Viime viikolla paljastin hääjuhlamme ruoka- ja juomapuolen. Tänään on vuorossa ohjelma. Vihkimisen ajankohta määräytyi sen mukaan, että paikalle oli tulossa muutamia päiväunilaisia ja halusin, että ne hommat saadaan hoidettua ennen sitä pois. Muutoin vihkiminen ja ohjelma olisi ehdottomasti aikaistunut muutamalla tunnilla ja loppupäässä olisi ollut enemmän aikaa bailata ihanassa Villa Smedsissä.

Päivän virallinen ohjelma oli seuraavanlainen:

14:00 vihkiminen Oulunkylän vanhassa puukirkossa. Noin 70 vierasta mahtui sinne ihan hyvin, tosin muutamat passitettiin istumaan sulhasen puolelle tasapainon vuoksi.
14:30 vieraille kuljetus juhlapaikalle Villa Smedsiin. Samalla me menimme ottamaan potrettikuvia Vanhalle Viilatehtaalle. Kuvauslokaatio valikoitui puhtaasti logistisista ja aikataulullisista syistä.
15:30 hääpari otti vieraat vastaan juhlapaikalla. Tätä odotellessa juhlaväki sai nauttia virkistäviä juomia ja etsiä omat istumapaikkansa. Me olimme niin nopeita kuvien kanssa, että saapuessamme paikalle kaikki vieraatkaan eivät vielä olleet löytäneet perille.
16:00 päivällinen. Tarjoiluista voit lukea lisää täältä.

Ruokailun aikana pidettiin kaason, bestmanin sekä morsiusparin vanhempien puheita. Tätä seurasi kakkukahvit. Hääleikkejä ei ollut lainkaan.

18:30 bändi alkoi roudata kamojaan.
19:00 iltavieraat otettiin vastaan ja nostettiin malja heidän kanssaan.
19:30 tanssittiin hiki päässä häävalssi ja muuta humppaa noin 45 minuutin ajan. Tämän jälkeen oli vuorossa kimpun heitto.
20:30 tarjoiltiin iltapalaa.
21:00 bändi soitti toisen setin ja kaikki bailasivat.

22:00 aloitettiin karaoke, joka oli jymymenestys.
23:30 tuli valomerkki ja bussin piti noutaa meidät keskustaan, mutta se oli puolisen tuntia myöhässä. Bussi vei meidät Apolloon, jonne siirryimme jatkoille. Hääpari karkasi sieltä melko pian, mutta huhu kertoo, että innokkaimmat juhlijat olivat jatkaneet bileitä aamuun asti. Toim.huom. allekirjoittaneella oli myös vaihtomekko.

Alkuvalmistelut

Ennen virallista osuutta toki kulisseissa oli tehty vaikka mitä! Juhlapaikalle ei päässyt kuin vasta saman päivän aamuna järjestelemään, joten värväsin apureita ja tapahtumatuottajia, koska en itse sinne ehtinyt. Olen todella iloinen, että olin hoitanut omaa porukkaa paikalle, koska valitettavasti catering-henkilökunta ei ollut edes lukenut heille tekemääni briiffiä. Onneksi olin autuaan tietämätön tästä kaikesta ja omat kätyrini laittoivat niin juomat kuin paikkakortitkin ojennukseen.

Minun hääviikonloppuni alkoi jo perjantaina, jolloin siirryin Hotelli Tornin sviittiin kaasoineni. Kävimme myös illallisella Aino-nimisessä ravintolassa Esplanadilla. Hyvä ruoka, mitäänsanomaton palvelu. Lauantaiaamuna istuimme rauhassa aamupalalla ja sen jälkeen meikkaaja sekä kampaajat tulivat laittamaan minut sekä kolme kaasoani edustuskelpoiseen kuntoon. Myös kuvaaja saapui paikalle tuolloin.

Ohjelman suunnittelussa oli tärkeää

1. Sujuvuus -halusin, että kaikkeen on varattu tarpeeksi aikaa ja yksityiskohdat mietitty. Minulle oli myös sydämen asia, että kuljetuksissa tai odotteluaikana ei kenenkään tarvinnut olla kuivin suin tai säiden armoilla. Aikaa oli hyvin varattu niin, että ehdin esimerkiksi ruokailun jälkeen kiertää kaikki pöydät läpi ja jutella vieraiden kanssa. Samaa en ehtinyt valitettavasti tehdä enää illalla, koska olin juuri silloin nukuttamassa jälkikasvua kun tälle olisi ollut slotti.
2. Nopeat lätinät -en halunnut pitkää vihkikaavaa tai kiusallisia puheita. Juhlapaikalla puhuneita ohjeistettiin näin: ”lyhyestä virsi kaunis, max 5min, mielummin huumoria kuin lässytystä ja hössötystä”.
3. Tunnelma -halusin, että päivän aikana olisi rento ja hauska fiilis. Mielestäni onnistuimme tässä hyvin. Bändi oli erittäin kiitelty ja karaokea olisi voinut jatkaa loputtomiin. Uskaltauduin itsekin laulamaan, vaikka en tosiaankaan ole mikään Jenni Vartiainen.

