Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut eivät viihdy lainkaan yksin. Jotkut eivät kaipaa hetkiä vain itsensä seurassa. Minä olen kuitenkin sellainen, joka tarvitsee omaa tilaa ja aikaa, hiljaisuuttakin. Siinä ei ole mielestäni mitään väärää. Minulle väärin olisi toimia luontoni vastaisesti ja hampaat irvessä suorittaa äitiyttä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Olen paitsi äiti, myös edelleen minä.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että meidän taloudessamme on kaksi tasa-arvoista vanhempaa. Tiedostan, ettei kaikilla ole samanlainen tilanne. Siksi olenkin äärimmäisen kiitollinen siitä, että voin luottavaisin mielin jättää pienokaisen isänsä kanssa kaksin. Minun mielestäni tällaiset hetket vahvistavat isän ja tyttären suhdetta sekä ovat arvokkaita molemmille. Ihan samalla tavalla kuin minun ja lapsen kahdenkeskiset hetket ovat arvokkaita toisen vanhemman ollessa töissä tai omissa menoissaan.

Olen ollut tässä neljän kuukauden äitiyteni aikana elokuvissa, syömässä ulkona, koulutustilaisuudessa, blogitapahtumissa, kuntosalilla ja Ravintola Teatterin VIP -bileissä. Enkä tunne huonoa omaatuntoa, päin vastoin. Se, että ottaa toisinaan sitä kipeästi tarvitsemaansa omaa aikaa, ei ole mielestäni lainkaan osoitus siitä, että olisi jotenkin huono äiti. Itse olen ainakin rehellisesti sanottuna joka ikinen kerta näiden pienten irtiottojen jälkeen paremmalla tuulella ja luonnollisesti ikävöin vauvaa hirmuisesti aina ollessani muualla.

Minä, ystäväni Inka sekä roséviini

Halusinkin vain muistuttaa, että äitiys ei ole mikään kilpailu siitä, kuka jaksaa pisimpään nukkumatta tai selviää viikkokausia jatkuneista rintaraivareista turvautumatta (tutti)pulloon. Kun pääsen silloin tällöin esimerkiksi treenaamaan muutenkin kuin kotijumpalla tai vaunulenkeillä, jaksan paremmin arjessa. Jos minulle tulee sellainen olo, että tarvitsen yön hotellissa, varaan hotellihuoneen ja painelen surutta sinne. Mielenterveydelleni tekee myös hyvää joskus laittautua, pistää päälle muutakin kuin maitotahrainen huppari ja tuntea itseni naiselliseksi sekä kauniiksi. (Ei toki sillä etteikö kotona vauvan kanssa kaksin ollessa voisi meikata ja kulkea korkokengissä…)

En ole kovinkaan hyvä matematiikassa, mutta olen oivaltanut yhden yhtälön, joka liittyy tähän äitiyteen:

Hyvinvoiva äiti=hyvinvoiva parisuhde=hyvinvoiva lapsi

Täytyy muistaa, että kokonaisvaltainen hyvinvointi on eri ihmisille eri asioita. Toiselle se voi olla viinilasillinen ystävän kanssa, jollekin kunnon treeni, joogahetki tai vaeltaminen luonnossa siinä missä kolmas lukee kirjaa hiljaisuuden vallitessa ja neljäs käy hieronnassa. Joillekin se on sitä, että saa olla joka vuorokauden hetki lapsensa vieressä tai sitä että pääsee puolison kanssa kaksin elokuviin. Se voi myös olla sekoitus näitä kaikkea.

Tämän kirjoituksen pointti on se, että toivoisin kaikkien äitien muistavan pitää huolta myös itsestään, mitä se ikinä kenellekin tarkoittaa. Toivoisin myös, että me äidit voisimme olla vähän vähemmän tuomitsevia kanssasisaruksia kohtaan esimerkiksi nukkumisjärjestelyiden, äitiysloman pituuden ja imetyksen suhteen.

Lue myös:

Tulevan äitiyden kohtuuttomat paineet

Viihdyn itsekseni, enkä häpeä sitä

Mitä on hyvinvointi?

