Kaupallinen yhteistyö: Viiniposti

Riesling ja parsa vaan yksinkertaisesti sopii yhteen. Halusin sanoa sen heti kättelyssä. En pääse tästä asiasta yli enkä ympäri. Olen tämän Riesling-rypäleeseen keskittyvän yhteistyön, ja alkaneen parsasesongin, myötä kokeillut parsaa eri muodoissa sekä erilaisten ”riislinkien” parina ja nyt se on vihdoin virallista. Parsa <3 Riesling.

”jostain syystä riesling on aina trendikäs”

Haastattelin tätä artikkelia varten jälleen luotto-viiniasiantuntijaani Viinipostin Jaana Virkkiä. Halusin tietää, miksi kaikki rakastavat Rieslingiä ja mikä siinä nyt sitten on niin erikoista, että se on aina trendikäs valinta esimerkiksi kesäterassilla.

Ensimmäiset maininnat Rieslingin viljelystä Saksassa ovat jo 1400-luvulta ja se onkin valkoisista rypälelajikkeista yksi maineikkaimpia.

”Riesling on monipuolinen rypäle, joka ikääntyy hyvin korkean hapokkuutensa takia. Saksassa sitä viljellään kaikilla viinialueilla ja myös Itävallassa sekä Ranskan Alsacessa. Se on levinnyt myös uuteen maailmaan.”

Monelle kuitenkin tulee ensimmäisenä mieleen Rieslingistä Saksa, niin myös allekirjoittaneelle. Tässäkin postauksessa saksalaiset Rieslingit ovat hyvin edustettuina, sillä se on Saksan tärkein rypäelelajike. Viinialueista Mosel ja Rheingau ovat tunnetuimpia Rieslingin tuottajia. Myös Ranskan Alsace on todella tunnettu erinomaisista Rieslingeistään.

Rieslingille tyypillistä on raikkaus ja mineraalisuus. Kehittyneissä Rieslingeissä on usein petrolia muistuttava tuoksu.

”Riesling on fantastinen ruokaviini! Kuiva Riesling menee esimerkiksi kalan tai kanan kanssa ja puolikuiva toimii loistavasti mausteisen aasialaisen keittiön parina. Makeampaa Rieslingiä voi nauttia vaikka juustojen kanssa”, Virkki vinkkaa.

riesling ja parsa on vaan kerrassaan lyömätön yhdistelmä

Loppuun vielä muistutuksena, että parsasesonkia vietetään aina kesäkuulle asti. Riesling menee melkein minkä ruoan kanssa tahansa, mutta minun lähes kansallisesti edustavan empiirisen tutkimukseni (edustettuna ovat olleet joukko helsinkiläisiä noin 30-45 -vuotiaita henkilöitä) mukaan Riesling on parhaimmillaan parsan kanssa. Parsapiirakka, parsakeitto, parsaa ja kuhaa, parsaa ja parmankinkkua, parsaa keitettynä ja parsaa grillattuna. Parsaa hollandaise. Ihan kaikki muodot käy, mutta Riesling pysyy!

Riesling on muuten yleisesti ottaen aina hinta-laatusuhteeltaan oiva valinta.

Kuvien viinit:

• Kendermanns Classic Riesling 2020  (11,49€)
  • Saksa
  • ”Älyttömän hyvä esimerkki perus-Rieslingistä!”
• Save Water Drink Riesling Feinherb 2021 (13,90€)
  • Saksa
  • Mainio nautiskeluviini kesäiltoihin.
• Prinz Von Hessen Riesling Feinherb 2020 (16,49€)
  • Saksa
  • Viinintekijät ovat suoraan jälkeläisiä ”Suomen kuninkaasta” ja siksi myös pullossa on Suomen lippu.
  • ”Upea ruokaviini! Kerroksellisuutta ja makua!”
• Plan B Riesling 2022 (15,98€)
  • Australia
  • ”Lempeä viini, sopii erityisesti itämaisen ruoan kanssa.”
  • Plan B! on mielenkiintoinen talo ja viinintekijä, muusikko Terry Chellappah, jolle viinin tekeminen oli ihan oikeasti ”Plan B”
• Fernand Engel Riesling Grand Cru Praelatenberg 2020 (24,95€)
  • Ranska
  • ”Oikein kuiva, iso Riesling. Jalohomeisia rypäleitä, tuo mineraalisuutta ja petrolia.”
  • Domaine Fernand Engel on aivan mieletön talo ja Alsacen luomutotuotannon pioneeri!

Lue myös: Kiistelty Chardonnay

PS. Ensi kerralla tutkimme Sauvignon Blancia. Siitä tulee hirveän mielenkiintoista!

Helsingin Sanomat toteaa perhevaipasta kertovassa artikkelissaan (6.3.2023), että joidenkin miesten mukaan ”lapset ovat tylsiä ja miehistä on turha yrittää tehdä naisia”.  Artikkelia varten HS Meidän perhe kysyi verkkokyselyssä sadaltakolmeltakymmeneltä 20-71 -vuotiaalta mieheltä perhevapaista. Osa vastauksista on käsittämättömän tunkkaisia, kuten tämä 33-vuotiaan miehen kommentti:

Työnteon vähentäminen riistäisi minulta pääasiallisen tarkoitukseni, kun taas vaimon tarkoitusta ei VOIDA ottaa häneltä pois sen ollessa sisäänrakennettu hänen naiseuteensa. Työskentely on minulle PAKKO, mutta vaimolleni vain bonus, koska minä en rankaise vaimoani hänen pienistä tuloista, kun taas pienituloisia miehiä ei kelpuuteta kumppaneiksi.”

Huh, en tiedä, mistä aloittaa. Tasa-arvo ei todellakaan ole valmis. Ajattelin kuitenkin yrittää tällä blogipostauksella murtaa muutamia tässäkin Hesarin jutussa mainittuja myyttejä ja yleisimpiä syitä perhevapaiden epätasaiselle jakautumiselle. Artikkelia varten on myös haastateltu Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtoria, sosiaalipolitiikan ja perhetutkimuksen dosenttia Petteri Eerolaa. Siteeraan häntä myös tässä blogipostauksessa.

Yleisimmät syyt perhevapaiden epätasaiseen jakautumiseen tuntuisivat artikkelin perusteella olevan:

• Isä tienaa paremmin kuin äiti.
• Isällä on niin tuiki tärkeä työ, että sieltä ei kertakaikkiaan voi olla poissa.
• Äiti imettää, siispä hänen pitää jäädä kotiin.

Ok. Ensinnäkin, vanhempainpäiväraha on ansiosidonnainen ja monetkaan eivät edes vaivaudu laskemaan tätä auki. Suurempituloisen perheenjäsenen kotiinjääminen ei välttämättä ole niin valtavan suuri taloudellinen tappio kuin kuvitellaan.

Hesarin artikkelissa eräs 38-vuotias mies on kommentoinut näin: ”Ei noissa pikkufirmoissa mitään isäkuukausia pidetä. Eikä sillä, kun en oikein muutenkaan osaa olla töistä lomalla kuin 1-2 viikkoa kerrallaan.” Okei, no kummasti kuitenkin yrittäjäNAISET, toimitusjohtajaNAISET ja jopa pikkufirmoissa työskentelevät NAISET onnistuvat pitämään vanhempainvapaata ja jotkut, herra paratkoon, ihan  lomiakin. Voiko tästä päätellä, että miehet eivät kykene delegoimaan tai hallitsemaan kalenteriaan? Onko se hyvän työntekijän merkki?

Sitten on vielä nämä ”biologiset syyt”, kuten ”luontainen hoivavietti ja imetys”. Tämä saattaa tulla joillekin yllätyksenä, mutta näin vuonna 2023 kaupat on pullollaan vekottimia, joilla ihan sitä ”vauvalle maailman parasta ja ainoata ravintoa” eli rintamaitoa voi saada talteen. Sitä voi pakastaakin! Ajatella. Lasta on siis mahdollista täysimettää, vaikka toinenkin vanhempi osallistuisi ruokintaan siten, että pumpattua maitoa annetaan pullosta. (Disclaimer: juu tiedän, kaikki vauvat eivät suostu pullolle yrityksistä huolimatta, mutta suurimman osan kohdalla tämä onnistuu. Sitä paitsi, kaikki eivät todellakaan imetä.) Lisäksi useimmille lapsille aletaan antaa kiinteitä ruokia aikaisintaan 4kk ja viimeistään 6kk iässä. Tämä imetysasiakin on siis vanhanaikainen, laiska ja väsynyt argumentti. Jostain ”luontaisesta hoivavietistä” puhumattakaan.  Mies, usko tai älä, sinullakin on hoivavietti. Patriarkaatti on vain piilottanut sen sinne toksisen maskuliinisuuden alle.

perhevapaiden tasaisempi jakautuminen on koko perheen etu

Yllä oleva kuvakaappaus Hesarin jutusta ja siinä oleva kaavio havainnollistaa nykyistä perhevapaiden logiikkaa. Jos siis molemmat vanhemmat käyttävät oman kiintiönsä, lapsi saa olla pidempään vanhempainpäivärahan turvin kotona kuin aiemmassa mallissa. Tämä on ehdottomasti lapsen etu. On äärimmäisen huolestuttavaa, että edelleen viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaita. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa myös sen, että perhevapaiden aikaiset roolit jäävät helposti päälle, jolloin töihin palannut äiti päätyy hoitamaan työpäivän lisäksi myös koti- ja metatyöt. Tämä osaltaan hidastaa urakehitystä, eikä ainakaan edesauta arjessa palautumista.

Helsingin Sanomissa asiasta sanotaan näin:

Eerola myöntää, että muuttuva työelämä tarjoaa perheille uudenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja ajankäyttöönsä. Hän kuitenkin muistuttaa, että on eri asia pitää pitkä kesäloma kuin olla lapsen tai lasten kanssa kotona sinä ainoana vanhempana, jolla on päävastuu pikkulapsiarjen pyörittämisestä. ”Jos vanhemmuutta jaetaan pikkulapsivaiheessa enemmän, opitut mallit pysyvät paremmin mukana myös myöhemmissä vanhemmuuden vaiheissa.”

Artikkelissa listataan myös isien tärkeimmät syyt perhevapaiden pitämiseen:

1. Isä halusi hoitaa lasta
2. Isä halusi tauon töistä
3. Isä halusi mahdollistaa äidin paluun töihin tai opintoihin
4. Äiti halusi isän pitävän vapaan

Niin, tosiaan. Jotkut vanhemmat ihan haluavat viettää aikaa sen yhdessä alulle laitetun jälkeläisensä kanssa. Lisäksi on myös olemassa miehiä, joille se puolisonkin ura ja eläkekertymä on merkityksellinen, eikä vaan kiva pikku bonus. Minä itse esimerkiksi koen, että ura ja työelämä on minulle hyvinkin merkityksellistä ja tärkeää, ihan kuten vanhemmuuskin. Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia.

Lue myös: Äidit uupuvat työn, kotitöiden, metatöiden ja hoivavastuun taakan alla