Rivien välistä täällä blogissa on aiemminkin ollut luettavissa, että nuorempana olin melko pitkään sinkkuna. Minulla oli silloin kuitenkin vilkas ja holtiton seuraelämä. Nyt kun olen onnellisesti naimisissa, haluan valottaa yhtä tuon elämänvaiheen varjopuolista hieman.

Nimittäin niitä kaiken maailman entisiä kesäkeilojaheiloja on ihan joka paikassa. Missään ei voi liikkua! Niihin törmää Instagramissa, lehtien urheilusivuilla, kaupassa, baarissa, radiossa, elokuvissa, lentokoneessa ja melkein kirjaimellisesti autoa ajaessakin kun pyöräilevät yhtäkkiä tien yli. Niiltä ei voi välttyä töissä eikä vapaa-ajalla. Joidenkin kohdalla nimen joutuu tarkistamaan matkustajalistasta, toisten näkeminen vieläkin vähän kirpaisee.

Minun aikuismainen vinkkini tilanteeseen, jossa tapaat yllättäen jonkun, jonka kanssa olet joskus ollut intiimeissä tekemisissä, on seuraavanlainen: piiloudu hatun ja aurinkolasien alle, jos mahdollista. Jos tämä ei onnistu, koska olet vaikkapa töissä, niin sitten ihan pokkana vaan olet niin kuin et olisikaan.

Varoituksen sana: tällainen kohtaaminen sattuu aina silloin kun olet reissussa rähjääntynyt/et jaksanut aamulla kammata juurikaan hiuksia/huulipunat on levinnyt/on rönttöset vaatteet päällä tai muuten vain suttuisen näköinen ja kiukkuisella tuulella jo valmiiksi. Moisessa tilanteessa on myös todella tärkeää esitellä sitä vasenta kättä nimettömineen oikein suurella antaumuksella, sikälimikäli jos siellä joku sormus komeilee. Ihan vaan koska lälläslää, minäpä olen helvetin aikuinen ja pääsin naimisiin.

Loppukaneettina tälle järjettömälle postaukselle on siis tämä: toisinaan entisten tuttavuuksien näkeminen tuo vanhoja tunteita pintaan. Olivat he sitten olleet yhden illan romansseja tai päättyneet vähän suurempiin sydänsuruihin. Tämmöisestä kohtaamisesta tulee melko automaattisesti vanha ”pakene tai taistele” -fiilis. Vaikka edellisestä tapaamisesta olisi aikaa jo vuosikymmen, saattaa herätä tarve näyttää, että katsohan mitä menetit: minulla menee hyvin, olen upea, menestynyt enkä yhtään väsynyt tai lihonut ja sinä se olet edelleen luuseri, joka et hyvän päälle ymmärrä.

Lohdutuksen sananen myös kaikille heille, jotka tällä hetkellä kamppailevat sen kanssa, että yhtään mikään ihmissuhde ei onnistu ja on tullut hypittyä punkasta toiseen: silti voi löytää kunnollisen, rakastavan puolison, rauhoittua, saada lapsia ja mennä naimisiin. Kuitenkaan menneisyyttään ei pääse karkuun, vaikka muuttaisi Pakilaan. Sen kanssa on vain opittava elämään.

Lue myös:
Hokihutsun muistelmat -kuinka iskeä jääkiekkoilija?

Mitä ihmisen ammatti kertoo hänestä?

Minä suorastaan rakastan erilaisia persoonallisuustestejä! Hyvä itsetuntemus on monen asian perusta ja vaikuttaa niin työelämään kuin vapaa-aikaankin melkoisesti. Esimerkiksi parisuhteessa on hyötyä siitä, jos ymmärtää erilaisia persoonallisuustyyppejä ja tiedostaa omat vahvuutensa sekä etenkin heikkoutensa.

Minä tein testin noin vuosi sitten ja sain tulokseksi JOHTAJA:

51% ekstrovertti ja 49% introvertti
32% intuitiivinen ja 68% realistinen
71% logiikkakeskeinen ja 29% periaatekeskeinen
85% suunnitteleva ja 15% etsivä
29% määrätietoinen ja 71% varovainen

Johtajista kerrotaan näin:

Johtajat ovat perinteen ja järjestyksen edustajia, he käyttävät ymmärrystään siitä, mikä on oikein, mikä väärin ja sosiaalisesti hyväksyttävää yhdistääkseen perheitä ja yhteisöjä. Johtajat vaalivat rehellisyyttä, omistautumista ja arvokkuutta ja heitä arvostetaan selkeistä neuvoistaan ja ohjeistaan. He ottavat mielellään hoitaakseen myös vaikeampia johtotehtäviä. Johtajat ovat ylpeitä voidessaan saattaa ihmisiä yhteen ja siksi heitä tapaa usein järjestäjän roolissa, järjestämässä ihmisille iloisia kokoontumisia tai perhe- ja yhteisötapahtumia, joissa vaalitaan perinteisiä arvoja.

Tällaista johtajuutta tarvitaan paljon demokraattisissa yhteisöissä, ja koska johtajia on jopa 11 prosenttia väestöstä, ei ole ihme, että niin moni politiikassa ja liikemaailmassa vaikuttava ja vaikuttanut henkilö on ollut persoonallisuustyypiltään johtaja. Johtajat uskovat vahvasti lakiin ja auktoriteettiin, joka on ansaittava, minkä vuoksi he johtavat usein omalla esimerkillään, osoittamalla omistautumista ja tarkoituksenmukaista rehellisyyttä. Johtajat torjuvat laiskuuden ja petkuttamisen täysin, etenkin työympäristössä. Johtajat jos jotkut puhuvat kovan, ruumiillisen työn puolesta erinomaisena luonteen kasvattajana.

Johtajat ovat tietoisia ympäristöstään ja elävät selkeiden, todennettavien faktojen maailmassa – heidän varmuutensa omasta tiedostaan tarkoittaa sitä, että he vahvastakin vastustuksesta huolimatta pitäytyvät periaatteissaan ja jakavat kaunistelematonta versiota siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Johtajien mielipiteet eivät ole tyhjää höpinää, sillä johtajat ovat erittäin halukkaita uppoutumaan mitä haastavimpiinkin projekteihin, parantamaan toimintasuunnitelmia ja pitämään yksityiskohdat selvinä, mikä tekee monimutkaisimmistakin tehtävistä helppoja ja lähestyttäviä.

Johtajat eivät kuitenkaan toimi yksin ja he olettavat luotettavuudelleen ja työetiikalleen vastavuoroisuutta – johtajat pitävät lupauksensa, ja jos kumppanit tai alaiset uhkaavat niitä epäpätevyydellään tai laiskuudellaan, tai mikä vieläkin pahempi, epärehellisyydellään, johtajat eivät epäile näyttää vihaansa. Tällä he voivat saada joustamattoman maineen, mutta he eivät tee tätä mielivaltaisesta itsepäisyydestään, vaan koska todella uskovat, että näillä arvoilla yhteisö saadaan toimimaan.

Suurin haaste johtajapersoonallisuuksille on tunnustaa, etteivät kaikki seuraa samaa polkua tai halua osallistua samalla tavalla. Todellinen johtaja tunnistaa sekä yksilön että ryhmän vahvuudet ja auttaa tuomaan niitä esille. Tällöin johtajapersoonilla todella on kaikki, mitä tarvitaan johtamaan tavalla, joka toimii kaikille.

Johtajien vahvuuksiksi kuvaillaan muun muassa, että he ovat omistautuvia, voimakastahtoisia ja järjestelmällisiä. Tämän persoonallisuustyypin heikkoja puolia puolestaan ovat itsepäisyys ja tuomitsevuus. Johtajat ovat myös hyvin keskittyneitä sosiaaliseen statukseen ja heidän on vaikeaa rentoutua.

Tein eilen testin uudelleen ja sain tulokseksi LOGISTIKKO.

Sen mukaan olen sittenkin (suluissa edelliset):

46% ekstrovertti ja 54% introvertti (51-49)
38% intuitiivinen ja 62% realistinen (32-68)
67% logiikkakeskeinen ja 33% periaatekeskeinen (71-29)
78% suunnitteleva ja 22% etsivä (85-15)
40% määrätietoinen ja 60% varovainen (29-71)

Logistikoista sanotaan muun muassa seuraavaa:

Logistikot nauttivat vastuun ottamisesta ja ovat ylpeitä tekemästään työstä. Kun he pyrkivät tiettyyn tavoitteeseen, logistikot panevat likoon kaiken aikansa ja energiansa ja suorittavat jokaisen tarvittavan tehtävän huolella ja kärsivällisesti.

Logistikot eivät tee oletuksia, vaan analysoivat mieluummin ympäristöään, tarkistavat faktat ja siirtyvät käytännön toimiin. Logistikot eivät ole turhanpäiväisiä höpöttäjiä, vaan tehtyään päätöksen, he tukeutuvat faktoihin, joita päämäärän saavuttamiseen tarvitaan, ja odottavat myös toisten välittömästi ymmärtävän tilanteen ja tarttuvan toimeen. Logistikot sietävät huonosti päättämättömyyttä ja menettävät kärsivällisyytensä nopeasti, jos heidän tavoitteensa tielle tulee epäkäytännöllisten teorioiden muodostamia haasteita, erityisesti jos niissä jätetään huomiotta olennaisia yksityiskohtia. Myös tavoitteiden saavuttamista hidastavat aikaa vievät keskustelut ärsyttävät logistikkoja, etenkin jos määräajat lähestyvät.

Logistikkojen pitää muistaa pitää huolta itsestään. Heidän itsepintainen pysyvyyden ja tehokkuuden vaalimisensa voi pitkällä tähtäimellä kääntyä heitä itseään vastaan, kun toiset yhä enemmän tukeutuvat heihin. Tästä voi kehittyä henkinen taakka, joka pysyy piilossa vuosia, kunnes on liian myöhäistä.

Logistikkojen vahvuuksia ovat muun muassa täsmällisyys ja velvollisuudentunto. He ovat käytännönläheisiä vastuunkantajia. He tekevät varmasti sen, mitä on luvattu ja sovittu. Heikkouksiksi puolestaan voisi laskea itsepäisyyden sekä tuomitsevuuden. He syyttävät usein itseään turhaan ja lataavat kuormaansa ylimääräistä vastuuta sekä tehtäviä. He osaavat myös olla tunteettomia.

Uskon, että tein nyt testin totuudenmukaisemmin kuin vuosi sitten. Silloin ehkä vastasin enemmän siten, mitä haluaisin olla kuin siten, mitä oikeasti koen olevani. Tunnistin omia piirteitä myös paljon johtajan profiilista, mutta kuitenkin loppujen lopuksi tuo logistikko kolahti vielä enemmän.

”Olen huomannut, että aina jos yksi henkilö on kykenevä suorittamaan jonkin tehtävän, on aina huonompi vaihtoehto laittaa tehtävään kaksi ihmistä, ja vielä huonompi vaihtoehto laittaa siihen kolme tai useampia.” –George Washington

www.16personalities.com

Lue myös:

Enneagrammitesti, tie itsetuntemukseen?
Sosiaalinen introvertti