Helsingin Sanomat toteaa perhevaipasta kertovassa artikkelissaan (6.3.2023), että joidenkin miesten mukaan ”lapset ovat tylsiä ja miehistä on turha yrittää tehdä naisia”.  Artikkelia varten HS Meidän perhe kysyi verkkokyselyssä sadaltakolmeltakymmeneltä 20-71 -vuotiaalta mieheltä perhevapaista. Osa vastauksista on käsittämättömän tunkkaisia, kuten tämä 33-vuotiaan miehen kommentti:

Työnteon vähentäminen riistäisi minulta pääasiallisen tarkoitukseni, kun taas vaimon tarkoitusta ei VOIDA ottaa häneltä pois sen ollessa sisäänrakennettu hänen naiseuteensa. Työskentely on minulle PAKKO, mutta vaimolleni vain bonus, koska minä en rankaise vaimoani hänen pienistä tuloista, kun taas pienituloisia miehiä ei kelpuuteta kumppaneiksi.”

Huh, en tiedä, mistä aloittaa. Tasa-arvo ei todellakaan ole valmis. Ajattelin kuitenkin yrittää tällä blogipostauksella murtaa muutamia tässäkin Hesarin jutussa mainittuja myyttejä ja yleisimpiä syitä perhevapaiden epätasaiselle jakautumiselle. Artikkelia varten on myös haastateltu Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtoria, sosiaalipolitiikan ja perhetutkimuksen dosenttia Petteri Eerolaa. Siteeraan häntä myös tässä blogipostauksessa.

Yleisimmät syyt perhevapaiden epätasaiseen jakautumiseen tuntuisivat artikkelin perusteella olevan:

• Isä tienaa paremmin kuin äiti.
• Isällä on niin tuiki tärkeä työ, että sieltä ei kertakaikkiaan voi olla poissa.
• Äiti imettää, siispä hänen pitää jäädä kotiin.

Ok. Ensinnäkin, vanhempainpäiväraha on ansiosidonnainen ja monetkaan eivät edes vaivaudu laskemaan tätä auki. Suurempituloisen perheenjäsenen kotiinjääminen ei välttämättä ole niin valtavan suuri taloudellinen tappio kuin kuvitellaan.

Hesarin artikkelissa eräs 38-vuotias mies on kommentoinut näin: ”Ei noissa pikkufirmoissa mitään isäkuukausia pidetä. Eikä sillä, kun en oikein muutenkaan osaa olla töistä lomalla kuin 1-2 viikkoa kerrallaan.” Okei, no kummasti kuitenkin yrittäjäNAISET, toimitusjohtajaNAISET ja jopa pikkufirmoissa työskentelevät NAISET onnistuvat pitämään vanhempainvapaata ja jotkut, herra paratkoon, ihan  lomiakin. Voiko tästä päätellä, että miehet eivät kykene delegoimaan tai hallitsemaan kalenteriaan? Onko se hyvän työntekijän merkki?

Sitten on vielä nämä ”biologiset syyt”, kuten ”luontainen hoivavietti ja imetys”. Tämä saattaa tulla joillekin yllätyksenä, mutta näin vuonna 2023 kaupat on pullollaan vekottimia, joilla ihan sitä ”vauvalle maailman parasta ja ainoata ravintoa” eli rintamaitoa voi saada talteen. Sitä voi pakastaakin! Ajatella. Lasta on siis mahdollista täysimettää, vaikka toinenkin vanhempi osallistuisi ruokintaan siten, että pumpattua maitoa annetaan pullosta. (Disclaimer: juu tiedän, kaikki vauvat eivät suostu pullolle yrityksistä huolimatta, mutta suurimman osan kohdalla tämä onnistuu. Sitä paitsi, kaikki eivät todellakaan imetä.) Lisäksi useimmille lapsille aletaan antaa kiinteitä ruokia aikaisintaan 4kk ja viimeistään 6kk iässä. Tämä imetysasiakin on siis vanhanaikainen, laiska ja väsynyt argumentti. Jostain ”luontaisesta hoivavietistä” puhumattakaan.  Mies, usko tai älä, sinullakin on hoivavietti. Patriarkaatti on vain piilottanut sen sinne toksisen maskuliinisuuden alle.

perhevapaiden tasaisempi jakautuminen on koko perheen etu

Yllä oleva kuvakaappaus Hesarin jutusta ja siinä oleva kaavio havainnollistaa nykyistä perhevapaiden logiikkaa. Jos siis molemmat vanhemmat käyttävät oman kiintiönsä, lapsi saa olla pidempään vanhempainpäivärahan turvin kotona kuin aiemmassa mallissa. Tämä on ehdottomasti lapsen etu. On äärimmäisen huolestuttavaa, että edelleen viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaita. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa myös sen, että perhevapaiden aikaiset roolit jäävät helposti päälle, jolloin töihin palannut äiti päätyy hoitamaan työpäivän lisäksi myös koti- ja metatyöt. Tämä osaltaan hidastaa urakehitystä, eikä ainakaan edesauta arjessa palautumista.

Helsingin Sanomissa asiasta sanotaan näin:

Eerola myöntää, että muuttuva työelämä tarjoaa perheille uudenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja ajankäyttöönsä. Hän kuitenkin muistuttaa, että on eri asia pitää pitkä kesäloma kuin olla lapsen tai lasten kanssa kotona sinä ainoana vanhempana, jolla on päävastuu pikkulapsiarjen pyörittämisestä. ”Jos vanhemmuutta jaetaan pikkulapsivaiheessa enemmän, opitut mallit pysyvät paremmin mukana myös myöhemmissä vanhemmuuden vaiheissa.”

Artikkelissa listataan myös isien tärkeimmät syyt perhevapaiden pitämiseen:

1. Isä halusi hoitaa lasta
2. Isä halusi tauon töistä
3. Isä halusi mahdollistaa äidin paluun töihin tai opintoihin
4. Äiti halusi isän pitävän vapaan

Niin, tosiaan. Jotkut vanhemmat ihan haluavat viettää aikaa sen yhdessä alulle laitetun jälkeläisensä kanssa. Lisäksi on myös olemassa miehiä, joille se puolisonkin ura ja eläkekertymä on merkityksellinen, eikä vaan kiva pikku bonus. Minä itse esimerkiksi koen, että ura ja työelämä on minulle hyvinkin merkityksellistä ja tärkeää, ihan kuten vanhemmuuskin. Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia.

Lue myös: Äidit uupuvat työn, kotitöiden, metatöiden ja hoivavastuun taakan alla

Hyvää vappua itse kullekin säädylle. Kävimme juuri lähitavernassa brunssilla koko perheen voimin. Eilen tein munkkeja ensimmäistä kertaa noin kahteenkymmeneen vuoteen. Postauksen kuvitus liittyy siksi tähän juhlaan. Aiheet eivät niinkään.

Ajattelin täällä bloginkin puolella jatkaa Instagram storyissä aloittamaani keskustelua ja pohdintaa kolmesta aiheesta:

1. Case Päivi Räsänen ja muut pölyiset fundamentalistit
2. Sisäistetty misogynia, joka ilmenee jo päiväkoti-ikäisillä
3. FOMKMO (Fear Of My Kids Missing Out) minun ekologisten valintojeni takia

päivi räsänen ja muut pölyiset fundamentalistit

En ole ehkä koskaan aiemmin ottanut kantaa uskontoasioihin somessa tai täällä blogissani. En kuitenkaan nyt näe syytä olla ottamatta.

Oma suhteeni uskontoon: Olen kristitty ja kuulun Evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Olen ollut aktiivinen seurakuntanuori. Nykyään käyn kirkossa häissä, hautajaisissa ja jouluisin. Lapseni on kastettu. Uskonto ei näy arjessamme millään tavalla.

Olen sitä mieltä, että uskonnonopetus kouluissa pitäisi vaihtaa kaikille yhteiseen elämänkatsomustietoon, jossa käsiteltäisiin kaikkia uskontoja neutraalisti ja tasapuolisesti. Olen hakenut kymmenisen vuotta sitten lukemaan teologiaa ja uskontotiedettä. Minua kiinnostaa valtavasti ihmisten uskonnollisuus ja eri uskonnot. Olen lukenut Raamatun (siinä vasta ristiriitainen teos, joka on pitkälti aikansa kuva).

Olen myös sitä mieltä, että Päivi Räsäsen kaltaiset ihmiset ovat haitaksi Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja olen itsekin harkinnut kirkosta eroamista näiden typerien arvokonservatiivisten fundamentalistien vuoksi. Kuitenkaan kirkosta eroaminen ei ole oikea tapa vaikuttaa.  Päin vastoin, olen alkanut puolitosissani miettiä asettumista ehdolle seurakuntavaaleissa. Kirkko on hitaasti kääntyvä, mutta demokraattinen laiva.

Minun mielestäni kristinuskon ydinsanoma on rakkaus ja yhdenvertaisuus. Päivi Räsäsen homofoobiset lausunnot ovat, paitsi ihmisarvoa loukkaavia, myös vastoin näitä periaatteita.

Lisää aiheesta: Yle 29.4.2021: Kansanedustaja Päivi Räsäselle syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – vetoaa Raamattuun

sisäistetty misogynia

Lapseni kertoi surullisena, että hänelle oli joku (poikaoletettu) päiväkodissa todennut, että ”Pinkki on YÄK” ja sitten sanonut hänen jokaisesta pinkistä vaatekappaleestaan erikseen, miten ”YÄK” ne on.

