Äitien uupumus nousi tällä viikolla vahvasti keskusteluun Helsingin Sanomien kirjoitettua tutkimuksesta, jossa kartoitettiin äitien uupumuksen kokemuksia neljässäkymmenessä eri maassa.

Artikkelissa (HS 11.4.2022) kerrottiin:

Äidit ovat vanhemmuudesta uupuneempia vahvan tasa-arvon maissa kuten Suomessa kuin heikomman tasa-arvon maissa, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta.”

Ei ole ihmekään, että äiti uupuu, jos työpäivän lisäksi palkaton hoivatyö, metatyö ja kotityöt kasautuvat hänen harteilleen. Suomi ei ole ”tasa-arvon mallimaa” kuten aina toitotetaan, vaan meilläkin on melko tavalla työnsarkaa.

Tämän vuoksi on mielestäni tärkeää, että kotityöt, metatyö ja hoivavastuu jaetaan kahden vanhemman perheissä.

Tätä edesauttaisi asenneilmapiirin muutos, ja myös se, että vanhempainvapaat jaettaisiin aiempaa tasa-arvoisemmin. Olen huomannut, että monesti on sellainen tilanne, että äiti pitää kaikki vanhempainvapaat, jolloin hän luontevasti ottaa hoivavastuun, ja hoitaa myös kotityöt. Kun äiti palaa töihin, tämä jää helposti normiksi.

Usein sitä, että äiti pitää kaikki vanhempainvapaat perustellaan isän isommilla tuloilla, vaikka vanhempainrahaa maksetaan tulojen mukaan. Moni tähän vetoava ei myöskään ole oikeasti laskenut auki tulonmenetystä. Toisinaan äidin kotiinjäämistä perustellaan myös sillä, että isä on yrittäjä tai toimitusjohtaja. No, monet äiditkin ovat ja niin vain hekin pystyvät olemaan poissa työelämästä vanhempainvapaan ajan.

Järjestelykysymys.

Toki on myös tilanteita, että isä ei halua jäädä kotiin ja äiti haluaa. Se on tosi ok, jos se sopii molemmille osapuolille.

Kuitenkin tiedän myös muutaman perheen, joissa isä olisi halunnut jäädä pidemmäksi aikaa kotiin, mutta äiti omi kaikki vanhempainvapaat. Se ei ole reilua.

Perhevapaauudistuksella lisää tasa-arvoa vanhemmuuteen

Täällä ”tasa-arvon mallimaassa” ollaan edelleen tilanteessa, jossa vain kymmenisen prosenttia isistä pitää vanhempainvapaata. Tämän vuoksi tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen kannustava perhevapaauudistus on ehdottomasti hyvä asia!

Kelan sivuilla kerrotaan tänä vuonna voimaan tulevasta perhevapaauudistuksesta seuraavaa:

Uusi laki ottaa tasa-arvoisemmin huomioon erilaiset perhetilanteet, myös monimuotoiset perheet ja yrittäjyyden eri muodot. Tavoitteena on myös, että vanhempainvapaat ja hoitovastuu jakautuvat tasaisesti vanhempien kesken perheissä, joissa on kaksi vanhempaa. Uudistuksen jälkeen perheillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia, valinnanvapautta ja joustoja vapaiden pitämiseen.”

Äiti saa raskausrahaa 40 arkipäivältä, joka aloitetaan tyypillisesti noin kuukautta ennen laskettua aikaa. Tämän jälkeen voi saada vanhempainrahaa 160 arkipäivältä, joista voi toiselle vanhemmalle luovuttaa 63 päivää ja pitää samaan aikaan 18 päivää.

Kela.fi

Miten teidän perheessä toteutuu tasa-arvo?

Alla on (ei-kattava) lista, josta voi tarkistaa, miten tasa-arvoisesti arki jakautuu teidän taloudessa. Disclaimer: osa asioista ei ole tietyn ikäisille lapsille relevantteja ja kaikissa talouksissa ei ole kaikkia kotitöitä tietenkään.

Inspiraatio listan laatimiseen ja suuri osa hoivavastuu-kohdan tehtävistä on napattu @by.anna.b Instagram Storyissa 13.4.2022 olleesta listasta, joka on käännetty alunperin ruotsinkielisestä listauksesta.

Ansiotyö

• Kokopäivätyö
• Osa-aikatyö
• Piti vanhempainvapaat

Kotityöt

• Ruoanlaitto
• Kaupassa käynti
• Perussiivous (pölyt, imurointi, vessanpesu, lakanoiden vaihto yms)
• Järjestely
• Tavaroiden karsiminen
• Rikkinäisten tavaroiden ja vaatteiden korjaus/korjauttaminen
• Pyykkäys ja viikkaus paikoilleen
• Tiskit
• Roskien vienti ja kierrätys
• Auton renkaiden vaihto
• Ruohonleikkuu
• Lumityöt
• Postin hakeminen
• Laskujen maksaminen
• Ikkunoiden pesu
• Pihan siivous ja hoito
• Kukkien kastelu
• Kodin huoltotyöt (lamppujen vaihtaminen, suodattimien puhdistus yms.)
• Jääkaapin, astianpesukoneen ja pesukoneen pesu

Metatyöt

• Auton huolto- ja katsastusajankohdat
• Lapsen neuvolan ja hammaslääkärin ajanvaraukset
• Ruokien ja kauppalistan suunnittelu
• Päiväkodin vasu-ajanvaraus
• Huolehtii, että lapsen vaatteet ovat oikean kokoisia ja säänmukaisia
• Syntymäpäiväjuhlien suunnittelu
• Lomien suunnittelu
• Huolehtii lapsen harrastusten varaukset ja maksut
• Huolehtii päiväkotiin vaihtovaatteet ja eväät
• Seuraa päiväkodin/koulun tiedotteita
• Ilmoittaa päiväkodin/koulun mahdolliset poissaolot
• Yleinen organisointi, aikataulutus ja delegointi

Hoivavastuu

• Jää kotiin hoitamaan sairasta lasta
• Antaa läheisyyttä lapselle
• Leikkii lapsen kanssa
• Pukee ja riisuu lapsen
• Syöttää lapsen
• Herää öisin
• Laittaa nukkumaan iltaisin
• Laittaa lapsen päiväunille
• Huolehtii, että lapsen vaatteet ovat puhtaat ja ehjät
• Hankkii lapselle uudet vaatteet
• Leikkaa kynnet
• Hiustenhoito ja leikkaus
• Kylvettää, pesee
• Avustaa vessassa
• Pesee hampaat
• Lohduttaa
• Keskustelee, selittää ja sanoittaa asioita lapselle
• Kyselee päivästä
• Seuraa lapsen henkistä ja fyysistä hyvinvointia
• Osallistuu päiväkodin/koulun vanhempainiltaan
• Osallistuu päiväkodin vasu-keskusteluun
• Viettää aikaa lapsen kanssa ilman toista vanhempaa
• Vie päiväkotiin tai kouluun
• Hakee päiväkodista tai koulusta
• Huolehtii rutiineista
• Järjestää vapaa-ajan ohjelmaa
• Harrastuksiin kuljettaminen

Mitä ajatuksia aihe herättää?

Lue myös: Tasa-arvoinen vanhemmuus

Seuraathan minua myös Instagramissa?

Tavarakasvatus on aiheena sellainen, joka herättää yllättävän paljon tunteita. Halusinkin näin joulun jälkimainingeissa kirjoittaa siitä. Olen sivunnut tätä ennenkin hieman. Toivoisin, että jokainen vanhempi miettisi omaa suhdettaan materiaan ja sitä, miksi mitäkin ostaa ja millaista kuluttajan mallia haluaa lapselle välittää.

ravistele normeja! mikä juhlissa on tärkeää? tavarat vai yhteinen aika?

Minä rakastan juhlia, mutta vihaan krääsää.”

Me emme esimerkiksi aio lapsen päiväkotikavereille järjestettävissä synttärijuhlissa pyytää lahjoja, saati antaa osallistujille mitään pikku pussukoita mukaan. Lapsi saa ihan varmasti toivomansa muutamat paketit sukulaisilta, ja se on enemmän kuin tarpeeksi. Haluan selittää lapselle, että juhlia voi myös ilman lahjoja ja että voisimme pyytää vaikka kaikkia askartelemaan kauniin kortin. En halua olla osana koneistoa, jossa lahjat ovat juhlien tärkein asia. Haluan myös, että kaikilla ryhmän lapsilla olisi mahdollisuus osallistua. Ilman kilpavarustelua.

Monet vanhemmat tuntuvat ajattelevan, että lapsi jää jostain paitsi, jos ei saa sitä ja tätä tavaraa tai merkkivaatetta tai että jatkuva ostaminen on osoitus rakkaudesta. Se ei pidä paikkaansa. Aikuisella on merkittävä rooli tavarakasvatuksessa. Lapset ovat taitavia poimimaan asenteita ja arvoja. Jos kodissa on muutenkin tapana tehdä harkittuja hankintoja, kuluttaa vaatteet ja tavarat loppuun, lainata ja suosia käytettyä, tämä malli periytyy todennäköisesti myös lapsille.

Meillä ei ole esimerkiksi koskaan joululahjatoiveiden apuna käytetty lelukuvastoa tai muitakaan mainoksia. Tänä vuonna piipahdimme toki lelukaupassa vähän ihastelemassa. Lapsi sai sieltä inspiroituneena sitten kertoa toiveensa, joita oli peräti kaksi.

Lapset on oikeasti aika vähään (tavaraan) tyytyväisiä ja heille tärkeitä on ihan muut asiat kuin lelujen määrä.

Erityisen hyvin huomasin tänä jouluna, että tämä tavarakasvatus on alkanut kantaa hedelmää, kun neljävuotias lapseni sai lahjaksi lähinnä elämyksiä: elämyspäivän isovanhempien kanssa, lahjakortteja Hoplopiin, Tropiclandiaan ja musikaaliin sekä koko perheelle elokuvaliput ja hotellilahjakortin. Lapsi sai näiden lisäksi yhden lelun, sukat ja sukkahousut, muutaman kirjan ja käytettynä hankitun Alias-pelin. Lapsi oli ikonnellinen kaikista näistä ihan kaikista lahjoista. Elämyksistä riittää riemua varmasti pitkin vuotta.

tavarakasvatus: hyvin pienellekin lapselle voi opettaa rahan ja tavaroiden arvoa

Me ostamme harvoin kaupasta mitään ylimääräistä. Jokusen pillimehun olen joskus toki spontaanisti hankkinut. Lapsella on kuitenkin mahdollisuus kotitöitä tekemällä ansaita omaa rahaa, jolla hän voi ostaa esimerkiksi haaveilemansa glitter-pannan. (Tai kolme putkeen, koska ne tuppaavat menemään aina muutaman käyttökerran jälkeen rikki. Olen yrittänyt ohjata häntä järkevämpiin investointeihin tai säästämään. Tuloksetta.)

Toim.huom. Oman huoneen tai omien jälkien siivoaminen ei ole rahanarvoinen kotityö. Meillä on tapana, että yritetään kaikki korjata jälkemme yhteisistä tiloista, mutta en pakota lasta oman huoneen siivoamiseen, koska se on hänen oma tilansa. Tietenkin, jos tulee vaikkapa vieraita, yritän kannustavasti sanoa, että on kivempi leikkiä siistissä ympäristössä.

Joka tapauksessa, lapsi siis voi ansaita vähän rahaa esimerkiksi auttamalla pyykkien kanssa tai astianpesukoneen tyhjentämisessä ja näillä rahoilla hän voi sitten ostaa haluamiaan tavaroita tai viimeisimpänä kirpputorilta Frozen-mekon. Nyt olen myös kannustanut häntä karsimaan huoneestaan leluja, pelejä ja kirjoja, jotka ovat jääneet vähäiselle käytölle sanomalla, että hän saa niistä myyntivoitot itselleen, kun viemme ne kirpputorille. Näin haluan opettaa lapselle rahan arvoa ja turhien tavaroiden laittoa kiertoon.

Myönnettäköön, että on olemassa yksi poikkeus, joka vahvistaa säännön: kirjat. Jos lapsi toivoo jotain tiettyä kirjaa, kuten teki taannoin Kirjamessuilla, sen saatan ostaa heräteostoksena. Myös yleensä kesäloman tai reissujen kunniaksi ostamme lomalukemista. Tämä johtuu siitä, että lukeminen on erinomainen harrastus kenelle ja minkä ikäiselle tahansa ja siitä, että ostan itsellenikin paljon kirjoja ja tuntuisi pöhköltä kieltää sama riemu lapselta.

Seuraa myös Instagramissa: @sarkasmiajashampanjaa