Monet matkustavat joulua pakoon lämpimään ja haluavat myös vaihtaa vuotta kaukana Suomen kylmyydestä. Minulle siunaantui töiden puolesta mahdollisuus aloittaa vuosi 2016 samalla tavalla kuin vuosi 2015: Thaimaassa, Phuketin saarella.

Viime vuonna söin hotellihuoneen parvekkeella yksin jäätelöä ja katsoin Gossip Girliä kellon lyödessä kaksitoista. Tällä kertaa vuodenvaihteen tavoitteeni oli onnistua nauttimaan siitä hieman sosiaalisemmissa merkeissä.

Vuoden viimeinen päivä oli oikein miellyttävä noin niin kuin vuoden viimeiseksi päiväksi: Heräsin hyvin nukutun yön jälkeen hotellissa juuri sopivasti niin myöhään, että missasin aamupala-ajan.

Vinkki 1: Laita herätyskello soimaan, jotta ehdit buffetiin, eikä sinun tarvitse raahautua läheiseen kahvilaan ja odottaa kolmea varttia ylihintaista avokadoleipää.

Syötyäni suuntasin uima-altaalle, jossa jo miehistöni jäsenet olivatkin hyvää vauhtia grillaamassa itseään. Ihon vanhenemisen ja palamisen pelossa vuorasin itseni suojakertoimilla ottaen paikan varjosta. Silti onnistuin polttamaan rintakehäni.

Vinkki 2: Käytä aurinkorasvaa. Paljon. Lisää sitä koko ajan. Suojaudu vaatteilla. Älä edes yritä ruskettua.

Koska en ole kummoinen auringonpalvoja ja kirjankin luin loppuun, päätin suunnata reippaana kuntosalille. Tein jalkatreenin.  Ei välttämättä mikään paras idea kun on tarkoituksena laittaa illalla tanssikengät jalkaan.

Vinkki 3: Tee kevyempi treeni jos aiot illalla kipsutella korkokengissä tai näyttää viehkeältä.

Tämän jälkeen lähdin kollegani kanssa kauneushoitolaan. Minun oli tarkoitus ottaa mani- ja pedikyyri, mutta heillä ei  ollut tilaa. Päädyimme molemmat kookosöljyhierontaan. Se oli oikein hyvä valinta, mutta jouduin vaihtamaan vuotta rumilla lakkaamattomilla kynsillä.

Vinkki 4: Hoida kyntesi ajoissa äläkä mene kauneushoitolaan pahimpaan ruuhka-aikaan.

Hieronnan jälkeen tulikin jo vähän kiire laittautumaan, sillä olimme sopineet tapaavamme muut kuplien merkeissä ennen kuin siirrymme illalliselle. Phuketissa lomaileva ystäväni tuli visiitille hotellilleni. Istuin hänen kanssaan parvekkeella juoruilemassa vähän turhan kauan, joten olin muodikkaasti tunnin myöhässä alkudrinkeiltä.

Vinkki 5: Mene etkoille ajoissa, jotta et joudu nauttimaan kiireessä puolta pulloa viiniä ennen lähtöä. Tyhjällä vatsalla se kilahtaa hattuun.

Ravintola, josta olimme varanneet pöydän, oli oikein tunnelmallinen. Tilasin alkuruoaksi keiton ja pääruuaksi kanaa. Keitto  olisi ollut hyvää, jos se olisi maustettu muullakin kuin korianterilla. Pääruoka sen sijaan maistui. Tilaan thaimaalaisessa ravintolassa aina samaa ruokaa, kanaa ja cashew-pähkinöitä, koska se ei petä koskaan. Jälkiruoaksi otin irlantilaisen kahvin.

Vikki 6: Tarkista aina etukäteen, onko ruoassa korianteria. On myös hyvä idea tilata jotain syötävää jälkiruokaa nestemäisen sijaan.

Aterioituamme kiirehdimme rannalle katsomaan ilotulituksia. Pääsimme paikalle juuri kun kello löi kahtatoista. En ole koskaan oikein perustanut raketeista, mutta tuhansia ilmaan lähetettyjä paperilyhtyjä oli mukavaa katsella. Yritin ottaa tilanteesta kuvaa, mutta eihän siitä mitään tullut.

