Ruotsalais-amerikkalainen ystäväni oli taannoin meillä kylässä ja päätimme spontaanisti lähteä piipahtamaan Tallinnassa. Ajattelimme ensin mennä päiväristeilylle, mutta 22h -risteily oli oikeastaan yhtä edullinen. Päädyimme siis valitsemaan sen, jotta voimme lepäillä hytissä paluumatkalla.

”Arkipäivien lähdöt ovat rauhallisia”, ajattelin. Miten väärässä olinkaan! Helsingin oppilaitosten joululomat olivat vielä täydessä vauhdissa. Voinette siis kuvitella laivan matkustajiston kokoonpanon: minä, ystäväni, muut eläkeläiset, pari lapsiperhettä ja miljoona teiniä. Ajattelinkin nyt jakaa muutaman havainnon ja vinkin raskaana risteilyllä oloon, jotta kukaan muu ei tekisi samoja virheitä kuin allekirjoittanut.

Kohvik Rukis -kahvila ja leipomo

• Ota korvatulpat mukaan. Yleensä olen itse se, joka möykkää hyttikäytävillä ja häiritsee muita. Tällä kertaa olin melkein se henkilö, joka menee valittamaan yön pikkutunneilla naapurihytissä mekastavalle nuorisolle. En kuitenkaan mennyt, vaan kärsin hiljaa. Nukuin yhteensä noin kaksi tuntia.
• Varaudu aikaiseen herätykseen. Tällä reissulla muistin, miksi en ole koskaan selvinnyt Tallinnassa maihin asti: sinne voi mennä ainoastaan klo. 8-12 ja normaalisti en ole siihen aikaan vielä edes mennyt nukkumaan. En muutenkaan koskaan herää aikaisin, ellei ole pakko, joten muutaman tunnin yöunien jälkeen ylösnouseminen oli tuskaista. Onneksi löysimme hyvän aamupalapaikan vanhasta kaupungista.
  

  Kahvilassa sai kaurapuuroa

• Buffetissa et voi syödä puoliakaan tarjottavista. Yleensä buffeteissa suosikkejani ovat kylmät kalauoat, pastöroimattomat juustot, raaka liha ja kamala hanaviini. Nyt en voinut syödä mitään edellä mainituista, joten ahdoin napaani oman painoni verran kevätkääryleitä ja jäätelöä.
• Laiva keinuu. Onneksi matka Tallinnaan on verrattain lyhyt, joten kovimman merenkäynnin ajan mennen tullen loikoilimme hytissä. Juuri kun puoli yhdeksän buffet -kattaus alkoi, keinuminen sopivasti lakkasi, eikä haitannut ruokailuamme. Pohdin vain, heiluuko laiva aina noin kovasti, enkä vain ole koskaan huomannut sitä hilpeän hiprakkani läpi, vai oliko tämä poikkeus?

Risteilyalukselta ei ole nyt mitään kuvia, koska emme tosiaan tehneet muuta kuin lyllersimme buffetiin ja vierimme takaisin hyttiin, jonka jälkeen yritimme nukkua. Näin ollen postauksen kuvat ovat kaikki Tallinnan vanhasta kaupungista, jossa kävimme aamupalalla. Sen jälkeen kiertelimme alennusmyyntejä ja vältimme ulkoilua, koska oli talven ilmeisesti ainoa pakkaspäivä myös Virossa.

*Kutsu pressimatkalle saatu bloggaajakollegan kautta

Edellisviikonloppuna sain kunnian osallistua ystäväni Jerryn kanssa Viking Linen ja Lakritsfestivalenin järjestämälle yhteistyömatkalle Ruotsiin. Matkan ohjelmaan sisältyi niin tutustumista uusittuun Viking Line Gabriellaan kuin toinen toistaan herkullisempien ruokien maistelua viinejä unohtamatta.

Tukholman päässä puolestaan pääsimme  jo kahdeksatta kertaa järjestettäville Lakritsifestareille. Koska olen salmiakin ja lakritsin suurkuluttaja, olin varauksettoman innoissani tästä tapahtumasta sekä sen annista.

Kuten mainitsin, M/S Gabriella oli kokenut kasvojenkohotuksen ja kaikki ravintolat sekä osa hyteistä oli uusittu. Myös allas- ja spaosasto tullaan uusimaan lähitulevaisuudessa. Kulinaristisiin elämyksiin on selvästi panostettu aiempaa enemmän ja ravintolavalikoima on vaativampaankin makuun kiitettävä.

Harmikseni kuitenkaan muutokset eivät ulottuneet buffaviineihin, jotka karmeudestaan huolimatta kyllä maistuivat minulle janoisille risteilymatkustajille. Myös hyttien äänieristykseen olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota, mutta se lienee ongelma jokaisella risteilyaluksella. Kaiken kaikkiaan kuitenkin laivan uusi ilme oli freesi ja yllätyin siitä positiivisesti.

Sunnuntaina sitten suuntasimme mielettömän hyvän aamiaisen jälkeen kohti reissun kohokohtaa eli Lakritsifestivaaleille Globeniin. Messuilla minulle tuli yllätyksenä, miten monipuolinen makeinen lakritsi onkaan ja miten paljon erilaisia variantteja siitä voidaan tehdä. Voin lämpimästi suositella tapahtumaa aivan kaikille makeisten ystäville. Mikä parasta, osallistuakseen ei tarvitse lähteä länsinaapuriin saakka, sillä Lakritsfestivalen on myös rantautunut tänne Suomeenkin.

Illalla saimme testata Food Garden – ravintolan maistelumenun. Mielestäni se oli aivan erinomainen ja palvelu ensiluokkaista. Mikäli kehtaan enää koskaan mennä risteilylle, aterioin ehdottomasti mielummin á la cartessa kuin buffetissa.

Vaikka Viking Line Gabriella oli uudistunut edukseen, en valitettavasti itse ollut. Meininki laivalla oli sellaista kuin laivalla nyt aina on.

Sensuroin tarkoituksella yllä olevasta kertomuksestani pois muutamia tapahtumia. Silti molempien lukijoitteni riemuksi päätin listata tähän alle sattumuksia, jotka ymmärrettävistä syistä jätin mainitsematta:

• Salakuljetin buffetista kaksi lasillista viiniä hyttiin. Ne jäivät juomatta. Aamulla kun heräsin ja haistoin sen lasissa koko yön seisseen punaviinin, oksensin.
• Oli mukavaa, että aamupalalla oli tarjolla kuohuviiniä, mutta ihmettelen, miksi muihin pöytiin jätettiin pullot ja me saimme vain lasilliset…
• Vaikka laivan infossa särkylääkettä hakiessani sanoin kärsiväni migreenikohtauksesta, kyseessä oli oikeasti krapula.
• Vaikka väitin muuta, en pitänyt merisiilin mädistä laisinkaan.
• Tapasin monia uusia ystäviä, mutta en muista heidän nimiään tai mitä olen heidän kanssaan puhunut.
• Risteilyn alussa olisi mielestäni suotavaa kerätä matkustajien puhelimet pois tai vähintäänkin asentaa niihin alkolukko.
• Lähdin sieltä Food Garden –illalliselta kesken pääruoan itkien pois koska ystäväni väitti, että en osaa tehdä ruokaa.