Naama kuntoon Siluetti Spassa

Kirjoitin taannoin, millainen voisi olla aivan tavallisen matkaoppaan aivan tavallinen työpäivä. Koska olen ollut aikoinaan myös perheen pienimpien aktiviteettioppaana, päätin nyt paljastaa, millaista se työ puolestaan on.

08:00 Herätyskello soi. En jaksa nousta. Torkutan melkein puoli tuntia.
08:25 Kiskon työvaatteet niskaan ja heitän hiukset kiinni.
08:35 Missä viipyy minibussi, jonka pitäisi noutaa meidät töihin?
08:43 Kyyti oli tänään vain vartin myöhässä.
09:07 Saavumme työpaikallemme eli resortille, joka sijaitsee kaupungin ulkopuolella.
09:15 Syön aamupalaa. Mikä mainio työsuhde-etu: buffetaamiainen joka päivä!
09:37 Maskotti Bernie -nalle on herännyt ja kiertelen aamupalapöydissä hänen kanssaan tervehtimässä lomalaisia. Joku vetää Bernietä hännästä.
09:48 Suuntaamme lastenkerholle, joka aukeaa kymmeneltä.

10:28 Askartelen nukketeatteria vanhasta pahvilaatikosta (kuvassa yllä).
11:30 Tänään on Lollo -kirahvin syntymäpäivät. Kaikki yli 3-vuotiaat ovat tervetulleita juhlimaan kanssamme ilman vanhempia.
11:34 Aloitamme bileet tutustumalla toisiimme: kerromme nimemme, lempivärimme ja sen, mikä olisi paras syntymäpäivälahja. Pirskeissä ei ole tällä kertaa yhtään suomalaista lasta.
11:37 Eräs norjalainen pieni tyttö hihkuu innoissaan ymmärtävänsä suomea: sehän kuulostaa vähän samalta kuin ruotsi. Selitän hänelle, että itse asiassa yritin puhua ruotsia…
12:00 Teemme Lollolle ison syntymäpäiväkortin ja piirustuksia. Näistä hän varmasti ilahtuu.
12:03 Lähden kollegani kanssa hakemaan päivänsankaria nokosilta.
12:17 Kirahvipuvun sisällä on todella kuuma, enkä näe juuri mitään. Tervehdin kuitenkin ohikulkijoita reippaasti vilkuttaen.
12:30 ”Överaskning! Grattis, Lollo!” lapset huutavat kuorossa ja ryntäävät halaamaan. Kohta syödään kakkua. Tosin Lollo ei saa kakkua, koska hän on kirahvi. Sekös harmittaa!

13:01 Villit syntymäpäiväjuhlat ovat ohi ja on aika sulkea lastenkerho lounaan ajaksi. Muistutamme vielä lapsia, että huomenna on merirosvoseikkailu.
13:10 Ahmin spagettia ja jauhelihakastiketta. Pohdimme, pitäisikö lähteä töiden jälkeen ostoksille vai mennä kotiin, tilata sushia ja katsoa elokuva.
14:27 On kasvomaalausten aika. Eräs poika haluaa, että teen hänestä Shrekin näköisen, joten päädyn vain värjäämään hänen koko naamansa vihreäksi. Hämmentävän monta pientä Hello Kittyä juoksee ympärillä.
15:01 Istun erään tanskalaisen tytön kanssa tekemässä avaimenperää helmistä. En oikein ymmärrä, mitä hän yrittää kertoa, mutta nyökyttelen innokkaasti. Hän pitää minua varmaan hieman vähä-älyisenä.
15:45 Laitamme piirretyt pyörimään. Tänään(kin) vuorossa on ”Aladdin”. Osa kollegoistani lähti vähän vanhempien lasten kanssa pelaamaan jalkapalloa.
17:00 Kerho menee kiinni. Pian alkaa minidisco. Sen jälkeen kyyti tulee hakemaan meidät ja tämäkin erittäin raskas työpäivä on ohitse.

Lue myös:
Tavallisen matkaoppaan tavallinen työpäivä
Lentoemännän päivä
Mitä on tapahtumatuottajan työ?