Voisin aloittaa pahoittelemalla poikkeuksellisen pitkää hiljaisuutta täällä blogin puolella, mutta perusteettomat anteeksipyynnöt eivät kuulu luonteeseeni, joten en tee sitä. Haluaisin sanoa, että syynä tähän hiljaiselooni ovat olleet villit kesäyöt, spontaanit matkat ja rakkauden huuma. Se olisi kuitenkin räikeää valehtelua. Syy on se, että olen ollut kamalan kiireinen kansalaisten toilailuista ärsyyntymisen parissa. Tämän vuoksi päätinkin jälleen jakaa kaikelle kansalle nämä minua viime aikoina pännineet seikat:

• Kaikki, jotka kutsuvat esimerkiksi cashew -pähkinöistä tehtyä levitettä juustoksi tai jäisestä banaanista tehtyä mönjää jäätelöksi. Oikeasti, miksi asioista ei voi puhua oikeilla nimillä? Cashew -pähkinälevite ei ole juustoa eikä jäinen banaani jäätelöä.
• Huonosti käyttäytyvät ihmiset ravintoloissa. Ravintolassa syödään ja istutaan nätisti paikoillaan. Siellä ei kiljuta, juosta tai ryömitä lattioilla. Mikäli et osaa pitää itseäsi tai jälkikasvuasi kurissa, ole hyvä ja syö kotona. On sitten olemassa sellaisia ruokaloita, kuten MC Donald’s ja Rosso, jossa voi harjoitella tätä julkisella paikalla aterioimista vähän rennommissa olosuhteissa ennen kuin menee sellaiseen paikkaan, jossa ihmiset maksavat verrattain paljon siitä, että saavat nauttia kulinaristisia elämyksiä rauhassa.
• Kutsumattomat vieraat. Tästä olen ärsyyntynyt aiemminkin, mutta olen huomannut, että jotkut raahaavat tyttö/poikaystävänsä joka paikkaan. Oletetaan, että olen kutsunut ystäviäni kylään ja yksi heistä tuo ilmoittamatta myös paremman puoliskonsa (joka pahimmassa tapauksessa ei tuo edes lahjaa isäntäväelle, mutta juo silti baarikaapin tyhjäksi..) Kamalan kiusallista ja ärsyttävää. Ettekö voi viettää yhtä iltaa erillään?
• Ihmiset, jotka treenaavat kuntosalilla pelkissä urheilurintaliiveissä. Jos sinulla on varaa kalliiseen kuntosalijäsenyyteen, luulisi että rahat riittävät myös paidan ostamiseen.
• Sosiaalisessa mediassa lässyttävät ihmiset. En voi sietää lässyttämistä. Olen joutunut poistamaan Snapchat -seurantalistaltani muutaman henkilön sen vuoksi, että he jatkuvasti kuvaavat vauvojaan/lemmikkejään ja puhuvat heille lässyttävällä äänellä. Haluan huomauttaa, että minäkin pidän vauvoista ja lemmikeistä. Saatan jopa joskus heikolla hetkellä sortua tuohon kuvottavaan puhetapaan, mutta ei tulisi mieleenikään kuvata sitä mihinkään sosiaalisen median kanavaan. Tähän samaan kategoriaan kuuluvat myös kaikki he, jotka laittavat jatkuvasti kuvia tyttö/poikaystävänsä kanssa someen. Maailman ei tarvitse nähdä, että olette vaaleanpunaisessa kuplassa. Se riittää kun pidätte asian ihan omana tietonanne. Joten totean saman, mitä olen jo aiemminkin todennut: yhteiskuva kirkon ovelta riittää.

Haluan kertoa itselleni merkityksellisimmistä alueista kotikaupungissani. Koko Helsingissä Töölö on minulle kaikkein tärkein ja rakkain. Olen elänyt ja työskennellyt siellä. Vaikka asun tällä hetkellä esikaupunkialueella, uskallan väittää, että vietän Töölössä enemmän aikaa kuin missään muussa kaupunginosassa.

Aina kun kopsuttelen korkokengissäni menemään pitkin Runeberginkatua, tuntuu kuin olisin kotona. Töölössä on oma taikansa ja sen kadut kertovat tarinoita aidosta stadilaisuudesta. Ei ole myöskään sattumaa, että muutama suosikkiravintolani sijaitsee juurikin Töölössä:

Ravintola Mamma Rosa: Kaikki helsinkiläistä jääkiekkoa koskaan seuranneet tietävät ravintola Mamma Rosan, jonka pihveillä on palkittu parhaita mailataitureita niin kauan kuin muistan. Paitsi että Mamma Rosa on loistava paikka bongata jääkiekkoilijoita, siellä on myös mutkaton palvelu ja erinomainen hinta-laatusuhde. Suosittelen käyntiä erilaisilla teemaviikoilla.

Ravintola Kuukuu: Museokadulla sijaitseva Kuukuu on yksi suosikkilounaspaikoistani (kuten kuvassa alla). Kuukuussa tarjolla on maistuvaa suomalaista ja skandinaavista ruokaa vaativampaankin makuun.

Café Tintintango: En mainitse tätä Töölöntorilla sijaitsevaa kahvilaa vain siksi, että olen itse ollut siellä töissä, vaan siksi että se on tarjonnut aamupalaa iltamyöhään asti aina vuodesta 1994 saakka. Tintissä on välitön tunnelma ja käynkin siellä melko usein tietokoneeni kanssa kirjoittamassa tuntikausia tai ystävieni kanssa kahvilla.

PS. Töölössä on myös useampi erinomainen sushi -ravintola.

Storyvillen terassi: Eduskuntatalon kupeessa sijaitsevasta Storyvillestä saa kai ruokaakin, mutta itse olen viihtynyt siellä kesäisin terassin puolella hyvän valkoviinin ja jazzmusiikin parissa. Yksi Helsingin ihanimmista paikoista ja syrjäisestä sijainnista johtuen ei useinkaan niin täynnä kuin vaikkapa Mikonkadun tusinaterassit.

Töölö Gym: Perinteinen kuntosali Töölö -gym sijaitsee Pohjoisella Hesperiankadulla ja on siitä nykypäivänä poikkeuksellinen treenipaikka, että sinne ei tarvitse maksaa maltaita jäsenmaksun muodossa tai sitoutua vuosikausiksi. TG:lle voi ostaa vaikkapa kymmenen kerran kortin tai käydä kertaluontoisesti ryhmäliikuntatunneilla tai salin puolella verrattain edullisesti. Vastaanotossa on vuodesta toiseen aina yhtä mukava henkilökunta ja aloitin nykyään hyvin satunnaisen joogaharrastukseni juurikin TG:lläkymmenen vuotta sitten.

Tottakai jokaisen itseään kunnioittavan Kummankaa -fanin on myös tehtävä pyhiinvaellus tuon maailmaa mullistaneen televisiosarjan kuvauspaikoille ja nehän sattuvat tietenkin sijaitsemaan Töölössä. Yllä olevista kuvista innokkaimmat fanit voivat bongata muutaman tutun lokaation.

Ravintolatarjonnan, ilmapiirin ja maailman parhaan kuntosalin lisäksi Töölössä on parasta meren välitön läheisyys ja puistomainen vehreys, vaikka se sijaitseekin aivan keskustan kupeessa.