Muutama vinkki jälkiviisaana

• Oli virhe mennä laittamaan tytärtä nukkumaan kimpun heiton jälkeen, kun hän olisi halunnut vielä tanssia. Siinähän olisi tanssinut! Ei lapsi siihen kuole, jos valvoo joskus yli yhdeksään. Minä sen sijaan menetin tunnin omista häistäni tämän nukutustaistelun vuoksi.
• Miedot juomat loppui kesken. Minun on vaikeaa arvioida oluen menekkiä kun juon itse vain viiniä, jota jäi yli ihan reilusti yli muuten.
• Vessakoreissa olisi pitänyt olla enemmän shottimateriaalia. Miesten vessan salmiakkikossu oli jo melkein tyhjä siinä vaiheessa kun saavuimme valokuvasta. Tähän vaikutti varmaankin se, että koreissa oli myös shottilaseja, joten ihmiset ottivat kerrallaan enemmän kuin jos he olisivat vain ottaneet pienen huikan. Vaikka ”sharing is caring” en ehkä silti kuitenkaan pidä ajatuksesta, että sata ihmistä juo samasta pullonsuusta. (Myös kondomeja olisi ilmeisesti pitänyt olla enemmän, koska joku nyysi koko paketin.)
• Olisi pitänyt palkata paikalle portsari kantamaan taksiin heidät, joiden omat jalat eivät kantaneet. Nyt tämä epäkiitollinen tehtävä jäi minun, sukulaisteni ja mieheni ystävän kontolle.Postauksen kuvat ja muokkaus: Ira Venäläinen
  Kaasojen mekot: Ted Baker
  Morsiamen mekko: Lovebirds (käytetty)

Tätä kirjoittaessani istun hotellilla New Yorkissa ja kärsin jetlagista. Kuten olen maininnut, päädyimme varaamaan häämatkan Isoon Omenaan siksi, että meillä on muutakin menoa tänne näihin aikoihin. Niinpä ajattelimme tehdä tämmöisen kaksi kärpästä yhdellä iskulla -tyyppisen retken.

Pienen lapsen vanhempina moiset viikon reissut kaksin ovat melko hankalia toteuttaa ja tämä onkin ensimmäinen laatuaan. Toki lyhyempiä aikoja olemme joskus päässeet nauttimaan toistemme seurasta. Rehellisesti sanottuna jännittää ihan hirveästi. Tytär on kyllä isovanhempiensa kanssa tottunut viettämään aikaa ja varmasti kaikki sujuu siellä kotipuolessa hyvin, mutta minua hirvittää lähinnä, kuinka minä kestän ikävää.

No, onneksi tälle viikolle on suunniteltuna valtavan paljon ohjelmaa, jotta saisimme tästä kaupungista mahdollisimman paljon irti.

Eilinen päivä meni matkustaessa ja hotellille hoiperrellessa. Valitsin Blakely New York -hotellin puhtaasti sijainnin perusteella. Halusin myös paikan, jossa olisi hyvä nukkua ja kohtalainen aamupala. Korvatulpille olisi kuitenkin ollut käyttöä, koska kaupunki ei tosiaankaan nuku.

Tänään tiistaina olisi tarkoitus jalkautua tuonne ihmisten sekaan ja kiertää paljon pakollisia nähtävyyksiä. Mahdollisesti hyvin junttimaisesti Hop on hop off-tyyppisellä bussilla. Illalla meillä on varattu teatteri-illallinen ja sen jälkeen menemme katsomaan yhtä suosikkimusikaaleistani, Chicagoa.

Huomenna keskiviikkona haluaisin kiertää muutamat museot, Natural History Museum ja Met kiinnostelee. Illansuussa meillä on varattuna samppanjaristeily Hudson-joella sekä illallinen sen jälkeen.

Torstaina kuljetaan aikalailla fiiliksen mukaan, kenties käydään Brooklynin sillalla tai kierrellään keskuspuistossa. Illalla on sitten ystävieni vuosipäiväjuhlaan liittyvä tervetulo-cocktailtilaisuus. Näiden juhlallisuuksien parissa meneekin sitten pitkälti aina lauantaiaamupäivään saakka. Sunnuntaina lähdemme takaisin kotiin yötä vasten.

Kirjoittelen reissusta myöhemmin tärppejä lisää sitten kun olen kokenut nämä edellä mainitut asiat. Kivaa viikkoa!

Artikkelikuva (joka on muuten virallinen hääkuvamme): Niklas Jäntti Photography