Hyvinvointi raskausaikana

Kirjoittelin ajatuksiani hyvinvoinnista noin vuosi takaperin. Tänään, raskauden ollessa jo aivan loppumetreillä, päätin jakaa tuntemuksiani siitä, mitä raskausajan hyvinvointi on kohdallani ollut ja miten olen pitänyt fyysistä kuntoani sekä vireystasoani yllä.

Elämästäni on oikeastaan koko aikuisikäni puuttunut säännöllisyys. Minulla on kokonaisen vuosikymmenen ollut töistä johtuen melko epäsäännöllinen rytmi ja olen suhteuttanut hyvinvoinnin toimenpiteet siihen. Tämä on toiminut vähän vaihtelevalla menestyksellä.

Kampin Factoryssä on maistuvat lounassalaatit

Raskausaikana halu pitää itsestä ja jaksamisesta huolta on kasvanut samaa tahtia kohdun kanssa. Olen oppinut kuuntelemaan tuntemuksiani sekä kehoani paremmin kuin ennen. Sanotaan, että odottajan tulisi syödä kaksin verroin terveellisemmin. Itse olen kyllä mussuttanut päivittäin välillä herkkuja, mutta pääsääntöisesti olen syönyt monipuolisesti ottaen huomioon lukuisat raskausajan ruoka-ainerajoitukset.

Mitä liikuntaan tulee, voidaan yleisesti ottaen todeta, että se on hyvästä. On kuitenkin paljon lajeja, joita ei voi harrastaa tiineenä ollessaan. Mitä pidemmälle viikot vierivät, sitä suppeammaksi lajien kirjo kutistuu. Kuntosalillakin on lukuisia liikkeitä, joita ei raskauden aikana suositella ja isoimmat painot on syytä jättää fitnessmimmeille tai bodarimiehille. En ole mikään hyvinvoinnin ammattilainen, joten en pureudu tähän sen tarkemmin. Sen sijaan kerron omasta voinnistani viimeisen yhdeksän kuukauden aikana.

Ensimmäinen kolmannes: Kuten olen kertonut, alkuraskaudessa minua vainosi jatkuva oksentelu ja väsymys. Pyrin kuitenkin syömään tasaisin väliajoin, vaikka mitään ei tehnyt mieli. On sanomattakin selvää, että heikkona ja pahoivoivana ei myöskään huvita liikkua. Pääsääntöisesti lojuin sängyssä tai vessan lattialla vaikeroiden. Niinä päivinä kun olo oli parempi, yritin käydä kävelyllä ja muutaman kerran onnistuin jopa raahautumaan kuntosalillekin. Voin kuitenkin vakuuttaa, ettei liikunta ollut ensimmäisenä mielessä kolmeen kuukauteen. Yritin vain selvitä päivästä ja oksennuksesta toiseen.

Vinkki: Raskauspahoinvointiin ei auta mikään muu kuin ajatus siitä, että se loppuu aikanaan.

Aamupala on päivän tärkein ateria

Toinen kolmannes: Pahoinvoinnin hellittäessä tunsin saaneeni elämäniloni takaisin. Olin kuin uusi ihminen ja täynnä energiaa: urheilin ja joogasin monta kertaa viikossa sekä opiskelin ennätysmäärän opintopisteitä. Lentotyön loputtua elokuussa olen pitänyt yllä tasaista päivärytmiä. Menen nukkumaan joka ilta kutakuinkin samaan aikaan ja nukun tarpeeksi. Uskon tämän vaikuttaneen ratkaisevasti jaksamiseeni.

Vinkki: Mikäli olo on keskiraskaudessa mainio, kannattaa hyödyntää se ja tehdä niin paljon kuin voi. Loppuvaiheessa ei välttämättä jaksakaan siivota eteisen kaappeja, vaikka olisi suunnitellut tekevänsä sen äitiyslomalla.

Myös Tintintangossa aamupala on päivän tärkein ateria

Viimeinen kolmannes: Laitoin kuntosalijäsenyyteni tauolle noin raskausviikon 32 tietämillä. Koin, että kuntoilu alkoi olla jo melko hankalaa. Sen jälkeen olen käynyt satunnaisesti uimassa ja ulkoillut. Kuitenkin pötsi alkaa olla jo sen verran iso, että kaikki on vaikeaa ja lyhyenkin kävelyn jälkeen alkaa supistelemaan. Viime viikot olen lähinnä neulonut puolimakaavassa asennossa päivät pitkät. Hengästyn pelkästä vaatteiden pukemisesta. Lisäksi nukkuminen on käynyt haastavaksi: mikään asento ei ole hyvä ja vessassa täytyy ravata vähintään viidesti yössä.

Vinkki: En aio valehdella. Loppuaika on tukalaa ja odottavan aika todellakin pitkä. Jos jaksaa, voi kuitenkin vaikka tehdä ruokia valmiiksi pakkaseen tai muuta yhtä tärkeää.

Tähän on tultu: hengästyin ottaessani selfieitä

Tutkimusten mukaan stressi vaikuttaa sikiöön, joten raskausaikana pitää viimeistään opetella rentoutumaan. Kamalan kliseistä todeta, mutta kuuntele vartaloasi, älä suorita, lepää, syö monipuolisesti, äläkä unohda vitamiineja. Näillä eväillä olen itse selvinnyt kunnialla loppusuoralle saakka.