Tein taannoin eräällä koulukurssilla pienimuotoisen tutkielman esimiehen vaikutuksesta työmotivaatioon sekä henkilöstön vaihtuvuuteen. Tästä intoutuneena päätin kirjoittaa aiheesta myös tänne blogiin, koska kyselyn tulokset olivat melko hälyyttäviä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että esimiehellä on yllättävän iso rooli työssä viihtymisen kannalta. Huono johtaminen päättyi jokaisessa esimerkkitapauksessa siihen, että työntekijä irtisanoutui tehtävistään. Esimiehen toiminta vaikuttaisi olevan jopa palkkaakin suurempi vaikutin työssä viihtymisen kannalta.

Kyselystä nousi vahvasti esiin se, ettei työhön perehdyttämistä tulisi koskaan aliarvioida. Tämän luulisi olevan itsestään selvä asia, mutta näin ei kuitenkaan ole. Suuressa osassa esimerkkitapauksista perehdyttäminen koettiin puutteelliseksi ja tämä vaikutti ratkaisevasti, paitsi työn suorittamiseen, myös työmotivaatioon. Voidaan siis todeta, että perehdytyksen puutteellinen hoitaminen esimiehen taholta korreloi suoraan työsuhteen päättymiseen.

Kuvat: Pinterest

Itse olen kokenut työurani varrella sekä hyviä että huonoja johtajia. Jälkimmäisiä yhdistää monesti puutteelliset viestintätaidot ja esimieskoulutuksen puute. Ei auta, että jouluna saa lahjapaketin tai satunnaisesti kiitosta hyvästä työstä, jos arkipäivät työpaikalla ovat täynnä stressaavaa ilmapiiriä tai hiljaista pakottamista jatkuvaan ylitöiden tekemiseen. Siinä valitettavasti uupuu, vaikka kuinka rakastaisi työtehtäviään ja kollegoitaan.

Olen muutenkin tässä vuosien varrella pannut merkille, että monissa työpaikoissa venytetään paitsi työaikaa, myös lakia. Tiedän valitettavasti yrityksiä, joissa ei esimerkiksi makseta lakisääteisiä loma- tai ylityökorvauksia, järjestetä minkäänlaista työterveyshuoltoa tai maksetaan jopa palkkaa pimeästi. Tällaisissa työpaikoissa usein myös johtamisen taso on puutteellista ja organisaatiorakenne vähintäänkin sekava.

Erinomainen esimies siis paitsi tuntee edes auttavasti lakiasioita, osaa kuunnella, on tehtäviensä tasalla sekä reilu työntekijöitä kohtaan, kykenee olemaan tarvittaessa jämäkkä ja hoitamaan konfliktitilanteita. Kyselystä kävi myös ilmi, että hyvä esimies antaa tarpeeksi palautetta työstä, oli se sitten positiivista tai rakentavaa. Sellainen esimies olen itse pyrkinyt olemaan ja aion tulevaisuudessakin olla jahka palaan työelämään ja kenties esimiestehtäviinkin.

Eräänä päivänä siivotessani pohdin, millaiseen kotiin vauva on tulossa. Fyysisiltä ominaisuuksiltaan talo on vanhahko ja materiaalina puun väristä puuta on käytetty lattiasta kattoon. Muuten sisustukseen olen parhaani mukaan yrittänyt tuoda vaaleita sävyjä hieman maalaisromanttiseen tyyliin. Valitettavasti en voi aina toteuttaa näitä visioitani aivan niin vapaasti kuin haluaisin…

Kuitenkin fyysisiä ominaisuuksia tärkeämpää on se, millaiseen ilmapiiriin lapsi tulee. Mikä tekee meidän kodista kodin ja millainen se on?

• Meillä saunotaan ainakin kerran viikossa, aika usein lauantaisin, niin kuin monessa muussakin suomalaisessa kodissa.
• Täällä nauretaan tosi paljon. Meitä naurattaa vähän hölmöt jutut, kuten hauskat eläinvideot.
• Iltaisin joko katsellaan yhdessä näköradiota tai sitten toinen pelaa pelikonsolia ja toinen neuloo.

  

  

  

  
  
• Meillä on melko siistiä, vaikkakin saattaa olla vähän pölyistä.
• Ystävät ja sukulaiset ovat aina tervetulleita, kunhan ilmoittavat tulostaan etukäteen. Silloin usein leivotaan ja vieraille tarjotaan kahvia tai viiniä.
• Meillä on takapiha, jonka vuoksi toivoisin olevani viherpeukalo. Talvisin en pidä siitä, jos takapihan hanki ei ole aivan koskematon.

  

  

  
  
• Aamuisin syödään kaurapuuroa paitsi viikonloppuisin, jolloin herkutellaan karjalanpiirakoilla ja pekonilla.
• Muuten nautitaan ihan perusruokaa ja välillä kokataan pidemmän kaavan mukaan.

  

  

  
  
• Meillä nukutaan paljon ja myöhään. (Toivottavasti vauva on tässä suhteessa vanhempiensa kaltainen…)
• Täällä on aika usein tuoreita kukkia maljakossa, koska kukapa ei pitäisi kukista.