Olen halunnut kirjoittaa tästä asiasta jo pitkään, sillä olen hieman huolissani nykynuorisosta ja siitä, millaisia kauneusihanteita heille tuputetaan. Sosiaalinen media on tuonut uuden ulottuvuuden pinnallisuudelle. Haluan korostaa, että alla esitetyt mielipiteet eivät perustu tutkimuksiin, vaan ainoastaan omiin havaintoihini tuttavapiiristäni ja ympäröivästä maailmasta ylipäätään.

Näinä päivinä tuntuu olevan liikkeellä kolmenlaista ihannekroppaa: joko on oltava tyyppiä bikinifitness, korostetun hyvinvoiva vegaanijoogi tai sitten sellainen tekotukka, -tissit, -huulet, -kynnet ja -ripset – bimbo.

Olen sitä mieltä, että vallalla oleva ”hyvinvointitrendi” lisää syömishäiriöitä, etenkin ortodeksiaa. Tottakai, jos kiinnittää jo aikaisessa vaiheessa huomiota terveellisiin elämäntapoihin, on hyvin todennäköistä että ne seuraavat läpi elämän ja tämä on ilman muuta hieno asia. Kuitenkin kasvava nuori tarvitsee monipuolista ravintoa ja jos ruokavaliota rajoitetaan liikaa kasvuiässä, voi tuloksena olla ravintoaineiden puutostiloja.

Bikinifitness puolestaan on urheilulaji, jonka kääntöpuolesta puhutaan mielestäni liian vähän. Kisakaudella kun vedetään rasvat aivan minimiin, jää monella kuukautiset pois tai hormonitoiminta muuten vain häiriintyy. Fitnessvartalon ihannointi on mielestäni kyseenalaista, sillä lavalla nähty kireä kroppa ei ole kisaajien normaalitila. Älkööt nyt käsittäkö väärin, kuntosalitreenaaminen on erittäin hyvä harrastus ja suosittelen sitä, koska hyvä lihaskunto on tärkeää. Kuitenkaan ihan kaikkien ei tarvitse pyrkiä rasvattomaan fitnesskroppaan -ainakaan ennen kuin puberteetti-ikä on lakannut.

Sitten on vielä nämä kirurgin veitsen alla viihtyvät. Yhä nuoremmat neitoset ottavat silikonitissit, huulitäytäytteitä ynnä muita kommervenkkejä, koska he luulevat, että siltä kuuluu näyttää ollakseen kaunis tai haluttava. On surullista, että nykyään luonnollisuus ei ole trendikästä. Minulla ei sinäänsä ole mitään kauneusleikkauksia vastaan, olen itsekin monesti harkinnut ottavani vähän lisää volyymia rintavarustukseen. On kuitenkin eri asia tehdä kosmeettisia toimenpiteitä silloin kun on jo aikuinen kuin teini-iässä, jolloin kroppa vielä saattaa kehittyä muutenkin.

Teini-ikä on muutenkin vaikeaa ja hämmentävää aikaa. Mielestäni kasvuiässä nuorilla naisilla (ja miksei miehilläkin) pitäisi olla ympärillään ihmisiä, jotka kannustavat heitä olemaan kaunis omana itsenään sekä kulkemaan hyvinvoinnin saralla kultaista keskitietä.

Tällä kirjoituksella halusin lähinnä tuoda esiin, että olkaa mielummin Jennifer Lawrence tässä Kim Kardashianien maailmassa

Tänään ajattelin kirjoittaa vaatteista, koska alasti kulkeminen on epäsopivaa ja itse asiassa laitonta. Paljastan teille oman ”tyylini” kulmakivet sekä myös kuteet, joita päälläni ei tulla näkemään. Vuosien saatossa olen ymmärtänyt, mitkä koltut ovat minun vartalotyypilleni sopivia ja mitkä muoti-ilmiöt tulee jättää suosiolla kaupan hyllylle.

Alan päivä päivälta kiinnittää enemmän huomiota pukeutumisen laadukkuuteen ja yhdisteltävyyteen. Olen viimeisen vuoden aikana karsinut vaatekaappiani aika rankalla kädellä ja pyrin välttämään heräteostoksia. Nuoruuden (nolot) trendikokeilut ovat osaltani ohi –onneksi.

Idolini pukeutumisen saralla on ehdottomasti Gossip Girlin hahmo Blair Waldorf. Hän on naisellinen, klassinen ja tyylikäs.

Minun tyylini

Mekot: Rakastan mekkoja. Haluan, että minut tunnistetaan tytöksi. Mekoissa tärkeintä on monipuolisuus. Toivon, että voin käyttää samaa vaatekappaletta useassa tilaisuudessa eri tavalla asustamalla. Käytän maksimekkoja usein vähän hienommissa juhlissa ja paljon varsinkin kesäisin. Olen sitä mieltä, että jokaisen itseään kunnioittavan naikkosen vaatekaapista pitäisi löytyä ainakin yksi pikkumusta ja yksi kaikkiin tilanteisiin sopiva luottohamonen.

