Hyvät bileet on ikimuistoinen tapahtuma (paitsi silloin kun niistä ei muista paljonkaan). Oli kyseessä sitten häät, tupaantulaiset, rapujuhlat tai kissanristiäiset, on onnistuneiden pirskeiden järjestämisessä tärkeintä valmistautuminen. ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” on oiva ohjenuora elämässä, ja bileiden järjestämiseenkin se pätee varsin mainiosti. Minä itse halusin viime viikonloppuna kutsua ystävät koolle ottamaan osaa vanhenemisen johdosta. Ne olivat sangen erinomaiset pippalot ainakin juhlakalun mielestä, joten päätin jakaa kootut vinkit siitä, miten järjestää onnistuneet illanistujaiset:

1. Kutsu vieraat tarpeeksi ajoissa. Vaikka olin meuhkannut pitkin syksyä siitä, että tänä vuonna järjestän isot synttärit, eivät kaikki vieraat päässeet paikalle. Tämä kyseinen viikonloppu kun on juhlijan näkökulmasta itsenäisyyspäivän ja pikkujoulujen vuoksi todella vilkas.
2. Mieti, miten kutsut. Muutama vuosi sitten askartelin itse kutsukortit syntymäpäiväjuhliini, mutta tällä kertaa tyydyin laiskuuttani kutsumaan vieraat sosiaalisen median kautta.
3. Valitse teema tai dresscode. Mikäli kyseessä on Halloween, on suotavaa pitää naamiaiset. On kuitenkin hauskaa, jos juhlissa kuin juhlissa on jonkinnäköinen teema. Tämmöinen voisi olla esimerkiksi jokin tietty väri, vuosikymmen tai, kuten näissä juhlissa, ”Upper east side”, joka tarkoittaa minun kielelläni tyylikästä juhlapukeutumista.
4. Panosta tarjoiluihin. Mikään ei ole kamalampaa kuin juhlat, jotka järjestetään ”tuo omat bisset ja sipsit” –periaatteella. Kunnon bileissä pitää olla hyvät pöperöt ja varsinkin juomat. Koska en ole mikään velho keittiössä, pyysin ystävääni Jerryä hoitamaan cateringin. Tarjolla oli kahta eri varianttia voileipäkuppikakkuja, juustolajitelma, pinaatti-fetapiirakkaa, sekä jälkiruoaksi New York – cheesecake. Halusin myös panostaa juomapuoleen, joten järjestelin kirjahyllyni päälle kotibaarin, josta vieraat saivat illan aikana hakea erilaisia drinkkejä. Lisäksi tarjolla oli kuohuvaa ja myös alkoholiton vaihtoehto autoilijalle.
5. Varaa riittävästi aikaa valmisteluille. Itse olin vielä taittelemassa lautasliinoja ilman meikkiä kun ensimmäinen vieras saapui paikalle. Onneksi hän auttoi minua laittamalla loput ruoat esille jotta sain ajoissa naaman kuntoon ennen kuin muu juhlakansa saapui. Tähän aikataulun pettämiseen saattoi ehkä vaikuttaa se, että istuimme kaikessa rauhassa Jerryn kanssa yli tunnin tyhjentäen pullon shampanjaa ennen kuin aloimme koristelemaan kuppikakkuja.
6. Mihin sitten? On hyvä miettiä ennakkoon, mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun kello on jo yli kerrostalon hiljaisuusajan ja täytyy siirtää metelöivä seurue baariin. Me olimme kaukaa viisaita, sillä varasimme jo hyvissä ajoin pöydän Club Showroomista. Niinpä ei sitten tarvinnut siinä shampanjapäissään alkaa kinastelemaan ja käymään pohdintaa jatkopaikasta. Pöytään kuului myös juomaa, joten baari-ilta sujui jouhevasti ja erittäin humalaisissa mukavissa merkeissä.
7. Varaudu seuraavaan päivään. Mikään ei ole niin kamalaa kuin se, että heräät aamulla sotkuisesta asunnosta, jossa on kaikki pöytätasot täynnä puolityhjiä laseja ja vodkapullo on kaatunut pöydälle. Siihen ei auta muu kuin juoda kolme litraa vissyä, siivota pahimmat roskat, pakata likaiset astiat laatikkoon ja suunnata johonkin, jossa on astianpesukone sekä särkylääkkeitä. Lisäksi voi tehdä vohveleita uudella lahjaraudalla ja sääliä itseään.

Alun perin otin postauksessa mukana olevan kuvan tarkoituksenani kirjoittaa siitä, miten paljon me naiset voimme huijata miesparkoja pelkästään ehostautumalla. Näyttääkseen parannellulta versiolta itsestään ei tarvita kirurgin veistä tai täytteitä. Laadukkaat meikit ja kärsivällisyys riittävät.

Kuvat otettuani kuitenkin aloin pohtimaan aihetta vähän eri kulmasta. Katsoin itseäni miettien, että tämä otos oikeastaan kiteyttää kaiken minussa.

Perinteisesti taolaisuuteen liitettävän jin ja jang –ajattelun mukaan maailmankaikkeudessa on kaksi puolta, vastavoimaa. Valoisa ja pimeä. Kylmä ja kuuma. Kova ja pehmeä. Tässä voi olla jotain perää, sillä itsessänikin tuntuu olevan kaksi täysin erilaista minua:

On se, joka haluaa olla lauantai-iltana kotona villasukat jalassa katsoen ”Putousta” ja se, joka tahtoo samaisena iltana bailata yökerhossa korkokengissä juoden shampanjaa.

On se, joka on itsenäinen aikuinen ja se, joka tuntee olevansa vielä lapsi.

On se, joka on ilkeä sekä kyyninen ja toisaalta se, joka on lempeä ja uskoo aina rakkauteen.

On se, joka pohtii syvällisesti maailmanrauhaa sekä poliittista tilannetta ja se, joka haluaa lukea lehdestä vain viihdeuutiset.

On se, joka avaa säästötilin ja se, joka käyttää rahat sieltä uusiin vaatteisiin ja ravintolaillallisiin.

On se, joka rakastaa olla huomion keskipisteenä ja se, joka viihtyy vallan mainiosti itsekseen.

On se, joka haluaisi asua aina keskustassa ja se, joka tahtoo punaisen tuvan ja perunamaan kaukana kaupungin hälystä.

On se spontaani minä ja toisaalta myös se, joka ei voisi elää ilman kalenteria, listoja tai aikatauluja.

On se, joka raahaa itsensä kuntosalille ja se, jonka mielestä on hyvä idea treenin jälkeen mennä viinille ja tilata pitsa.

On se, joka haluaa nähdä maailman joka kolkan ja se, joka haluaa vain olla kotona.

On se, joka leipoo sunnuntaisin pullaa ja se, joka pilkkaa ihmisiä, jotka leipovat pullaa sunnuntaisin.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä selvemmin ymmärrän, että tarvitsen molempia puolia itsessäni. Toisinaan päätökset pitää tehdä puhtaasti järjellä harkiten kun joskus taas on hyvä luottaa intuitioon, antaa tunteiden viedä. Pitää vain löytää jonkinlainen kauhun tasapaino. Mielestäni kukaan ei voi koskaan olla kokonainen jos ei tunnista itsessään tällaisia ristiriitoja tai eri tasoja. On tärkeää ennen kaikkea hyväksyä itsensä sellaisena kuin on kaikkine virheineenkin.

Toisaalta läheisilleni on varmasti hirveän hankalaa, että olen tänään päivänsäde, ja huomenna menninkäinen.