Hae
Sarkasmia ja shampanjaa

Voisinko minä pelastaa maapallon?

En ole koskaan ollut kummoinen kierrättäjä tai tehnyt ylipäätään kulutustottumuksissani kovinkaan ekologisia valintoja. Jotenkin äitiyden myötä sitä on kuitenkin herännyt pohtimaan tämän telluksen tulevaisuutta. Myöskään ”muovijätelautat merissä” -tyyppiseltä uutisoinnilta ei ole voinut välttyä. Matkailunkin eettisyydestä ollaan puhuttu paljon viime aikoina myös blogimaailmassa.

Tässä postauksessa halusin pohtia, miten minä parannan omalta osaltani maailmaa ja vähennän jätekuormaa nyt ja tulevaisuudessa?

Ruoka

  • Suosin satokausituotteita ja lähiruokaa
  • Pidän kasvisruokapäiviä useammin
  • Pyrin ostamaan luomua aina kun se on mahdollista
  • Minimoin ruokahävikin
  • Hyödynnän pakastinta

Muu arkikulutus

  • Valitsen mahdollisimman isoja pakkauskokoja
  • Suosin joutsenmerkittyjä tuotteita
  • Pyrin kierrättämään kaikki kierrätettävät jätteet
  • En valuta vettä turhaan

Vaatteet

  • Pyrin ostamaan vaatteita mahdollisimman paljon käytettyinä tai eettisesti valmistettuina
  • Ostan laadukkaita ja ajattomia vaatteita, jotka eivät koskaan mene pois muodista
  • En tee heräteostoksia

Kulkeminen

  • Suosin julkista liikennettä
  • Kävelen mahdollisimman paljon
  • Pyöräilen töihin edes joskus
  • Jos menen kahdestaan lapseni kanssa sukuloimaan, matkustan junalla auton sijaan

Vanhemmuus

  • Minimoin lelujen ja muun turhan roinan määrän
  • Syömme koko perhe samaa ruokaa
  • Opetan lapseni kierrättämään ja kunnioittamaan luontoa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Osa yllä listatuista asioista on jo hyvällä mallilla, mutta esimerkiksi vedenkulutuksen ja kierrätyksen osalta minulla on vielä petrattavaa. Myönnän myös tässä yhteydessä, että ostan esimerkiksi kertakäyttöisiä vaippoja ja puhdistusliinoja, vaikka tiedostan niiden kuormittavuuden. En ole vielä päässyt niin pitkälle maailmanparantamisessa, että olisin siirtymässä kestovaippoihin. Myöskään kosmetiikan saralla en ole siirtynyt luonnonkosmetiikkaan, mutta se on kovasti suunnitteilla ja muutamia merkkejä minulla on jo käytössäkin. En myöskään hyödynnä kirjojen ja lehtien digiversioita niin paljon kuin pitäisi.

Puolustuksekseni todettakoon, että kuitenkin on tultu jo aika pitkä matka tähän päivään niistä ajoista kun heitin suklaapatukoiden käärepaperit kadulle, kuljin 500m matkan autolla ja nakkasin lasipurkitkin sekajätteeseen.

Yksi kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *