On tieteellisesti todistettu tosiasia, että älylaitteiden, kuten puhelimien ja tablettien, näytöstä tuleva sinertävä valo vaikuttaa unen laatuun. Siksi olisi hyvä rauhoittaa ilta-aika vapaaksi näistä vempaimista. On myös valitettava fakta, että laiminlyömme läheisiämme olemalla sosiaalinen erilaisissa sovelluksissa sen sijaan, että olisimme läsnä.

Olen aiemminkin puhunut siitä, että olen pyrkinyt vähentämään puhelimen käyttöä etenkin silloin kun vauva on hereillä. En halua sen kapistuksen olevan minun ja lapseni välissä. On kyllä kuitenkin myönnettävä, että parhaimmillaan some on sangen hyödyllinen väline. Sen avulla pidetään yhteyttä ystäviin, verkostoidutaan, inspiroidaan ja inspiroidutaan. Pahimmillaan taas se aiheuttaa kateutta, ahdistusta ja riippuvuutta. Minä en halua, että sosiaalinen media rytmittää liiaksi elämääni, enkä varsinkaan tahdo olla addiktoitunut älypuhelimeeni.

Sen vuoksi päätin pitää viikon loman somesta. Blogikirjoitukset päivittyvät automaattisesti blogin Facebook -sivulle, mutta muuten en aio olla tekemisissä sosiaalisen median sovellusten kanssa tällä viikolla. Poistin niin Facebookin kuin Instagraminkin puhelimestani, jotta välttyisin kiusaukselta. (Snapchatin olen poistanut jo aiemmin, koska viimeisintä huutoa olevassa laatukännykässäni ei ole sille tilaa ja Twitteriä en ole aikoihin muutenkaan jaksanut käyttää.)

En lupaa, että pystyisin olemaan koko viikon ilman sosiaalista mediaa, mutta lupaan yrittää parhaani. Jos jollakulla on siis tärkeää asiaa, minut saa kyllä kiinni ihan perinteisesti rimpauttamalla. En kuitenkaan pidä puhelimessa ääniä päällä ja yritän vilkuilla sitä harvakseltaan päivän aikana, joten en välttämättä silti ole tavoitettavissa.

Minulla on vakaana aikomuksena ensi viikolla tehdä erillinen postaus siitä, miten tämä ”someloma” sujui. Toivoisin tietenkin, että kännykän räpläämisen sijaan tekisin elämälläni ja kaikella sillä vapautuneella ajalla jotain hyödyllistä, kuten lukisin kasan kirjoja, siivoisin vaatekaapit, urheilisin enemmän, opettelisin uuden kielen, valaistuisin tai ainakin nukkuisin paremmin.

Useissa blogeissa on viime päivinä näkynyt näitä kymmenen vuoden profiilikuvakollaaseja. Mamma rimpuilee sen aloitti. Mielestäni tämä on niin hauska aihe, että päätin itsekin lähteä moiseen leikkiin mukaan. Ihan vain sen kunniaksi, että minäkin olen ollut siellä naamakirjassa kymmenen vuotta.

Tässäpä siis minun kymmenen kuvaani, jokaiselta vuodelta yksi.

2007

Ensimmäinen profiilikuvani oli tämä otos ajalta, jolloin en oikein ymmärtänyt konseptia paita, vaan kaikki rievut kelpasivat mekoiksi. Myös isot korvakorut olivat pop. Kuva on otettu kartanossa Töölönlahdella, jossa ystäväni silloin asui sen kesän.

2008

Tämä kuva on otettu vappuna kun olin pukeutunut Marilyn Monroeksi ja join asiaankuuluvasti tyylikkäänä vodka-tuoremehua. Isot korvakorut olivat tässäkin kova juttu.

2009

Otos on Porin Reposaaresta kun olin ystäväni äidin häissä. Varmaankin tästä vaarallisen näköisestä ilmeestä johtuen jouduimme kyseisissä kinkereissä katutappeluun, jota ratkottiin myöhemmin oikeudessa asti. Esiinnyimme myös juhlissa spontaanisti bändin kanssa laulaen ”Paratiisi” -nimisen klassikon hääparille. Kiva idea muuten, mutta kumpikaan ei osaa laulaa ja toinen ei ollut edes koskaan kuullut koko kipaletta.

2010

Minulla oli hetken aikaa blondista takaisin brunetteksi siirtyessäni tämmöiset räikeän punaiset hiukset. Ne olivat kieltämättä seksikkäät, mutta koin näyttäväni enemmän pornotähdeltä kuin itseltäni. Kenties siksi vaikuttaakin siltä, että olen tässä kuvassa nakupellenä, vaikka minulla taisi oikeastaan olla joku olkaimeton mekko päällä.

2011

Minulla oli ruskeiden piilolinssien aikakausi, kuten kuvasta voi havaita. Tämä on otettu 22-vuotissyntymäpäivänäni, jolloin tunsin itseni todella vanhaksi ja kerroin palomiesten pikkujouluissa kovaan ääneen kaikille, kuinka olen vanha luuska, jolla on selluliittia. Ei liene ihme, että sinä iltana lähdin kotiin yksin.

2012

Näytän kuvassa iloiselta, mutta totuus on, että kyseinen valkkari oli kamalan pahaa. Kuva on nimittäin otettu Hurghadan Hard Rock Caféssa ollessani matkaoppaana Egyptissä. Siellä tuo paikallinen viini ei ollut mitenkään erityisen maukasta, mutta kyllä se päähän nousi siinä missä muuallakin.

2013

Tämä otos on Gran Canarialla legendaarisessa opaskämpässä Casa Rosalla otettu. Huomatkaa rusketus, jota ei olekaan sen koommin näkynyt.

2014

Elettiin kesän viimeisiä hetkiä ja olin juuri ostanut kirpputorilta farkkuliivin. Pitihän se ikuistaa Hesperianpuistossa. Seuraavalla viikolla tulikin syksy, räntää ja lehdet tippuivat puista.

2015

Iloinen lentoemäntä tässä vaan ihan muina henkilöinä heittelee värikkäitä lehtiä…

2016

Tässä olen lähdössä syömään ystäväni syntymäpäivän kunniaksi. Olin raskaana ja minulla oli aivan järkyttävä pahoinvointi, vaikka sitä ei kuvasta välttämättä huomaakaan. Jouduin tosin ottamaan ehkä sata vedosta ennen kuin sain yhden julkaisukelpoisen.

2017

Minulla ei oikeastaan ole tältä kuluneelta vuodelta profiilikuvaa, joten päätin lisätä muuten vain tämmöisen valloittavan selfien, jossa todellinen luontoni tulee esiin: ei paljoa hymyilytä.