Lentomatkustamisessa on aina omat kommervenkkinsä esimerkiksi sen suhteen, mitä saa tai kannattaa pakata käsimatkatavaroihin, kuinka paljon aikaa kentällä täytyy varata ja miten koneessa käyttäydytään. Kun yhtälöön lisätään vielä sylilapsi, se muuttuu tuhat kertaa haastavammaksi. Etenkin jos pienokainen on sellaista sorttia, joka ei enää oikein suostu möllöttämään paikallaan, vaan pitäisi koko ajan päästä liikkeelle.

Lennoista voi kuitenkin selvitä melko vähäisillä hermoromahduksilla. Nyt jaan omat vinkkini siihen tämän kilometripostauksen muodossa.

Mitä käsimatkatavaroihin?

• Turvatarkastuksesta saa viedä läpi vauvanruokaa tarvitsemansa määrän välittämättä nesterajoituksista. Ne kannattaa pakata erilliseen pussukkaan, koska ne pitää nostaa hihnalle erikseen. Jos et imetä, on myös hyvä idea varata veteen sekoitettavaa äidinmaidonkorvikejauhetta normaalin korvikkeen lisäksi. Nimittäin me raahasimme kotoa kaikki tarvittavat korvikkeet, emmekä saaneetkaan viedä niitä Lontoon päässä kotiin lähtiessä turvatarkastuksesta läpi. Niissä kun ei lukenut englanniksi, mitä ne ovat. Jos olisi ollut pidempi lento ja jos lapsi ei söisi mitään muuta kuin maitoa, olisimme olleet todella pulassa.
• Vaihtovaatteet on syytä pakata mukaan. Kannattaa myös ottaa yksi tyhjä muovikassi potentiaaliseksi pyykkipussiksi.
• Leluja on hyvä napata käsimatkatavaroihin muutama. Meillä oli mukana kirja, helistin ja unilelu, joilla pärjättiin hyvin. Mikäli nämä eivät olisi riittäneet, olisin viimeisenä keinona antanut lapsen leikkiä puhelimellani, sillä sitä hän ei saa koskaan muulloin tehdä. Onneksi siihen ei kuitenkaan tarvinnut turvautua: jälkeläinen nukkui nousut sekä laskut ja lopun aikaa lähinnä naureskeli lähistöllä istuville.
• Kannattaa varata vaippoja ja kosteuspyyhkeitä sen verran, että pärjää jos kone tekeekin yllättävän välilaskun jonnekin ja joudutte odottelemaan tuntitolkulla.
• Yleisesti ottaen kannattaa aina pakata käsimatkatavaroita sen verran, ettei haittaa mikäli ruumassa oleva matkalaukku sattuu katoamaan päiväksi.

Mitä pitää muistaa kentällä?

• Matkarattaat saa joillain lentoasemilla, kuten Gatwickillä, viedä portille saakka. Helsinki-Vantaalla ne laitettiin ruumaan. Senpä vuoksi meillä oli mukana myös kantoreppu.
• Jonojen ohitus on vauvan kanssa mahdollista. Sitä kannattaakin käyttää hyväkseen. Helsinki-Vantaalla on oma turvatarkastuskaista pienille matkustajille lähtöaula 2:ssa ja Gatwickillä oli kokonaan oma turvatarkastusalue. Myös koneeseen pääsee vauvan kanssa ensimmäisten joukossa sekä ainakin Suomen päässä passintarkastuksessakin jonon ohi.
• Vaihda vaippa aina ennen koneeseen nousua. Lentokoneessakin on mahdollista vaihtaa vaippaa, mutta kuten kaikki tietävät, koneen vessa ei ole mikään kovin tilava. En myöskään suosittele vaihtamaan vaippaa siinä omalla paikalla tai jättämään likaisia ylläreitä istuintaskuun. Sitä varten on saniteettitiloissa hoitopöydät ja roskis.
• Pakkaa mahdollisimman kevyesti. Vauvan kanssa matkatessa pitää ottaa yllättävän paljon kaikenlaista roinaa mukaan. On sitten hyvä, jos ei muuten kanna mitään turhaa tavaraa. Yleensä olen esimerkiksi ottanut itselleni koneeseen aina lukemista mukaan, mutta tällä kertaa jätin senkin suosiolla pois, koska päähuomio oli vauvan pitämisessä tyytyväisenä.

Entäs lentokoneessa?

• Ennen lähtöä matkustamohenkilökunta antaa sylilapsen kanssa matkustaville erilliset vyön sekä pelastusliivin. On ihan sama, vaikka kakara kitisisi, eikä haluaisi istua vöihin köytettynä; nousun, laskun ja turbulenssin aikana se on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Minä olen kerran ollut mukana lennolla, jossa meinattiin jättää eräs perhe pois koko lennolta, kun heidän Erkki-Irmelinsä ei suostunut istumaan vöissä ennen lähtöä.
• On hyväksyttävää ohittaa vessajono kakkapyllyn kanssa. Jos vauvan vaippa täytyy vaihtaa ja on haisevaa sorttia, on ihan suotavaa kysyä, pääsisikö jonon ohi saniteettitiloihin. Vaihdosta on kuitenkin suoriuduttava yksin, koska yleisesti ottaen vessoissa ei ole kuin muutama happinaamari. Jos siellä on koko suku vaippaa vaihtamassa ja ilmanpaine laskee, on siinä sitten mukava arpoa, kuka jää ilman maskia.
• Käytävä ei ole lasten leikkipaikka. Vaikka pienokainen olisi vilkas, oppinut juuri kävelemään tai muuten vaan ei pysyisi sekuntiakaan paikoillaan, ei se oikeuta valtaamaan käytävää tai takakeittiötä. Tähän on kaksi syytä: Ensinnäkin koneen käytävä on henkilökunnan työtila. Toisekseen käytävillä hortoilu ei ole turvallista. Ilmakuoppa tai turbulenssi voi tulla koska vaan varoittamatta.

Kolme tärkeintä tärppiä:

• Varaa aikaa ja malttia! Pienen lapsen kanssa matkustaessa yllätyksiltä ei voi välttyä. Meillä oli onneksi aikaa ennen lähtöä Helsinki-Vantaalla käydä syömässä tukeva buffet -aamiainen, koska nälkäisenä sekä väsyneenä ei ole kivaa matkustaa ja hermot kiristyvät turhan takia. Pakkasimme myös koneeseen evästä meille aikuisillekin.
• Varaudu pahimpaan! Elämässä yleensäkin kannattaa aina varautua pahimpaan. Laukku varmasti katoaa, kentällä on kaaos, vauva sotkee vaatteensa, maidot viedäänkin turvatarkastuksessa ja äidillä alkaa särkeä päätä. Vaikeuksien minimoimiseksi olimme varanneet paikat koneessa etukäteen lisämaksusta. En halunnut ottaa sitä riskiä, että jostain syystä emme pääsisikään vierekkäin. Kun on miettinyt kaikki mahdolliset skenaariot valmiiksi, niihin osaa varautua. Ja silti elämä osaa yllättää. 
• Muista turvallisuus ja huomio muut! Vaikka teidän lapsenne onkin uniikki lumihiutale ja kaikkien pitäisi se ymmärtää, maailmassa on muitakin ihmisiä kuin sinä ja sinun jälkikasvusi. Yhdessä kohtalaisen pienessäkin koneessa niitä muita ihmisiä on noin parisataa. Toivoisin matkustamohenkilökunnan näkökulmasta, että vanhemmat ajattelisivat vähän myös turvallisuutta lentokoneessa. Jos ei koskaan ole kokenut kovaa turbulenssia, ei ehkä osaa kuvitella, miten voimakas se voi olla. En halua pelotella, mutta itse olen ollut joskus sellaisessa höykytyksessä, että matkustajat alkoivat rukoilla.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että lentäminen vauvan kanssa on mahdollista, joskin vaatii vähän enemmän malttia ja vähemmän shampanjaa kuin aikuisten kesken reissaaminen. Aiomme kyllä tulevaisuudessakin matkustaa lapsen kanssa, sillä haluan näyttää hänelle pienestä pitäen maailmaa.

En normaalisti meuhkaisi näin paljon matkalle lähdöstä, mutta minä en ole ollut missään ulkomailla vuosi sitten tehdyn Mykonoksen matkan jälkeen, ellei lasketa risteilyä Tallinnaan. Siksi olen enemmän kuin innoissani huomenna ani varhain koittavasta pitkästä viikonlopusta.

Avomieheni on asunut Lontoossa ja itsekin olen siellä käynyt, joten nähtävyyksillä juoksemiseen ei tarvinne tuhlata aikaa. Tosin Buckinghamin palatsi olisi ihan kiva kokea kun viime kerralla olin niin naamat, että en muista koko linnaa nähneeni.  Kiersimme nimittäin tärkeimmät kohteet Hop On-Hop Off -tyyppisellä bussilla ja hyppäsimmekin pois aina pubin kohdalla. Palatsi sattui olemaan kierroksen loppupäässä. (Postauksen kuvat ovat muuten valiopoimintoja tuolta edelliseltä visiitiltä yhdeksän vuoden takaa.) Onneksi tuo hökkerö näyttää olevan kohtuullisen kävelymatkan päässä hotelliltamme, joten luulisin, että tämä on mahdollista toteuttaa.

Olen siis odottanut tätä reissua jo pitkään myös sen vuoksi, että kyseessä on jälkeläisen ensimmäinen ulkomaanmatka. Se onkin siksi vaatinut tavallista enemmän ennakkopohdintaa ja toimenpiteitä. Kaikeksi onneksi minä nautin lomamatkojen suunnittelusta melkein yhtä paljon kuin siitä itse lomailustakin. Tein jo toissa viikolla värikoodatun Exelin mukaan pakattavista tavaroista sekä listasin asiat, jotka piti vielä hoitaa ennen reissua.

Nyt tätä kirjoittaessani olen jo hoitanut kaiken sekä pakannut maissinaksut ja nesteet minigrip -pusseihin, vaipat, maidot sekä piltit omiin nyssyköihinsä, rullannut tarkoin harkitut asukokonaisuudet (niin omani, lapsen kuin miehenkin) kahteen pieneen matkalaukkuun unohtamatta tietenkään tuliaisia Lontoossa asuvalle ystävälleni. Olen myös asetellut kaikkien matkustusvaatteet huomiselle valmiiksi sekä ladannut puhelimen, pädin ja kameran akut. Olen siis valmis lähtöön.

Yleensä matkakohteeseen mentäessä ostan aina kyseisen paikan opaskirjan ja lueskelen sitä merkiten paikkoja sekä ravintoloita, joissa haluan vierailla. Nyt en kokenut moista tarpeelliseksi. Kyseessä kun on tuttu kaupunki ja ruokapaikat valitsemme lähinnä nälän ajankohdan, ravintolan sijainnin sekä lapsiystävällisyyden perusteella.

Matkaohjelmamme näyttää seuraavanlaiselta:

Torstaina suunnitelmissa on löytää majapaikkaamme ja kaikessa rauhassa asettua taloksi. Aiomme myös ruokailla jossain lähiseudun ravitsemusliikkeessä sekä muutenkin tutustua Chelseaan, jossa hotellimme sijaitsee.

Perjantaina meinaamme sään salliessa kävellä Hyde Parkin läpi Oxford Streetille ostoksille ja ehkä katsella hieman nähtävyyksiä siinä samalla. Iltapäivällä suuntaamme ystäväni luo illalliselle.

Lauantaina menemme käymään Lontoon eläintarhassa, joka jäi viime reissulla kokematta. Paitsi jos sataa vettä, pitää keksiä jotain muuta.

Sunnuntaina lennämme takaisin kotiin.

Teen reissusta sitten erillisen postauksen ja kokoan omat vinkkini vauvan kanssa matkustamiseen. Tässä kuitenkin vielä minun tärppini ylipäätään matkan suunnitteluun:

• Matkatavarasuunnitelma: On tärkeää miettiä etukäteen asukokonaisuudet ja ottaa mukaan sellaisia vaatteita, jotka on hyvin yhdisteltävissä keskenään. Käsimatkatavaroihin pitäisi aina pakata sen verran vaihtokuteita ja tavaraa, että pärjää mikäli ruumaan mennyt matkalaukku katoaa. Meillä on kaksi ruumalaukkua. Olen pakannut molempiin sekä omiani, lapsen että miehen tavaroita ristiin. Näin ei ole vaarallista jos joku laukku jättää saapumatta perille.
• Hotelli tarpeiden mukaan: Tällä kertaa majoitus valikoitui kahden kriteerin perusteella: sijainnin piti olla lähellä ystäväni kotia ja siellä piti olla oma keittiö, koska minä en halua syödä seitsenkuisen lapsen kanssa ravintolassa kaikkia päivän aterioita. Meidän hotellimme on Chelsea Cloisters, josta voin kertoa lisää reissun jälkeen.
• Budjetti: Edes suurpiirteisen matkabudjetin teko on aina järkevää. Kannattaa myös selvitää, onko mahdollista ostaa lippuja ennakkoon. Ne kun ovat usein edullisempia etukäteen hankittuna. Me päädyimme ostamaan etukäteen edestakaiset junaliput Catwickin lentoaseman ja Victorian välillä.
• Mitä on hoidettava ennen matkaa? Tein jo hyvissä ajoin suunnitelman siitä, kuinka saan kaikki viikon koulutehtävät alta pois ennen reissua. Näin ollen minun ei tarvitse sitten matkalla edes ajatella mitään opiskeluun liittyvää, vaan voin keskittyä lomailuun. Olen myös tämän viikon aikana pessyt pyykkejä ja siivoillut, koska siistiin kotiin on aina kivempi palata. Aiemmin jo tietenkin olemme hankkineet vauvalle oman passin ja otimme hänelle MPR -rokotteen etukäteen, koska suurkaupungissa tuhkarokkoon sairastuminen on ihan aiheellinen pelko.

Blogi hiljenee siis loppuviikoksi, mutta matkatunnelmia voi seurata Instagramista @riinakein

Lue myös: Lentoemännän pakkausvinkit