Olen suureksi riemukseni lähiaikoina havainnut, että siellä ruutujen takana olevien henkilöiden määrä on kasvanut reippaasti. Ajattelin siis koostaa pienen kollaasin tässä vuosien varrella tuotetuista blogipostauksista. Niistä saa käsityksen siitä, millainen mielenvikainen sillisalaatti tämä minun pieni blogini ja ennen kaikkea sen kirjoittaja onkaan.

Haluan siis tämän postauksen myötä toivottaa kaikki uudet lukijat sydämellisesti tervetulleiksi ja kenties myös muistuttaa vanhoja lukijoita näiden maanmainioiden postausten olemassaolosta.

Aloitetaan omakuvalla:

Olen kolmenkympin kynnyksellä tasapainoileva äiti, tapahtumatuottaja, lentoemäntä ja eläkkeellä oleva matkaopas, joka opiskelee liiketaloutta tehden viestinnän sekatöitä. Katson televisiosta ajankohtais- ja tositeeveeohjelmia. Harrastan liikuntaa, lukemista sekä muiden arvostelua. Tuhlaan liikaa rahaa sisustukseen, elokuviin ja ulkona syömiseen. Rakastan kiireettömiä aamuja, saunomista, tulppaaneja sekä shampanjaa. Arvostan ihmisiä, jotka seuraavat unelmiaan itseään kehittäen, enkä voi sietää vätyksiä, korianteria tai huumorintajuttomuutta.

Aloitin tämän blogin kirjoittamisen, koska huomasin, että vähäpätöisemmätkin idiootit sellaista pitävät ja koska minulla on niin valtavasti asiaa kaikesta. Joku voisi kutsua tätä lifestyle -blogiksi, mutta vaikka minulla onkin vauhdikas elämä (life), ei siinä paljon tyyliä ole (style). Siksipä täältä on vaikea löytää edes hailakanpunaista lankaa.

Tervetuloa silti.

• Blogini kantavia teemoja on oikeastaan yksi: se, miten aina ärsyynnyn kaikista ja kaikesta. Koonti siitä löytyy #ärsytyslista.

Huonosti käyttäytyvät ihmiset ravintoloissa (ärsyttää). Ravintolassa syödään ja istutaan nätisti paikoillaan. Siellä ei kiljuta, juosta tai ryömitä lattioilla. Mikäli et osaa pitää itseäsi tai jälkikasvuasi kurissa, ole hyvä ja syö kotona.”

Rakkauspakkaus. En edes viitsisi aloittaa tästä. Kuten kaikki lukijani varmasti tietävät, olen ihminen, joka vihaa lässyttämistä. Tämä sana on sitä pahimmillaan. Jostain syystä olen myös alkanut inhota ”muru” -sanaa. Mikseivät ihmiset vaan voi pitää parisuhteitaan kahdenkeskisinä asioina?”

Aamukahvin puutostila on vakava asia. Minulle ei kannata puhua ennen kuin olen saanut sumppia. Ärsyttää myös, jos kahvimaito loppuu kesken kaiken: kolme kuppia ei riittänyt tänäkään aamuna.”

• Äitiydestä olen tarinoinut elämäntilanteesta johtuen viimeisen vuoden aikana paljonkin:

Kootut raskausvaivat
Ihana, kamala imetyskohu
Kolmen kuukauden ikäinen äiti

Kyllähän ne muut äidit tästä varoittelivat, mutta en uskonut. Vaikka olisin kuinka väsynyt, yöhikoilusta haiseva, vapauteni menettänyt, rahaton ja vaatteeni maidolla tahrinut, aika pysähtyy kun tuo pieni rääpäle nauraa.”

• Työstäni lentoemäntänä olen kirjoittanut jonkin verran ja se yleisesti ottaen kiinnostaa ihmisiä kovasti. Olen myös tarinoinut muita työelämään liittyviä tekstejä melko paljon. Nimittäin työ on iso osa arkeani. Kirjoitan myös jonkin verran käynnissä olevista opinnoista.

Onko elämää matkaopaselämän jälkeen?
Mikä on parasta lentoemännän työssä?
Mitä on tapahtumatuottajan työ?

Yhteenvetona siis todettakoon, että parasta lentoemännän työssä on ehdottomasti hotellitohvelit.”

• Lempiharrastukseni on arvostella muita ihmisiä elokuvia. Karkaan katsomaan jonkin filmin aina kuin suinkin ehdin. Tykkään hirmuisesti myös kirjojen lukemisesta.

Jenni Selosmaa: Kukkaron kuningatar
Unelmahommissa
Miksi the Dressmaker on vuoden paras elokuva?

