Hae
Sarkasmia ja shampanjaa

Minun vaalisalaisuuteni ja miksi kuntavaaleissa äänestäminen on ylipäätään tärkeää

Kuntavaalit lähestyy ja ennakkoäänestys alkaa 26.5.2021. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Tässä vaiheessa monet varmasti pohtivat, miten löytää oikea ehdokas tai puolue ja mitä valinnassa oikein pitäisi ottaa huomioon. Typerintä, mitä voi aikuinen ihminen tehdä, on jättää äänestämättä ja sitten valittaa, että asiat menee päin prinkkalaa.

Kuntavaaleissa äänestäminen on erityisen tärkeää siksi, että kunnanvaltuustoissa tehdään juuri niitä sinun jokapäiväiseen elämääsi vaikuttavia päätöksiä. Vaalikoneita voi hyödyntää ehdokkaan kartoittamisessa. Kuitenkin on hyvä muistaa, että sen sijaan, että tuijottaisi yksittäisen ehdokkaan vastauksia, on oleellista, että tämän puolueen arvot kohtaavat omiisi ja heidän ajamansa asiat ovat sinulle tärkeitä. 

Ylen vaalikone: Yle – Vaalikone – Kuntavaalit 2021

Helsingin Sanomien vaalikone: Helsingin Sanomien vaalikone – Kuntavaalit 2021

Alla puoluekentän asemointi ehdokkaiden vastauksiin perustuen esitettynä Helsingissä. (kuvakaappaus Helsingin Sanomien vaalikoneesta 17.5.2021)

Omat vastaukseni (X) ovat vasemmisto-oikeisto -akselilla keskellä ja konservatiivi-liberaali -akselilla reilusti liberaalin puolella.

Oma vaalisalaisuuteni ei ole salaisuus lainkaan

Haluan avoimesti kertoa, että olen vaihtanut puoluekantaani muutama vuosi sitten ilmastoasioiden vuoksi. Äänestän siis kaikissa vaaleissa ensisijaisesti ilmasto edellä, koska me tarvitsemme järeitä toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi. Muutenkin aiemman puolueeni oikea laita alkoi tuntua epämiellyttävältä, vaikka minulla oli sielläkin puolueessa luottopakki, jota äänestin ihan kaikissa mahdollisissa vaaleissa: Jaana Pelkonen.

Olen löytänyt puolueen, joka ajaa näitä asioita sekä myös muita minulle tärkeitä teemoja, kuten tasavertaisuutta, luonnonsuojelua, joukkoliikenteen kehittämistä, liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien tukemista sekä lasten ja nuorten etua.

Alla muutamia itselleni merkityksellisiä poimintoja siitä, mitä Vihreät ovat saaneet edellisellä valtuustokaudella aikaan:

  •         Vihreiden ansiosta Helsingillä on kunnianhimoinen suunnitelma olla hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelmassa listataan 147 konkreettista toimenpidettä, joilla hiilipäästöjä vähennetään.
  •         Helsinki puolittaa liha- ja maitotuotteiden kulutuksen vuoteen 2025 mennessä Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta
  •         Luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittu perustamalla uusia metsäisiä ja merellisiä luonnonsuojelualueita.
  •         Puistojen rakentamiseen on saatu lisärahoitusta. Pöytiä, penkkejä ja roskiksia on tullut lisää.
  •         Mielenterveyspalveluihin on kiinnitetty erityistä huomiota: Nuorten jalkautuva mielenterveystyö on aloittanut. Lyhytterapian palveluseteli on otettu käyttöön Reetta Vanhasen aloitteesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitoketjua on käyty systemaattisesti läpi ja korjattu puutteita.
  •         Maria Ohisalon aloitteesta on päätetty rajata lastensuojelun asiakasmääriä työntekijää kohden niin, että lapsimäärä työntekijää kohden on enimmillään 30 lasta.
  • Järjestöavustuksia on kasvatettu, minkä johdosta esimerkiksi ruoka-avulle ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle toiminnalle on saatu lisää rahoitusta.
  • Vihreiden aloitteesta käynnistettiin viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus. Tavoitteemme on laajentaa maksuton varhaiskasvatus koskemaan kaikkia helsinkiläisiä lapsia.
  • Aamupäiväkerhot on vakinaistettu 1.–2.-luokkalaisille.
  • Kahden kodin lasten oikeus lähikoulun valitsemiseen sekä erityislasten kuljetus kahdesta kodista ovat edenneet. Lisäksi kahden kodin lapsille on päätetty oikeus koulukyytiin molemmista kodeista.
  • Vegaaniruoka on tullut valinnaiseksi kaikkiin kaupungin päiväkoteihin. Vegaaniruokatarjontaa on päätetty lisätä myös kesän puistoruokailuissa.
  • Lastentarhanopettajien ja monien muiden ryhmien palkkoja on korotettu.
  • Maksuttoman 2. asteen kokeilu on ollut käynnissä.
  • Valtuusto on edellyttänyt, että jokainen lapsi ja nuori saa Helsingissä laadukasta ja monipuolista seksuaalikasvatusta. Kaupunki on sitoutunut varmistamaan, että kaikissa oppilaitoksissa on alan osaajia ja koulutusta. Teemoja seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta häirinnän ehkäisyyn käsitellään jatkossa kouluissa nykyistä kattavammin.
  • Liikuntapaikoille on saatu lisää rahaa, jolla on rakennettu mm. tekonurmia ja kunnostettu lähiliikuntapaikkoja sekä yhdeksät uudet kuntoportaat eri puolille kaupunkia.
  • Kaikille näkövammaisille on otettu käyttöön maksuton HSL-matkustus.
  • Helsingissä pilotoitiin vuonna 2020 anonyymiä rekrytointia, joka edistää työnhakijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua sekä henkilöstön monimuotoisuutta. Anonyymiä rekrytointia jatketaan.

