Tätä kirjoittaessani istun hotellilla New Yorkissa ja kärsin jetlagista. Kuten olen maininnut, päädyimme varaamaan häämatkan Isoon Omenaan siksi, että meillä on muutakin menoa tänne näihin aikoihin. Niinpä ajattelimme tehdä tämmöisen kaksi kärpästä yhdellä iskulla -tyyppisen retken.

Pienen lapsen vanhempina moiset viikon reissut kaksin ovat melko hankalia toteuttaa ja tämä onkin ensimmäinen laatuaan. Toki lyhyempiä aikoja olemme joskus päässeet nauttimaan toistemme seurasta. Rehellisesti sanottuna jännittää ihan hirveästi. Tytär on kyllä isovanhempiensa kanssa tottunut viettämään aikaa ja varmasti kaikki sujuu siellä kotipuolessa hyvin, mutta minua hirvittää lähinnä, kuinka minä kestän ikävää.

No, onneksi tälle viikolle on suunniteltuna valtavan paljon ohjelmaa, jotta saisimme tästä kaupungista mahdollisimman paljon irti.

Eilinen päivä meni matkustaessa ja hotellille hoiperrellessa. Valitsin Blakely New York -hotellin puhtaasti sijainnin perusteella. Halusin myös paikan, jossa olisi hyvä nukkua ja kohtalainen aamupala. Korvatulpille olisi kuitenkin ollut käyttöä, koska kaupunki ei tosiaankaan nuku.

Tänään tiistaina olisi tarkoitus jalkautua tuonne ihmisten sekaan ja kiertää paljon pakollisia nähtävyyksiä. Mahdollisesti hyvin junttimaisesti Hop on hop off-tyyppisellä bussilla. Illalla meillä on varattu teatteri-illallinen ja sen jälkeen menemme katsomaan yhtä suosikkimusikaaleistani, Chicagoa.

Huomenna keskiviikkona haluaisin kiertää muutamat museot, Natural History Museum ja Met kiinnostelee. Illansuussa meillä on varattuna samppanjaristeily Hudson-joella sekä illallinen sen jälkeen.

Torstaina kuljetaan aikalailla fiiliksen mukaan, kenties käydään Brooklynin sillalla tai kierrellään keskuspuistossa. Illalla on sitten ystävieni vuosipäiväjuhlaan liittyvä tervetulo-cocktailtilaisuus. Näiden juhlallisuuksien parissa meneekin sitten pitkälti aina lauantaiaamupäivään saakka. Sunnuntaina lähdemme takaisin kotiin yötä vasten.

Kirjoittelen reissusta myöhemmin tärppejä lisää sitten kun olen kokenut nämä edellä mainitut asiat. Kivaa viikkoa!

Artikkelikuva (joka on muuten virallinen hääkuvamme): Niklas Jäntti Photography

Viime kesänä sain päähänpinttymän, että haluan välttämättä yöpyä Bengtskärin majakassa. Yritin tehdä varausta syyskuulle, mutta olin auttamattomasti myöhässä. He kuitenkin ystävällisesti ilmoittivat minulle oitis, kun tämän kesäkauden varauskalenteri aukesi. Niinpä kärppänä syöksyin varaamaan meille toukokuisen viikonlopun.

Miten Bengtskäriin pääsee?

Viime viikon lauantaina sitten ani varhain pakkasimme kimpsumme, kampsumme sekä koko perheen autoon ja ajaa hurautimme Kasnäsiin, josta paatti majakkasaarelle lähtee.

Oikeammin Bengtskär ei ole saari lainkaan, vaan pienehkö luoto. Siellä on parhaimmillaan asunut viisi perhettä, mutta nykyään vain majakkaa ylläpitävä pariskunta sekä kesätyöntekijät pitävät majaansa majakan kupeessa olevassa punaisessa tuvassa. Paikalla oli myös sadoittain haahkoja, jotka ovat tänäkin vuonna löytäneet mestoille pesimään. Niissä ja muissa siivekkäissä riitti kaksivuotiaalla ihmeteltävää.

Yöpyminen majakassa oli jännittävää

Yövyimme siis itse majakassa. Huone oli tarkoitettu viidelle hengelle, mutta me varasimme sen kokonaan itsellemme. Majakassa on huoneita kaikkiaan kuusi kappaletta ja yöpyjiä mahtuu maksimissaan parisenkymmentä. Parhaimmillaan kokemus olisi varmasti, jos lähtisi isolla porukalla ja varaisi koko höskän. Kun päiväretkeläiset puoli neljän pintaan lähtivät veneellä takaisin kohti Kasnäsiä, jäimme keskenämme luodolle. Siinä olisi ollut aihetta agathachristiemäiseen dekkariin.

Majakan kupeessa on myös pieni puusauna ja onpa kalliossa kiinni uimaportaatkin, jos merivesi houkuttelee. Saimme ensimmäisen saunavuoron, koska olimme ainoita, joilla oli pieni lapsi mukana. Tämä oli oikein iloinen yllätys, koska näin ehdimme hyvin saunoa ennen illallista, joka oli seitsemältä. Retken hintaan kuului kaikki ruokailut ja täytyy sanoa, että saaristolaispöperöt olivat erittäin maittavia. Yleisimmät ruokavaliot oli huomioitu ja tarjonta oli muuten tietenkin melko kalapainotteinen. Ruoka oli mutkatonta ja maukasta. Ainut asia, jota jäin kaipaamaan, oli lasillinen hyvää viiniä. Talossa on toki anniskeluoikeudet, mutta valikoima oli tyyppiä Gato Negro.

Kuljetukset ja ruokailu kuuluvat hintaan

Ruokailun lisäksi reissun ohjelmaan kuului opastettu kierros sekä tietenkin venekuljetukset. Paatti oli lähtöpäivänä perillä puolenpäivän pintaan ja takaisin lähdettiin sunnuntaina hieman ennen neljää. Automatka Helsingistä Kasnäsiin kesti yhden pysähdyksen taktiikalla noin kaksi ja puoli tuntia ja satamassa oli runsaasti veloituksetonta paikoitustilaa. Olimme pakanneet hyvin kevyesti matkalle, mutta tuulihousut olisivat ehkä olleet tarpeen. Lisäksi taaperolle kävi menomatkalla niin sanottu selkäkakkaepisodi, joten vaihtovaatteet käden ulottuvilla tulivat tarpeeseen ja ainoastaan takin jouduimme pesemään nyrkkipyykillä veneen saniteettitiloissa.

Bengtskär on myös sotahistoriallisesti merkittävä paikka

Bengtskär on paitsi Pohjoismaiden korkein majakka, myös sotahistoriallisesti merkittävä paikka, koska siellä on jatkosodan aikaan käyty suuri taistelu. Tähän liittyvä museokin löytyy majakan alimmasta kerroksesta ja siitä kertoo myös ulko-oven liepeessä oleva muistoplakaatti.

Voin todellakin suositella Bengtskärin retkeä kaikille, jotka haluavat nauttia maamme kauniista saaristosta, meri-ilmasta ja puusaunan löylyistä ulapalle katsellen. Suosittelen kuitenkin olemaan varauksen kanssa ajoissa liikenteessä.

Lue myös: Kolme matkahaavetta Suomessa

Lisätietoa: http://www.bengtskar.fi/