• Olen myös antanut lyömättömiä vinkkejä niin juhlien järjestämiseen, erilaisiin tapahtumiin, ajanhallintaan kuin jääkiekkoilijoiden pokaamiseenkin liittyen:

Jos pidät vain naamiaiset ilman mitään sen tarkempaa teemaa, voit olla varma, että puolet porukasta ei panosta lainkaan ja toinen puoli tulee pukeutuneena poliisiksi/lentokapteeniksi/hoitsuksi/Marilyniksi koska ihmisillä ei ole mielikuvitusta.”

Mistä on hyvät teemabileet tehty?
Kuinka iskeä jääkiekkoilija?
Ristiäisten muistilista
Miksi ei kannata mennä Ikeaan sateisena sunnuntaina?
Ajanhallinnan mestariksi
Lentoemännän pakkausvinkit

Mikäli satut jo tuntemaan jonkun lätkänpelaajan ja olet hänen kanssaan viestittely-yhteyksissä, on tietenkin luonnollisesti ängettävä mukaan joukkueen saunailtaan. Siellä on harvoin muita immeisiä, joten saat jakamattoman huomion. Näissä tilaisuuksissa saattaa kyllä olla esimerkiksi Johanna Tukiainen strippaamassa, joten ole varuillasi.”

Näiden edellä mainittujen asioiden lisäksi blogista löytyy matkustelua, pohdintaa aikuisuudesta, pukeutumisesta, kauneudenhoidosta ja hyvinvoinnista sekä epämääräistä vittuilua ja huumorin jäämiä.

Lentomatkustamisessa on aina omat kommervenkkinsä esimerkiksi sen suhteen, mitä saa tai kannattaa pakata käsimatkatavaroihin, kuinka paljon aikaa kentällä täytyy varata ja miten koneessa käyttäydytään. Kun yhtälöön lisätään vielä sylilapsi, se muuttuu tuhat kertaa haastavammaksi. Etenkin jos pienokainen on sellaista sorttia, joka ei enää oikein suostu möllöttämään paikallaan, vaan pitäisi koko ajan päästä liikkeelle.

Lennoista voi kuitenkin selvitä melko vähäisillä hermoromahduksilla. Nyt jaan omat vinkkini siihen tämän kilometripostauksen muodossa.

Mitä käsimatkatavaroihin?

• Turvatarkastuksesta saa viedä läpi vauvanruokaa tarvitsemansa määrän välittämättä nesterajoituksista. Ne kannattaa pakata erilliseen pussukkaan, koska ne pitää nostaa hihnalle erikseen. Jos et imetä, on myös hyvä idea varata veteen sekoitettavaa äidinmaidonkorvikejauhetta normaalin korvikkeen lisäksi. Nimittäin me raahasimme kotoa kaikki tarvittavat korvikkeet, emmekä saaneetkaan viedä niitä Lontoon päässä kotiin lähtiessä turvatarkastuksesta läpi. Niissä kun ei lukenut englanniksi, mitä ne ovat. Jos olisi ollut pidempi lento ja jos lapsi ei söisi mitään muuta kuin maitoa, olisimme olleet todella pulassa.
• Vaihtovaatteet on syytä pakata mukaan. Kannattaa myös ottaa yksi tyhjä muovikassi potentiaaliseksi pyykkipussiksi.
• Leluja on hyvä napata käsimatkatavaroihin muutama. Meillä oli mukana kirja, helistin ja unilelu, joilla pärjättiin hyvin. Mikäli nämä eivät olisi riittäneet, olisin viimeisenä keinona antanut lapsen leikkiä puhelimellani, sillä sitä hän ei saa koskaan muulloin tehdä. Onneksi siihen ei kuitenkaan tarvinnut turvautua: jälkeläinen nukkui nousut sekä laskut ja lopun aikaa lähinnä naureskeli lähistöllä istuville.
• Kannattaa varata vaippoja ja kosteuspyyhkeitä sen verran, että pärjää jos kone tekeekin yllättävän välilaskun jonnekin ja joudutte odottelemaan tuntitolkulla.
• Yleisesti ottaen kannattaa aina pakata käsimatkatavaroita sen verran, ettei haittaa mikäli ruumassa oleva matkalaukku sattuu katoamaan päiväksi.

Mitä pitää muistaa kentällä?

• Matkarattaat saa joillain lentoasemilla, kuten Gatwickillä, viedä portille saakka. Helsinki-Vantaalla ne laitettiin ruumaan. Senpä vuoksi meillä oli mukana myös kantoreppu.
• Jonojen ohitus on vauvan kanssa mahdollista. Sitä kannattaakin käyttää hyväkseen. Helsinki-Vantaalla on oma turvatarkastuskaista pienille matkustajille lähtöaula 2:ssa ja Gatwickillä oli kokonaan oma turvatarkastusalue. Myös koneeseen pääsee vauvan kanssa ensimmäisten joukossa sekä ainakin Suomen päässä passintarkastuksessakin jonon ohi.
• Vaihda vaippa aina ennen koneeseen nousua. Lentokoneessakin on mahdollista vaihtaa vaippaa, mutta kuten kaikki tietävät, koneen vessa ei ole mikään kovin tilava. En myöskään suosittele vaihtamaan vaippaa siinä omalla paikalla tai jättämään likaisia ylläreitä istuintaskuun. Sitä varten on saniteettitiloissa hoitopöydät ja roskis.
• Pakkaa mahdollisimman kevyesti. Vauvan kanssa matkatessa pitää ottaa yllättävän paljon kaikenlaista roinaa mukaan. On sitten hyvä, jos ei muuten kanna mitään turhaa tavaraa. Yleensä olen esimerkiksi ottanut itselleni koneeseen aina lukemista mukaan, mutta tällä kertaa jätin senkin suosiolla pois, koska päähuomio oli vauvan pitämisessä tyytyväisenä.

Entäs lentokoneessa?

• Ennen lähtöä matkustamohenkilökunta antaa sylilapsen kanssa matkustaville erilliset vyön sekä pelastusliivin. On ihan sama, vaikka kakara kitisisi, eikä haluaisi istua vöihin köytettynä; nousun, laskun ja turbulenssin aikana se on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Minä olen kerran ollut mukana lennolla, jossa meinattiin jättää eräs perhe pois koko lennolta, kun heidän Erkki-Irmelinsä ei suostunut istumaan vöissä ennen lähtöä.
• On hyväksyttävää ohittaa vessajono kakkapyllyn kanssa. Jos vauvan vaippa täytyy vaihtaa ja on haisevaa sorttia, on ihan suotavaa kysyä, pääsisikö jonon ohi saniteettitiloihin. Vaihdosta on kuitenkin suoriuduttava yksin, koska yleisesti ottaen vessoissa ei ole kuin muutama happinaamari. Jos siellä on koko suku vaippaa vaihtamassa ja ilmanpaine laskee, on siinä sitten mukava arpoa, kuka jää ilman maskia.
• Käytävä ei ole lasten leikkipaikka. Vaikka pienokainen olisi vilkas, oppinut juuri kävelemään tai muuten vaan ei pysyisi sekuntiakaan paikoillaan, ei se oikeuta valtaamaan käytävää tai takakeittiötä. Tähän on kaksi syytä: Ensinnäkin koneen käytävä on henkilökunnan työtila. Toisekseen käytävillä hortoilu ei ole turvallista. Ilmakuoppa tai turbulenssi voi tulla koska vaan varoittamatta.

Kolme tärkeintä tärppiä:

• Varaa aikaa ja malttia! Pienen lapsen kanssa matkustaessa yllätyksiltä ei voi välttyä. Meillä oli onneksi aikaa ennen lähtöä Helsinki-Vantaalla käydä syömässä tukeva buffet -aamiainen, koska nälkäisenä sekä väsyneenä ei ole kivaa matkustaa ja hermot kiristyvät turhan takia. Pakkasimme myös koneeseen evästä meille aikuisillekin.
• Varaudu pahimpaan! Elämässä yleensäkin kannattaa aina varautua pahimpaan. Laukku varmasti katoaa, kentällä on kaaos, vauva sotkee vaatteensa, maidot viedäänkin turvatarkastuksessa ja äidillä alkaa särkeä päätä. Vaikeuksien minimoimiseksi olimme varanneet paikat koneessa etukäteen lisämaksusta. En halunnut ottaa sitä riskiä, että jostain syystä emme pääsisikään vierekkäin. Kun on miettinyt kaikki mahdolliset skenaariot valmiiksi, niihin osaa varautua. Ja silti elämä osaa yllättää. 
• Muista turvallisuus ja huomio muut! Vaikka teidän lapsenne onkin uniikki lumihiutale ja kaikkien pitäisi se ymmärtää, maailmassa on muitakin ihmisiä kuin sinä ja sinun jälkikasvusi. Yhdessä kohtalaisen pienessäkin koneessa niitä muita ihmisiä on noin parisataa. Toivoisin matkustamohenkilökunnan näkökulmasta, että vanhemmat ajattelisivat vähän myös turvallisuutta lentokoneessa. Jos ei koskaan ole kokenut kovaa turbulenssia, ei ehkä osaa kuvitella, miten voimakas se voi olla. En halua pelotella, mutta itse olen ollut joskus sellaisessa höykytyksessä, että matkustajat alkoivat rukoilla.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että lentäminen vauvan kanssa on mahdollista, joskin vaatii vähän enemmän malttia ja vähemmän shampanjaa kuin aikuisten kesken reissaaminen. Aiomme kyllä tulevaisuudessakin matkustaa lapsen kanssa, sillä haluan näyttää hänelle pienestä pitäen maailmaa.