Lähde ja lue lisää: Vihreitä tavoitteita ja saavutuksia | Helsingin Vihreät (helsinginvihreat.fi)

Ei ole salaisuus, että minä aion kuntavaaleissa äänestää Fatim Diarraa, joka on istunut edellisen kauden valtuustossa ja tiettävästi tekee politiikkaa täydellä sydämellä, rakkaudesta lajiin. Hän ajaa juuri niitä itselleni tärkeitä arvoja ja on lisäksi helvetin hyvä tyyppi ja samperin aikaansaava badass-muija. Hän sanoo Vihreiden sivuilla esittelyssään näin:

Olen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, Vihreiden varapuheenjohtaja ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja. Puolustan intohimolla niitä asioita, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä. Ilmastonmuutos, koulutus, tasa-arvo ja rasismin pysäyttäminen ovat teemojani kuntavaaleissa.

 

Fatua voit äänestää numerolla 781.

jos minä olisin mukana politiikassa

Loppuun vielä ajatusleikki siitä, jos minä olisin poliitikko, mitä viittä asiaa haluaisin muun muassa edistää. (Osa näistä on jo Helsingissä hyvällä mallilla tai menossa oikeaan suuntaan, mutta muut kunnat voisivat ottaa näistä ottaa myös opiksi.)

  Enemmän resursseja varhaiskasvatukseen muun muassa palkankorotusten muodossa.

  Lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Terapiaan pääsyn ei pitäisi olla niin hankalaa ja kallista.

  Kasvisruoan osuutta voisi esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa merkittävästi lisätä. MERKITTÄVÄSTI.

  Kulttuurin saavutettavuutta pitäisi entisestään lisätä ja näin kynnystä sen kuluttamiselle madaltaa. Helsingissä on käynnissä hanke ”Kulttuurin kummilapset” jossa kaikille vuonna 2020 tai sen jälkeen syntyneille tarjotaan vuosittain ikätasoisia kulttuuritapahtumia veloituksetta kouluikään asti. Lue lisää: Kulttuurin kummilapset | Helsingin kaupunki

  On tarpeetonta ja eriarvoistavaa vaalia kouluissa kristillisiä perinteitä (toim.huom. olen itsekin kristitty) esimerkiksi joulukirkon muodossa. Näistä voisi jo luopua. Emme ole enää keskiajalla, jossa valtio ja kirkko olivat yhtä.

Lue myös: Viime aikoina räntättyä: misogynia, Päivi Räsäsen ihmisarvoa loukkaavat letkautukset ja FOMKMO – Sarkasmia ja shampanjaa (vaikuttajamedia.fi)

PS. Pahoittelut, että tämäkin teksti oli tämmöistä paatosta. Ensi kerralla lupaan kertoa jostain iloisesta ja kuplivasta aiheesta, kuten vaikka pihamme kukkaistutuksista.

Lisää paatosta ja myös niitä iloisia ja kuplivia aiheita muuten blogia useammin Instagramissa @sarkasmiajashampanjaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *