Aiemmin ajattelin, että ihminen on joko ekstrovertti tai introvertti, mutta viime vuosina olen tajunnut, että ihmisessä voi olla piirteitä molemmista. Erään persoonallisuustestinkin mukaan olin 51% ekstrovertti ja 49% introvertti, vaikka luulin aina nuorempana olevani täysin ”ekstro”. Olenkin siis kai niin sanottu sosiaalinen introvertti.

Miten sosiaalinen introverttiys ilmenee?

Tykkään olla toisinaan huomion keskipisteenä ja usein ryhmätilanteissa otan äänekkään johtajan roolin. Arvostan hurjasti ystävien ja sukulaisten kanssa vietettyä aikaa, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä useammin kaipaan rauhaa, hiljaisuutta sekä yksinoloa. Tarvitsen hektisen ja sosiaalisen arjen vastapainoksi sitä, että voin olla ihan vaan itsekseni, eikä tarvitse puhua kenellekään.

Kuten olen monesti kertonut, olen työskennellyt muun muassa promoottorina, lentoemäntänä ja matkaoppaana. Kaikki nämä hommat ovat vaatineet esilläoloa. Olen myös harrastanut näyttelemistä. Nykyisessä työssäni tapahtumatuottajana pidän paljon koulutuksia sekä erilaisia presentaatioita. Esiintyminen on minulle luontevaa.

Silti kaipaan tasapainoa kaikelle tälle sosiaalisuudelle. Töissä hermostun helposti, jos en saa rauhassa keskittyä tai jos ympärilläni on liikaa hälinää. Minä inhoan puhelimessa puhumista ja mieluiten hoitaisin kaikki asiat sähköpostitse. Jos olen tilaisuudessa, jossa en tunne ketään, ahdistun helposti, vetäydyn seinäruusuksi ja minun on vaikeaa avata suuni. Toisaalta jos paikalla on edes yksi tuttu kasvo, olen varsinainen seuraneiti. Työelämässä minun on helppo ottaa sosiaalinen rooli, vaikka yksityiselämässä vetäytyisinkin nurkkaan häpeämään.

Tarvitsen omaa aikaa

Tarvitsen vapaa-ajalla välillä edes pienen hetken riippumattomuuden tunnetta, hiljaisuutta ja sitä, että voin tehdä mitä huvittaa tai olla tekemättä mitään. On sanomattakin selvää, että lapsiperheessä tällaiset hetket ovat harvassa. Minusta tuntuu, että ihan kaikki ihmiset ympärilläni eivät tunnu ymmärtävän sitä, että jos haluan olla omissa oloissani tai tehdä omia juttujani, se ei ole osoitus huonoista käytöstavoista tai siitä, että en pitäisi jostakusta. Se on vain osa luonnettani ja minä todella kipeästi tarvitsen sitä. Toivoisin lähipiirini ymmärtävän, että tähän antoisaan, tarkkaan aikataulutettuun arkeeni kuuluu opiskelu, työ, blogi, ystävät ja äitiys. Tämän paletin vastapainoksi tarvitsen aivan oikeasti myös sitä, että voin olla hetken ihan rauhassa itseni kanssa ilman velvollisuuksia.

Toki esimerkiksi liikunta on pääsääntöisesti ihan vain aikaa itselleni, samoin blogin kirjoittaminen sekä ystävien näkeminen. Kuitenkin minun mielelleni on tärkeää saada välillä tuntea kiireettömyyttä ja rauhaa. Lyhyet joogahetket aamuisin tai kirjan lukeminen ennen nukkumaanmenoa ovat tämän kannalta elintärkeitä, mutta toisinaan tarvitsen enemmän. Rehellisesti sanottuna vapaapäivä, jolloin joudun olemaan sosiaalinen, ei aina tunnu vapaalta. Sen vuoksi joskus pitää vain olla itsekäs mutsi ja ottaa vaikka kokonainen vuorokausi itselleen, jos kokee sellaisen tarvitsevansa. Meidän äitien ei pitäisi joutua tuntemaan huonoa omaa tuntoa siitä.

Lue myös:

Viihdyn itsekseni, enkä häpeä sitä

Kaksi minua

Äiti, pidäthän myös itsestäsi huolta

Koko ajan huono omatunto

Kiertelin tässä hetki sitten vauvanvaatekauppoja etsien kuumeisesti lahjaa. Siellä 50 cm -bodyjen seassa pohdin, että onko meidän tyttäremme ollut oikeasti vielä vähän aikaa sitten niin kamalan pieni. Tästä inspiroituneena päätin tehdä pienen katsauksen vuoden vanhan (kohta 15kk), nyt jo 86 -kokoa käyttävän, neitokaisen kaapille.

Tällä hetkellä tuo pitkänhuiskea tyttö on 80-86 -kokojen välissä siten, että 80cm -kokoiset vaatteet ovat pääsääntöisesti käyneet pieniksi, mutta monet 86 -kokoiset ovat vielä hieman reiluja. Kuitenkin olemme jo ottaneet käyttöön kaikki 86 -kokoiset vaateparret ja melkein kaikki kasikytsenttiset on laitettu säilöön tai kiertoon.

Meidän perheessä minä hoidan jälkikasvun vaatetuksen ja olen myös useimmin vastuussa siitä, että hänellä on tarpeeksi puhdasta päällepantavaa. Olen toki ohjeistanut myös tuota parempaa puoliskoa siihen, miten mitäkin vaatteita, kuoseja tai värejä pitäisi yhdistellä. Olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että lienee viisainta, että minä hoidan päivän asut lapsukaiselle valmiiksi.

Näitä hankintoja olen tehnyt pääsääntöisesti kirpputoreilta. Osa on kuitenkin nettikauppojen alennusmyynneistä tai ihan kivijalkapuodeistakin. Paljon kuteita tulee myös lahjuksina ystäviltä ja sukulaisilta sekä jonkin verran käytettyinä niin ikään edellä mainituilta tahoilta.

Paidat ja bodyt

Bodyjä en ole enää 86 -koossa ostanut kuin muutaman, sillä niiden pukeminen aktiiviselle lapselle on melko haastavaa. Olemme kuitenkin pitäneet nyt vielä bodya aina paidan alla päiväkodissa, jotta selkä pysyy lämpimänä. Kesää kohden nämä jäänevät pois. Paitojen menekki on tällä hetkellä kaikkein suurin, sillä päiväkotipäivän aikana likaantuu vähintään kaksi neidin harjoitellessa ahkerasti itse lusikalla syömistä.

Housut

Edellisessä koossa housut olivat lähes poikkeuksetta polvista aivan kuluneet, mutta pienokaisen opittua kävelemään hieman alle vuoden ikäisenä tätä ongelmaa ei ole enää ollut. Suosimme arkisin rentoja ja joustavia college -housuja tai legginsejä. Jos menemme kyläilemään, laitan usein tytölle farkut tai niin sanotun arkimekon (kuvassa alla).

Yöpuvut

Yökkärit ovat suosikkejani. Moomin by Martinexilla on maailman suloisimpia Muumi -yökkäreitä. Kuvassa näkyvät ovat ehkä neljäs ja viides Muumi -aiheinen yöpuku, joka lapsella on.

Kesävaatteet

Hellevaatteita en ole vielä juurikaan hankkinut. En jaksa uskoa, että tänäkään kesänä shortsi- tai hellemekkokelejä ihan riesaksi asti olisi, joten mennään nyt näillä. T-paitoja tosin pitänee hankkia lisää.

Juhlamekot

Kesällä on muutamia juhlia tiedossa ja pitäähän niihin tietenkin olla myös perheen pienimmille hienot kuteet. Juhlakengät on vielä hakusessa, sillä edelliset kävivät jo pieneksi.

Takit ja neuleet

Kevättä ja kesää ajatellen olen hankkinut tyttärelle muutamia takkeja ja yhden lämpimän neuleen. Farkkutakki ei ole kovin käytännöllinen, mutta se oli mielestäni niin söpö, että en voinut vastustaa kiusausta ostaa moista. Ajattelin, että yhdellä ohuella siistillä neuletakilla pärjää, sillä neiti pääsääntöisesti käyttää college -paitoja tai huppareita arkisin.

Lisäksi löytyy tietenkin välikausihaalaria, valikoima pipoja ja myssyjä, kuravaatteet sekä tietenkin coretex- sekä kumisaappaat. Ne ovat kuitenkin päiväkodissa, kuten myös osa vaihtovaatteista.

Kaikki kuvissa näkyvät merkit:

Name It
Primark
H&M
Polarn o Pyret
Baby Gap
KappAhl
Lindex
Nike
Moomin by Martinex
Adidas