Hae
Sarkasmia ja shampanjaa

Koti on siellä missä vaatekaappi on

Olen tässä pohtinut viime aikoina erästä universaalia pulmaa: Missä vaiheessa parisuhdetta on yleisesti ottaen hyväksyttävää tai jopa suotavaa yhdistää liinavaatevarastot, paistokasarit ja Iittalan lautaset ? Asiassa on sangen monta seikkaa, jotka on otettava huomioon. Tämä herättää runsaasti kysymyksiä:

Onko yhteenmuutolle olemassa jotain seurustelupäivien määrien mukaan laskettavaa kaavaa tai ohjenuoraa? Kuuluuko saman katon alle astua vasta sitten kun on ihan pakko? Onko outoa, jos ei useamman vuoden  jälkeen asu yhdessä? Onko hyväksyttävää yhdistää DVD -kokoelmat muutaman kuukauden tapailun jälkeen? Voiko samaan osoitteeseen asettua asumaan jos ei ole kuullut toisen koskaan pieraisevan?

Oletetaan, että yllä mainittuihin kysymyksiin on löydetty vastaus ja päätetään asettua saman katon alle. Tämä kirvoittaa joukon lisäkysymyksiä:

Kumman luo muutetaan vai muutetaanko kummankaan? Pitääkö heti ostaa yhteinen asunto vai kuuluuko ensin asettua vuokralle vähän niin kuin varmuuden vuoksi? Kumman kalusteita käytetään sisustamiseen? (Tämä on helppo, minun tietenkin.) Onko suuri vahinko, jos rumat neliskulmaiset kukkalautaset ja hampurilaisravintolasta saadut ”keräilylasit” vahingossa hajoavat muuttokuormassa? Jaetaanko asunnon kaappitila tasapuolisesti vai vaatteiden määrän mukaan?

Aiheen äkillinen pohtimisen tarpeeni ei tietenkään liity millään tavalla minuun tai omaan parisuhteeseeni. Olen nimittäin siinä onnellisessa asemassa, että minulla on useampi sänky, johon kallistaa pääni pitkän päivän päätteeksi. (Enkä nyt tarkoita sitä, että kannattaisin jollain oudolla tavalla moniavioisuutta.) Nähkääs poikaystäväni muutti juuri Lappeenrantaan. Minä itse jäin pääkaupunkiin koulutuksen ja työn vangiksi vilkkaan sosiaalisen elämän vuoksi. Hän kuitenkin matkustaa viikonloppuisin sivistyksen pariin sieltä itärajalta. Silloin vietämme aikaa hänen Helsingin kodissaan, koska minulla on omassani kämppäkaveri.

Ymmärrätte varmaan, miten raskasta tämä kaikki on. Olen jakanut vaatekaappini sisällön työpaikan, kodin ja hänen kotinsa kesken. Lisäksi jos menen visiitille hänen luokseen Lappeenrantaan, jää sinnekin todennäköisesti jokunen kolttu. Tilanne on hankala. Joka kerta kun minulla on visio siitä, mitä pukisin päälleni, se on väärässä vaatekaapissa tai, mikä pahinta, jossain lukuisista pyykkikoreista.

InstagramCapture_e489f71d-8558-453b-9d2e-e6602ab5505e

Mikäli joku takertui siihen, että minulla on työpaikallani vaihtovaatevarasto, se johtuu siitä, että koskaan ei tiedä, milloin täytyy lähteä yllättäville afterworkeille.

Ajaudun siis väistämättä siihen tilanteeseen, että minun on ostettava lisää vaatteita, kenkiä ja laukkuja. Varmuuden vuoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *