Opintopolkuja

Syksyn yhteishaun kunniaksi ajattelin kertoa hieman opiskelujuttuja. Alunperin minun oli tarkoitus vain vertailla päivä- ja monimuotototeutusten erovavaisuuksia, mutta päätin laajentaa vähän tätä näkökulmaa ja avata hieman muitakin kokemuksia opinnoistani.

Varoitus: Teksti sisältää karkeaa yleistystä ja jäämiä huumorista

Opiskelen siis Haaga-Heliassa. Liiketaloutta voi lisäksi opiskella pääkaupunkiseudulla muuallakin. Minun mielestäni kuitenkin Haaga-Helia on paras, koska kaikki muutkin tradenomiystäväni ovat täältä valmistuneet, eikä minulla ole vertailukohtaa.

Valitsin hakiessani monimuotototeutuksen, koska koin olevani liian vanha päiväopiskelijaksi olin silloin päivätöissä. Monimuoto-opiskelijana opiskelen pääsääntöisesti ilta-aikaan ja verkkoympäristössä, mutta esimerkiksi viestinnän suuntautumisopintoja ei tarjota lainkaan iltaisin, joten niiden tiimoilta minut on löytänyt koululta myös päivällä.

Ryhmätöitä on niin päivä- kuin iltakursseillakin paljon, mutta niiden tekotapa näyttäisi olevan hyvin erilainen: päivisin usein kokoonnutaan yhdessä ryhmän kanssa pohtimaan asioita tuntikausiksi. Iltapuolella jaetaan tehtävän osa-alueet ja jokainen hoitaa oman tonttinsa. On sanomattakin selvää, että jälkimmäinen tapa sopii tehokkaalle luonteelleni paremmin.

Havaintojeni mukaan monimuoto-opiskelijat eivät niin kovin aktiivisesti osallistu opiskeluelämän vapaa-ajanviettoon eli haalaribileisiin. Nämä riennot kun ovat usein ilta-aikaan, jolloin iltaopiskelijat opiskelevat. Mutta kyllä me vanhuksetkin osaamme bilettää: toisinaan luemme Helsingin Sanomat vaikkapa päätelaitteelta paperiversion sijaan, koska olemme liian laiskoja laahustamaan postilaatikolle sitä hakemaan.

Miinuspuoli tässä iltaopiskelutouhussa on se, että minulla ei ole yhtään ystäviä koulussa. On toki vanhoja ryhmätyötuttuja, joiden kanssa voin vaihtaa muutaman sanasen, mutta ei ketään sellaisia, jotka olisivat käyneet kanssani joka kurssin samaan tahtiin ja joista olisi muotoutunut minulle läheisiä. Toki se on täysin oma vikani, koska olen itse käynyt kursseja vähän silloin kun se on minulle sattunut sopimaan ja olin juuri puoli vuotta kokonaan poissa. Enkä rehellisesti sanottuna ole edes yrittänyt ystävystyä kenenkään kanssa sen syvällisemmin, koska eihän minulla ole aikaa nykyisillekään kavereilleni läheskään tarpeeksi. Toki onhan tässä vielä vuosi aikaa hankkia opinahjosta uusi bestis.

Minun vinkkini siis sinulle kouluun pyrkijälle on seuraava: jos olet jo ollut jonkin aikaa työelämässä ja haluat vain sen tutkintopaperin, mene monimuotototeutukseen. Jos puolestaan haluat elää opiskelijaelämää kaikkine sosiaalisine aspekteineen, mene päivätoteutukseen. Molemmista uuneista tulee ulos ihan hyviä tradenomeja.

Mihin me liiketaloutta opiskelevat sitten oikein valmistumme? Eräs tradenomiystäväni työskentelee tilintarkastajana, toinen sisäisen laskentatoimen parissa, kolmas rahoitusalalla, neljäs henkilöstöpäällikkönä, viides markkinoinnin ja asiakaspalvelun tiimoilla ja kuudes ei ehkä koskaan valmistu. Kaikilla on ollut eri erikoistumisopinnot. Pointtina siis, että sinä voit itse määritellä aika paljon, millainen oma opiskelupolkusi on ja seurata sitä.

Minun opintoni ovat pakollisten peruskurssien lisäksi pitäneet (ja tulevat vielä pitämään) sisällään mainontaa ja yritysviestintää, journalismia sekä esimerkiksi kursseja, jotka liittyvät henkilöbrändäykseen, sosiaaliseen mediaan ja tapahtumien järjestämiseen. Opinnäytetyönä ajattelin tehdä viestintästrategian eräälle tapahtuma-alan yritykselle, mutta he eivät ole vielä tietoisia siitä.

Periaatteessa kaikilla tradenomiksi valmistuneilla on myös hyvät valmiudet työskennellä yrittäjänä mikäli toisten palkkalistoilla oleminen lakkaa kiinnostamasta. Minunkin haaveeni on jossain vaiheessa elättää itseni täysin freelancerina paitsi lukuisilla viestinnän eri tehtävillä, myös journalistista sisältöä tuottaen eri medioihin. Tällä hetkellä saan näistä projekteista ja tästä blogista vain sivutuloja, mutta jotainhan se sekin sentään on.

Yhteishaku on siis käynnissä 20.9. saakka!

Postauksen kuvitukseksi löysin tällä kertaa täysin opiskeluun liittymättömiä otoksia kesälaitumilta ja yhden koulussa illalla yksin puurtaessa otetun selfien.

Lue myös: Hyvä, paha tradenomi