Ensinnäkin, ei ole kovin kohteliasta sanoa kenellekään, että tämän vaatteet on ”YÄK”. Ite oot yäk, saatana.

Toisekseen tämä on hyvä esimerkki siitä, miten sisäistetty naisviha on voimissaan jo vittu päiväkoti-ikäisillä ja kaikki feminiinisiksi mielletyt asiat, kuten tässä tapauksessa pinkki, on jotenkin huonompaa.

Kaikkien ei tarvitse tykätä kaikista väreistä, mutta misogynia on todellinen rakenteellinen ongelma. Se luikertelee lastenkin ajatuksiin aikuisten maailmasta niin huomaamatta, että sitä ei edes tule tiedostaneeksi. Rakenteellista misogyniaa voisi parhaiten kuvata pyramidilla, jossa alimpana ovat naisvihan kieltäminen ja sieltä kiivetään ylöspäin tytöttelyn, vitsailun ja esineellistämisen kautta aina kourimiseen, ahdisteluun ja jopa väkivaltaan.

Tätä rakennetta, pyramidia, pitää kuitenkin yllä yhteiskunnassa juuri ne vähäpätöisiltä tuntuvat asiat, kuten se, että naisellisena pidettyjä asioita pidetään vähempiarvoisina.

Tiedoksenne, että vaaleanpunainen on mitä mainioin väri ihan kaikille lapsille sukupuoleen katsomatta. Sitä paitsi Wikipedian mukaan vielä 1800-luvulla pinkkiä pidettiin maskuliinisuuden värinä.

Lue lisää:

Yle 24.2.2021: Naisviha näkyy arkisissa käytännöissä ja pahimmillaan väkivaltana – tutkijan mukaan siitä vaietaan, vaikka ei pitäisi

YLE 6.8.2020: Raisa Omaheimon kolumni: Sisäistetty naisviha saa meidät inhoamaan asioita, joita teinitytöt rakastavat

Kannattaa muuten kuunnella Kroonisesti ärhäkkä-podcastia, jossa näitä asioita on selitetty melko hyvin. Suosittelen ihan kaikille tätä. Etenkin miehille. On tärkeää tunnistaa omat etuoikeutensa ja yhteiskunnan valtarakenteet.

fomkmo minun ekologisten valintojeni takia

En ostanut lapselleni vappupalloa. Äitini oli ostanut viime viikolla lahjaksi semmoisen pallon, joka on tikun nokassa. Lapsi oli siitä niin rajattoman riemuissaan, että nukkuu se kainalossa. Ajattelin, että se riittänee, koska a) luin juuri, että helium loppuu maailmasta ja b) en halua ostaa mitään turhaa paskaa.

Kuten olen aiemminkin kertonut, joululahjaksi ostin lapselleni tarpeeseen käytetyn toppahaalarin. Syntymäpäivälahjaksi hän sai ensimmäisen sähköhammasharjan ja veimme hänet ihanalle aamupalalle ennen päiväkotia. Yleensä hän syö aamupalan päiväkodissa. Sukulaisia olen kannustanut jo pitkään ostamaan lahjoja yhdessä tai antamaan rahaa, jonka sijoitamme lapselle.

Lapsi halusi kaupasta kolme euroa maksavan kimaltavan pannan. Kävimme pitkän keskustelun siitä, että raha ei kasva puussa ja että kaikkea ei voi saada. Annoin hänelle kuitenkin mahdollisuuden ylimääräisiä kotitöitä tekemällä ansaita rahat pantaan. Voi sitä onnen päivää kun menimme viikon kuluttua ostamaan pannan hänen ikiomilla rahoilla. Panta on ollut siitä saakka päässä päivittäin.

Lapseni on kiitollinen vähästä, mutta pelkään sitä päivää, kun hän ymmärtää, että muut saavat enemmän. Kun kavereiden vaikutus alkaa olla suurempi. Haluan uskoa, että lapsi arvostaa sitten aikuisena tätä semi-minimalistista kasvatusta tai ainakin korolle korkoa-ilmiötä. Kuitenkin nyt se tuntuu vähän hankalalta selittää, että emme halua käyttää rahaa krääsään tai että toivoisin, että juhlapyhien ja -päivien tunnelma tulisi jostain muualta kuin tavaroista.

Toisaalta, kun kysyn tänään lapseltani, mitä hän haaveilee kesälomalla tekevänsä, hän vastasi: ”Haluaisin tepsutella ilman kenkiä.” Järjestynee.

Lue myös: Sukupuolisensitiivisyydestä ja tasa-arvosta