Osallistuin hiljattain tapahtumatoimisto Tapauksen järjestämään ASTE -ilmastoaamuun, jossa puhujina olivat Tapauksen toimitusjohtaja Timo Aalto, tutkimusmatkailija Pata Dagerman, Janne Peljo Sitrasta sekä Compensate -säätiön perustanut, entinen Vihreiden kansanedustaja, Antero Vartia.

Aamu oli mielestäni erityisen mielenkiintoinen, sillä olen itsekin tapahtumatuottajana työskennellessäni kokenut ilmastoahdistusta alalla vallitsevan kertakäyttökulttuurin vuoksi. Usein esimerkiksi brändätty giveaway -krääsä sekä työntekijöiden vaatteet tilataan sieltä, mistä halvalla saa,  koska budjetit ovat tiukkoja ja jollain sitä yritystoimintaakin on pyöritettävä. Mielestäni ajatusmallia pitäisi muuttaa ja tarjota kestävämpiä ratkaisuja, vaikka se nostaisikin hintoja. Tässä asiassa Tapaus on edelläkävijä ja on nyt ensimmäisenä Suomessa lanseerannut tapahtumien ilmastopäästölaskurin. Yritys panostaa myös näkyvästi työntekijöiden hyvinvointiin, joka on tapahtuma-alalla erittäin harvinaista.

Yksilön tasolla kukaan ei voi enää piiloutua sen taakse, ettei omilla valinnoilla ole muka mitään merkitystä, koska teollisuuden päästöt on kuitenkin suurempia tai että kiinalaiset saastuttavat enemmän. Compensate-säätiö on kuluttajaystävällinen vaihtoehto, mutta päästöjen kompensoiminen ei poista sitä faktaa, että niitä on radikaalisti vähennettävä. Kukaan ei voi ostaa tietään ulos vastuusta. Vartia esitti hyvän vertauskuvan puistosta, jonne olemme vuosien ajan heittäneet roskaa. Ei riitä, että jatkossa heitämme sinne vähemmän roskaa, vaan jo kertyneet jätteet pitää kerätä pois. Hiilidioksidia pitää siis poistaa ilmakehästä ja sen sinne vapauttamista vähentää. Meillä on keinoja siihen, mutta se vaatii ajattelutavan muutosta. Valitettavasti on olemassa edelleen ihmisiä, joiden mielestä ilmastonmuutos on uskonto.

En voinut olla myöskään pohtimatta, kuinka Venäjän taannoinen lentoturma on surullinen, mutta osuva kuvaus ihmiskunnasta ja ilmastonmuutoksesta: kun toiset koneen etuosassa jäivät keräilemään matkatavaroitansa, koneen takaosassa olevat ihmiset kuolivat liekkeihin.

Kukaan ei ole täydellinen, mutta jokainen voi tarkastella omaa kulutuskäyttäytymistään kriittisesti ja tehdä ekologisempia valintoja arjessa. Lentämistä ei tarvitse lopettaa, mutta sitä voi vähentää, valita suoria lentoja, yhtiöitä, jotka lentävät uudella kalustolla ja kompensoida päästöjä. Vaatteiden ostamista ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta sitäkin voi vähentää, ostaa ajattomia kuteita käytettyinä tai vähintäänkin eettisesti tuotettuina. Lihansyöntiäkään ei tarvitse tyystin lopettaa, mutta sitä pitää vähentää merkittävästi. Autoilua voi vähentää helposti pääkaupunkiseudulla.

En usko kieltolakeihin, ne eivät mielestäni ole pohja kestävälle muutokselle, mutta jokainen voi tarkastella ihan kaikkea kulutustaan kriittisesti, vaihtaa ilmastoystävällisempään sähköön, ottaa lyhempiä suihkuja, kierrättää jätteet, miettiä tarvitseeko uutta biletoppia joka viikonlopuksi, pyöräillä työmatkan, pitää etäpäiviä, äänestää ilmastofiksusti, syödä enemmän kasvisruokaa, välttää ruokahävikkiä, keskustella ilmastoasioista julkisesti ja niin edelleen.

Päällimmäisenä puheenvuoroista jäi mieleen fakta, että politiikan päättäjät heijastelevat aina ihmisiä ja heidän asenteitaan sekä arvojaan. Siksi on tärkeää äänestää nyt eurovaaleissa tulevana sunnuntaina! Tärkeimpänä asiana ihmisten asenteita pitää muuttaa omalla esimerkillä. Ilmastoteoista pitää tehdä trendikkäitä! Tähän esimerkiksi vaikuttajat voivat vaikuttaa. Monet varmasti nyt ajattelevat, miten tekopyhää viherpesua on kaltaiseni lisääntyneen lentoemännän puhua ilmastoasioista. Synniton voi heittää ensimmäisen kiven.

Tapauksen hiililaskurin löydät täältä: https://www.tapaus.fi/co2-laskuri
Lisätietoa Compensate -säätiöstä: https://compensate.com/fi

*Lippu tapahtumaan saatu Ping Helsingiltä.

Olen mukana PING Helsingin asiantuntijaverkostossa. Viime viikolla sain ilon ja kunnian osallistua PING Festival -tapahtumaan, joka järjestettiin Clarion Hotel Helsingissä. Kuten uumoilin, tapahtuma oli ihana, lämminhenkinen ja antoisa.

Ennakkoon listasin viisi asiaa, joita odotan tapahtumalta: ihmiset, miljöön, ruoan, sisällön ja after partyt. Nyt paljastan, miten niiden kanssa kävi:

Ihmiset: Oli mukavaa tavata Kohtisuora -blogin Saila, joka on ensimmäinen ja toistaiseksi ainut ihminen, johon olen tutustunut ihan vaan tämän blogin kautta. Tapasin PING Festivalilla myös ihan uusia tuttavuuksia ja sain sovittua muutaman mielenkiintoisen yhteistyökuvionkin.

Miljöö: Yövyin Clarionissa kaksi yötä ja se oli parasta ikinä. Ensimmäisen yön perhe oli mukana menossa ja sen jälkeen sain nauttia ylhäisestä yksinäisyydestä. Se todella tuntui lomalta. Istuin aamiaisella ainakin tunnin ja join kahvia kaikessa rauhassa.

Ruoka: Oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Juomapuolesta en tällä kertaa nauttinut niin antaumuksella kuin ehkä olisi voinut, mutta lupaan ensi vuonna skarpata sen suhteen ja käydä Clarionin kuuluisassa yläbaarissakin drinkillä.

Sisältö: Inspiroiduin todella paljon puheenvuoroista sekä tunnelmasta. Päällimmäinen fiilis koko päivästä oli tietynlainen aitous, innostus ja sellainen olo, että olen oikealla tiellä. Vaikuttajamarkkinointi kasvaa ja kehittyy edelleen. Se on mielenkiintoinen trendi. On hienoa olla mukana.

After Partyt: Olen tylsä, vanha sekä raihnainen, mutta en ihan oikeasti jaksanut lähteä Kaikuun, koska se olisi vaatinut poistumista hotellista, matkustusta Kallioon ja hoipertelua takaisin hotellille. Halusin myös hengailla huoneessa perheeni kanssa ja mennä ajoissa nukkumaan. Katsoin kuitenkin Instastory -materiaalia jatkoilta seuraavana aamuna. Sehän on melkein sama kuin olisin itse ollut paikalla!

Kaiken kaikkiaan PING Festival oli kaikkea mitä olin odottanutkin ja vielä himpun verran enemmän. Ehkä ensi vuonna jaksan ihan iltamyöhään saakka.

Lue myös: Miten luodaan maailmanluokan tapahtuma? -It’s all about the details!