Vinkki 7: Älä mene rannalle. Siellä on hiekkaa ja sitä menee kenkiin.

Vuoden vaihtumisen jälkimainingeissa halusimme mennä Coyote –nimiseen ravintolaan, koska siellä on edulliset erinomaiset margaritat. Sinne oli kuitenkin kamalan pitkä matka, eikä taksia saanut. Päätimme kävellä.

Koska muut hidastelivat, painelin edellä. Tungoksen takia halusin sittenkin vaihtaa määränpääksi erään toisen baarin, koska olin luvannut omistajan rouvalle mennä piipahtamaan. Olin myös sopinut treffaavani siellä toisessa lentoyhtiössä lentävän ystäväni.

Matka kesti ikuisuuden, koska Bangla Road oli aivan tukossa. Ihmiset suihkuttivat päälleni ällöttävää spraytä, joka näytti värikkäältä ulosteelta. Pääsin kuitenkin loppujen lopuksi perille. Miehistönikin löysi sinne tiensä myöhemmin.

Vinkki 8: Älä kävele minnekään. Tilaa etukäteen joku kuljetusväline.

Ilta oli (ainakin alla olevasta kuvasta päätellen) hauska, mutta kaiken kaikkiaan en tykkää bailata tällaisina pakollisina juhlapäivinä, koska en voi sietää muuta baarikansaa.

Vinkki 9: Vaihda vuotta mielummin hotellihuoneen parvekkeella yksin syöden jätskiä kuin baarikadulla. Vältyt myös päänsäryltä seuraavana päivänä.

Melko usein kuulee kommentteja siitä, että lentoemäntänä työskentely on täynnä glamouria. On hirvittävän hienot nahkahanskat ja hatut. Tytönhupakoilla on lyhyet hameet ja huivit kaulassa. Onhan se mukavaa, että saa yöpyä hienoissa hotelleissa, kipsutella korkokengissä työkseen ja siinä sivussa vähän kaadella kahvia.

Hämmentävän monet eivät näytä ymmärtävän, että itse asiassa  me lentotädit olemme siellä purkissa turvallisuuden takia. Jos jotain sattuu, toimimme palomiehinä ja sairaanhoitajina sekä olemme tietenkin jatkuvassa valmiudessa evakuoimaan matkustajat. Jos mitään erikoista ei tapahdu, kaadamme kyllä kahvia ja myymme konjakkia.

Alla erään aivan tavallisen työpäiväni kulku viime viikonlopulta. Kaikki ajat ovat Suomen aikaa, vaikka kohdemaassa kello olikin kaksi tuntia jäljessä.

04:00 Herätyskello soi.

04:01 Ei helvetti. Ei pysty. Saatana.

04:02 Kiroan mielessäni sen päivän kun synnyin.

04:05 Nousen sängystä. KAHVIA!

04:17 Yritän peittää väsymyksen merkkejä epätoivoisesti valokynällä ja helmiäisluomivärillä.

04:21 Miksi tämä univormu tuntuu puristavan? Aloitan huomenna dieetin.

04:37 Otan hississä selfieitä ja juon Red Bullia.

04:39 Astun ovesta ulos. Onpa kylmää ja harmaata.

04:47 Taksi kurvaa alaoven eteen. Istun takapenkille ja kuuntelen Suomipopin nettiradiota.

04:56 Kyytiin tulee Kalliosta joku todella pahalta haiseva mies. Kerron tästä haisulista kollegalle Facebookissa ja pohdin auton hankkimista.

05:07 Taksi on täynnä lentoasemalla työskenteleviä ja suuntaamme kohti Helsinki-Vantaata.

05:23 Taksi jättää meidät T2:n eteen ja kävelen miehistöhuoneelle.

05:30 Syön aamupuuron lisäksi kaksi kananmunaa samalla kun tarkistelen tulevan lennon matkustajalistoja.

05:49 Työpäivä alkaa briefingillä.

06:01 Turvatarkastuksessa ei ole onneksi jonoa. Joudun riisumaan kengät. Se on aina yhtä noloa.

06:29 Turvallisuuteen liittyvät alkutarkistukset sekä cateringin paikkansapitävyys on hoidettu, ja pääsemme aloittamaan boardingin.

07:05 Meidän vaaleansininen Boeing 737-800 lähtee kohti Las Palmasin lentoasemaa.

07:24 Kun olemme saavuttaneet matkalentokorkeuden, kapteeni sammuttaa turvavyötä kuvaavan merkkivalon. Vaihdan samantien korkokengät mataliin ballerinoihin, kiskaisen jakun naulakkoon ja laitan ylleni esiliinan.

08:12 Asiakas painaa henkilökunnan kutsunappia ja haluaa antaa minulle käytetyn vaipan. Ohjeistan häntä ystävällisesti kiikuttamaan sen saniteettitilojen roskikseen.

09:21 Miksi aina silloin alkaa turbulenssi kun pääsen kahvipannun varteen?

09:27 Kahvia saako olla? Kahvia? Maistuuko kahvi? Oho, se loppui, pitää käydä jauhamassa uudet pavut tuolla takakeittiössä.

09:49 Yritän tunkea sotkuisia tarjottimia takaisin ruokakärryyn samoille paikoille, joissa ne olivat alunperinkin. Aina yhtä hankalaa.

10:06 Ruokatarjoilu on vihdoin ohi. Päivän paras hetki on tietenkin henkilökunnan ruokatauko. Syön punajuurilasagnea ja suklaata rahkaa.

11:20 Miksi join kuplavettä? Pierettää ja turvottaa.

11:52 ”Nyt on käsillä lennon kohokohta, eli tulemme pian matkustamoon verovapaiden tuotteiden myyntikärryn kanssa. Valikoima on esiteltynä istuintaskussa olevassa Skybar and Shop –esitteessä ja sen lisäksi olemme lastanneet mukaan näin joulun kunniaksi muutaman erikoistuotteen. Haluaisin nyt nostaa esille muutamia henkilökunnan suosikkeja, kuten…” kuuluttelen ja lähden lykkimään myyntikärryä etukeittiöön.

13:14 Laskeutumiseen on aikaa puoli tuntia. Aloitamme valmistelut.

13:42 Rullaamme pitkin Las Palmasin kiitorataa.

14:04 Koneen haltuun kotimatkaa varten ottava miehistö saapuu. Tervehdin lämpimästi kollegoita, joita en ole nähnyt sitten viime talven.

14:17 Checkaamme itsemme sisään saarten väliselle siirtolennolle Binter Canariasin kyydissä. Väsyttää.

14:32 Ai hitsi, unohdin kelloni turvatarkastukseen!

14:49 Kello löytyi ja istumme kahvilla ”Tagoror” –nimisessä kahvilassa. Se on täynnä muiden yhtiöiden matkustamohenkilökuntaa. Tervehdin erästä ruotsalaista vanhaa opaskollegaani.

15:00 Nyt ei ole muuta tehtävissä kuin odottaa. Kauhea vessahätä.

16:05 Kappas, Teidekin näkyy.

18:08 Bussimatkan jälkeen RIU Palace -hotellilla.

18:32 Istun parvekkeella, juon minibaarin ylihintaista jääteetä ja mietin, että olo on kuin 11 tunnin Thaimaan yölennon jälkeen.

19:01 Tapaan kollegani aulassa ja lähdemme etsimään kauppaa, josta ostaa tuliaisviinit.

19:13 Missä täällä on kunnollinen ruokakauppa?

19:14 Kauhee nälkä.

19:21 Alkaa mennä hermot.

19:31 Kauppa löytyi. Kaikki hyvin.

19:48 Menemme kohtuullisen näköiseen ravintolaa aivan rannalla. Tilaan kanaa ja lasillisen valkoviiniä.

20:00 Nauramme kippurassa tälle kuvalle.

20:32 Kana on kuivaa ja pölisee suussa. Kehtaanko tilata toisen lasillisen viiniä?

21:41 Illallisen jälkeen istumme vielä hotellihuoneeni parvekkeella ja juoruilemme. Pian on aika kömpiä kamelinkarvapeiton alle.

Aamulla ruokasalissa odottaa espanjalainen munakas, tuorepuristettua appelsiinimehua ja serranon kinkkua. Aloitan dieetin sittenkin vasta maanantaina.