Hae
Sarkasmia ja shampanjaa

#annehaaste

*Kirjan arvostelukappale saatu kirjailijalta

Haluan kertoa tänään tarinan. En ole juurikaan puhunut tästä aiheesta, koska hävettää. Kuitenkin Emilia Salorannan kirjoittamassa teoksessa Päin punaista Anne Kukkohovin kyydissä 24/7 kehotetaan jo alkusanoissa menemään pois epämukavuusalueelta ja jakamaan rehellisesti jotain haastavaa omasta elämästään, aivan kuten Anne on tehnyt avatessaan menneisyytensä ja arpensa lukijoille. Tekstissä sanotaan näin:

”Toivon, että kirjan luettuasi mietit, mistä sinä olet selvinnyt. Jos siltä tuntuu, ilahtuisin, jos kertoisit tarinasi Instagramissa tai sosiaalisessa mediassa (#annehaaste). Näin me samalla avoimella taajuudella elävät voimme jatkossakin löytää toisemme.”

Siksi minä haluan kertoa omasta  peikostani, epävarmuudesta

Osallistuin taannoin yhteen markkinointihenkilöiden seminaariin. Olin saanut sinne kutsun ja ilmoittautunut niin kuin kaikki muutkin. Kun saavuin paikalle, minun nimeäni ei löytynytkään listalta. Semmoista sattuu. Se ei ollut mikään ongelma. Minulle kirjoitettiin passi käden käänteessä ja pääsin nauttimaan päivän puhujatarjonnasta. Kuitenkin tämä välikohtaus laukaisi jonkinlaisen huijarisyndrooman. Karkasin seminaarista kotiin ennen lounasta.

Mielessäni pyöri, että en kykene verkostoitumaan siellä ihmisten kanssa kun enhän minä ole mitään enkä kukaan. Eihän oma toiminimi ole edes oikea yritys ja kenen muun tittelinä muka on freelancer. Minun ei kuuluisi olla siellä. Kaikki muut näyttivät markkinointiguruilta ja varmasti tunsivat toisensa vähintäänkin LinkedInistä, mutta minä olen säälittävä luuseri.

Kun pohdin asiaa jälkeenpäin, oivalsin, että minulle on käynyt näin melko monesti. Usein jos menen tapahtumaan, jossa en etukäteen tunne ketään, minun on vaikeaa avata suuni. Haluaisin seistä nurkassa huomaamattomana tai paeta paikalta. Useinkin minusta tuntuu, että en kuulu joukkoon tai ansaitse olla paikalla. Ajattelen, että enhän minä ole mitään ja nuokin tuolla varmaan pohtivat, että ”mä oon nevöhööd susta”. Tai, vielä pahempaa, he tuntevatkin minut sekä villin nuoruuteni ja supisevat, että mitä tuokin lumppu täällä kehtaa naamaansa näyttää.

No, mutta mitäs vitun väliä sillä on, vaikka ajattelisivat mitä tai olisivat ajattelematta. 

Tämä ei ole sellainen asia, josta olisin jo selvinnyt täysin, mutta olen tietoisesti viime aikoina tehnyt töitä sen eteen, että olisin reippaampi moisissa sosiaalisissa tilanteissa.

Joskus tapahtumatoimistossa työskennellessäni minulla oli samanlainen syndrooma kun menin asiakastapaamisiin. Muistan miettineeni, kuinka varmasti pöydän toisella puolella ajatellaan, että mikäs tytönheitukka sieltä oikein kipsuttelee. (Totta puhuen jotkut ajattelivatkin.)

Kuitenkin kerran eräs markkinointipäättäjä, joka oli kuulemma aiemmin naureskellut, että taas tänne ne pinup-tytöt tulee palaveeraamaan, sanoi minulle kiertueen loppuraporttia esitellessäni vilpittömästi olevansa ”erittäin vaikuttunut”. Se oli tuottajan urallani jonkinlainen käännekohta ja oivalsin, että en minä ole mikään tytönheitukka, vaan aivan helvetin kova luu näissä tapahtumahommissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Palatakseni vielä Päin punaista -kirjaan, on se rehellinen ja avoin kertomus vahvasta naisesta, joka pärjää elämässä kaikesta huolimatta. En tiennyt etukäteen juurikaan Annen uran varhaisista vaiheista, joten mielenkiinnolla ja hieman kauhistellen luin kertomuksia nuoren mallin edesottamuksista ulkomailla. Anne myös joutui itsenäistymään elämässään varhain ja kokemaan asioita, joita ei lapsen tarvitsisi koskaan joutua kokemaan. Kuitenkin nämä koettelemukset jalostivat hänestä itsenäisen naisen, joka uskaltaa myös ottaa riskejä.

Kiitos Anne, että jaoit elämäntarinasi kanssamme sekä Emppu, että kirjoitit sen elävällä tavalla kansien väliin. Minäkin haluan nyt haastaa lukijoitani pohtimaan #annehaaste turvin sosiaalisessa mediassa tai hiljaa mielessään asioita, joista ovat selvinneet.

PS. Instagramissa @sarkasmiajashampanjaa on sunnuntaihin 13.10.2019 saakka arvonta, jossa voit voittaa itsellesi Päin punaista Anne Kukkohovin kyydissä 24/7 -teoksen Annen ja Empun omistuskirjoituksilla.

Yksi kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *