Hae
Sarkasmia ja shampanjaa

Uramutsin ajanhallinta -vinkkejä kiireisiin työviikkoihin

Nykyisessä työssäni viestintäkonsulttina syksy vaikuttaisi olevan ilahduttavan kiireistä aikaa. Tämä on näin globaalissa poikkeustilassa ja talouskriisissä tietenkin pelkästään positiivinen asia. Kiire saattaa kuitenkin tuoda mukanaan stressiä sekä huolta jaksamisesta. Etenkin, jos palettiin kuuluu muutakin elämää kuin työ.

Halusinkin nyt jakaa muutamia (kantapään kautta) opittuja vinkkejä kiireisiin viikkoihin. Muistuttaisin, että toisinaan kiire voi olla äkillistä, mutta monissa työtehtävissä sitä voi kyllä ennakoida ja suhteuttaa muuta elämää siihen ympärille.  Muistuttaisin myös, että missään työpaikassa ylityön ei pitäisi olla normaalitila. Kiireisistä viikoista on vaikeampaa selvitä, jos valoa ei näy tunnelin päässä.  Tässä asiassa puhun todellisen kokemusasiantuntijan roolissa.

Olen aiemmissa ajanhallintaa käsittelevissä kirjoituksissani kehoittanut muun muassa kalenterin aktiiviseen käyttöön, ennakointiin, suunnitteluun, tehtävälistoihin sekä häiriötekiöiden minimoimiseen.

Suurimmat oivallukseni ajanhallintaan liittyen eivät kuitenkään vähän yllättäen ole kalenterin ja tehtävälistojen hallittu synkronointi tai tehokkuuden optimoiminen, vaikka niin saattaisi luulla. Parhaimmat tulokset olen saanut, kun olen oppinut vähän löysäämään otetta, laskemaan rimaa sekä ennen kaikkea priorisoimaan ja delegoimaan.

TOIMIVA AJANHALLINTA KIIREISINÄ VIIKKOINA

  1. Tunne itsesi. Itsetuntemuksen kautta voi optimoida työskentelytapoja ja tunnistaa kipupisteitä. Itse olen huomannut, että noin 10 tuntia on oma maksimimäärä, jonka voin päivässä työskennellä jotakuinkin tehokkaasti. Sen jälkeen ei enää kannata. Minulle sopii myös paremmin se, että herään kukonlaulun aikaan tekemään hommia kuin myöhäisillan tietokonesessiot. Pidänkin nyrkkisääntönä, että noin seitsemän aikaan illalla laitan päivittäin sekä puhelimen että tietokoneen pois. Olen myös löytänyt ambivertille luonteelleni sopivimman etätyörytmin.
  2. Laske rimaa siellä missä voit. Olen itse linjannut, että kiireisinä viikkoina vähät välitän epäjärjestyksestä tai pesemättömistä pyykeistä. Kaikki tehtävät eivät myöskään vaadi täydellisyyttä. Usein 75% riittää. Kannattaa opetella tunnistamaan tämmöiset jutut.

  3. Priorisoi ja delegoi. Myös koti- ja metatyö! Normaalisti meillä kotityöt, ruokahuolto ja päiväkotikuskaukset jakautuu aikalailla tasan. Kuitenkin kiireisinä aikoina olen opetellut sanomaan miehelle, että voisiko hän hoitaa päiväkotihommat ja ruokahuollon. En ole tainnut koko lokakuussa kokata tai käydä kovin montaa kertaa kaupassa. Toisaalta taas vuosi sitten kun viimeistelin opintoja ja työskentelin freelancerina, tein luontevasti lähes kaikki kotityöt, koska minulla oli runsaasti vapaa-aikaa.
  4. Yritä olla tinkimättä lounaasta tai nukkumisesta. Aina on aikaa syödä lounasta, vaikka se ei siltä tuntuisi. Itse alan yleensä kiireisinä aikoina tinkimään ensin liikunnasta, sitten ruokailusta ja lopuksi vielä unista. Tämä ei ole kovin hyvä tapa. Olenkin tietoisesti pyrkinyt siitä pois. Pyrin nukkumaan kahdeksan tuntia yössä, syömään säännöllisesti ja pitämään kiinni edes pienestä liikuntamäärästä. Nämä toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten stressaavaksi koen kiireen.
  5. Avaa sanainen arkkusi. Kannattaa ajoissa pitää meteliä siitä, että nyt on kalenteri täynnä. Minulla on onneksi ihana ja ratkaisukeskeinen esihenkilö, joka löytää apuja ja keinoja ennen kuin itse edes ehdin niitä pyytää tai kaivata. Siitä olen todella kiitollinen. Minulla on nimittäin aiemmin ollut suuria vaikeuksia pyytää jeesiä. Edelleen työstän tätä asiaa. Myös kotona kannattaa kertoa etukäteen, että nyt on kiireisempiä aikoja tiedossa. Minulla on onneksi myöskin ihana ja ratkaisukeskeinen aviomies, joka tukee minua niin työn kuin bloggaamisenkin saralla.

Lisävinkkinä vielä sellainen, jonka toteuttamisessa itse olen vielä kaikkien näiden ajanhallintavuosien jälkeen lapsenkengissä: Jätä kalenteriin aina tilaa ad hokeille.

Mitkä ovat sinun parhaat vinkkisi ajanhallintaan?

Lue myös aiempia vinkkejäni aiheeseen liittyen

Anni Erkko: Uraäidin selviytymisopas

”Opin itsekin kantapään kautta, että pikkulapsiaikana ei kannata yrittää valmistua ennätysajassa koulusta, tehdä paljon ylitöitä tai treenata kovin tavoitteellisesti. Tänä päivänä olen paljon rennompi. Ihan kaikille ihmisille on hyväksi kartoittaa omat arvonsa. Esimerkiksi minulle tärkeää on nukkuminen, itseni kehittäminen, taloudellinen hyvinvointi, perhe ja ystävät. Minulle ei ole tärkeää pyykkilautavatsa tai maailmanympärysmatka, joten niiden havittelua voin jättää vähemmälle.”

Itsetuntemukseen liittyviä kirjoituksia:

Sosiaalinen introvertti

16 persoonallisuutta:JOHTAJA VAI LOGISTIKKO?

PS. Seuraathan minua myös Instagramissa?

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *