan, että nukkuu se kainalossa. Ajattelin, että se riittänee, koska a) luin juuri, että helium loppuu maailmasta ja b) en halua ostaa mitään turhaa paskaa.

Kuten olen aiemminkin kertonut, joululahjaksi ostin lapselleni tarpeeseen käytetyn toppahaalarin. Syntymäpäivälahjaksi hän sai ensimmäisen sähköhammasharjan ja veimme hänet ihanalle aamupalalle ennen päiväkotia. Yleensä hän syö aamupalan päiväkodissa. Sukulaisia olen kannustanut jo pitkään ostamaan lahjoja yhdessä tai antamaan rahaa, jonka sijoitamme lapselle.

Lapsi halusi kaupasta kolme euroa maksavan kimaltavan pannan. Kävimme pitkän keskustelun siitä, että raha ei kasva puussa ja että kaikkea ei voi saada. Annoin hänelle kuitenkin mahdollisuuden ylimääräisiä kotitöitä tekemällä ansaita rahat pantaan. Voi sitä onnen päivää kun menimme viikon kuluttua ostamaan pannan hänen ikiomilla rahoilla. Panta on ollut siitä saakka päässä päivittäin.

Lapseni on kiitollinen vähästä, mutta pelkään sitä päivää, kun hän ymmärtää, että muut saavat enemmän. Kun kavereiden vaikutus alkaa olla suurempi. Haluan uskoa, että lapsi arvostaa sitten aikuisena tätä semi-minimalistista kasvatusta tai ainakin korolle korkoa-ilmiötä. Kuitenkin nyt se tuntuu vähän hankalalta selittää, että emme halua käyttää rahaa krääsään tai että toivoisin, että juhlapyhien ja -päivien tunnelma tulisi jostain muualta kuin tavaroista.

Toisaalta, kun kysyn tänään lapseltani, mitä hän haaveilee kesälomalla tekevänsä, hän vastasi: ”Haluaisin tepsutella ilman kenkiä.” Järjestynee.

Lue myös: Sukupuolisensitiivisyydestä ja tasa-arvosta