Paidat ja alaosat: Pidän sifonkipaidoista siksi, että ne käyvät sekä arkeen että juhlaan. Myös simppelit t-paidat ja kauluspaidat ovat tyylini peruspilareita.  Housuja käytän harvoin, mutta omistan kuitenkin mustat, suorat farkut sekä yksinkertaiset farkkushortsit kesää silmällä pitäen. Hamepuolella suosin kynähameita, tweediä ja korkeavyötäröisiä kellohameita.

Jakut: Jakut ovat maailman monikäyttöisin vaate. Niillä saa asuun kuin asuun ryhtiä ja uskottavuutta. Suosittelenkin hankkimaan ainakin kaksi hyvin istuvaa jakkua vaatevarastoon. Myös muutama villatakki olisi hyvä olla olemassa.

Kengät ja laukut: Kenkien ja laukkujen osalta ajattelen, että vähemmän on enemmän. Minulla on muutama luottoveska, joita käytän aina. Kaikilla tulisi olla vähintään yksi isompi jokapäivän laukku, yksi hihnallinen pienehkö laukku ja yksi juhlavampi cluch. Niillä pääsee aika pitkälle. Jalkineiden puolella pärjään mainiosti muutamilla korkokengillä, nahkasaappailla, rennoilla nilkkureilla, hyvillä talvikengillä ja Converseilla.

Asusteet: Tykkään päähineistä, joten tämä huopahattumuoti passaa minulle kuin nenä päähän. Käytän myös paljon erilaisia huiveja tuomaan vähän väriä usein niin tummanpuhuviin asukokonaisuuksiini. Koruja käytän melko maltillisesti. Minulla on lähes aina kaulassa rippilahjaksi saatu risti, korvissa helmikorvakorut ja ranteessa kello. Sormuksia en pidä, koska mielestäni niiden pitää olla kalliita ja mielellään vasemmassa nimettömässä. Välillä maustan asuani isoilla kaulakoruilla, helmillä tai rannekoruilla.

Nahkatakki: Rakastan biker –nahkatakkiani yli kaiken. Sen avulla lisään vähän rokkia asuun. Se on mielettömän monikäyttöinen, eikä mene koskaan pois muodista.

Yhdisteltävyys: Tärkeintä tyylissäni on se, että kaikkia vaatekappaleita voi yhdistää toisiinsa. Tämä on avainsana ”kapselivaatekaappi” –ajattelussa, jossa pyritään pärjäämään kourallisella luottorääsyjä kesät talvet.

Hiukset ja meikki: Kuontaloni on vuosien varrella ollut platinanvaalea, musta, kirkkaanpunainen ja oikeastaan kaikkea siltä väliltä. Nykyään nojaan ennen muuta luonnollisuuteen, joten olen antanut oman värini kasvaa takaisin. Tykkään meikata juhliin näyttävästi. Silloin yleensä suosin kirkkaita huulipunia. Arki- ja työmeikkini on kuitenkin melko neutraali, koska olen laiska:

Takit: Koska Suomessa on neljä vuodenaikaa, kannattaa panostaa takkeihin. Eteisestä pitäisi löytyä ainakin yksi klassinen trenssi, lämmin untuvatakki, villakangastakki ja yksi takki kesäöihin.

Hankinnassa: Vaatekaapistani puuttuu hyvin istuvat, tarpeeksi pitkälahkeiset, kohtalaisen korkeavyötäröiset perusfarkut, täydellinen musta kotelomekko ja polvipituinen a-linjainen hame. Lisäksi haaveilen tästä ja tästä Michael Korsin laukusta.

Mitä päälläni ei tulla näkemään?

Reput: Reppujen käyttö on mielestäni hyväksyttävää ainoastaan silloin, jos olet a) patikoimassa b) pyöräilemässä tai c) aloittanut juuri ala-asteen. Erityisesti nahkainen pikkureppu tai alla olevan kuvan mukainen kettureppu (yhdistettynä värikkäisiin kumisaappaisiin ja maastonvihreään parkatakkiin) aiheuttavat minussa vilunväristyksiä.

Paljaat nilkat: Vihaan palelemista, enkä voi ymmärtää, miten jotkut painelevat tuolla pakkasella nilkat paljaana tai ilman pipoa.

Napapaidat: Jos olet Sabina Särkkä ja yhdistät napapaidan korkeavyötäröiseen hameeseen, tämä on hyväksyttävä tyyli. Muussa tapauksessa kenenkään ei pitäisi käyttää napapaitoja. Varsinkaan matalien farkkujen kanssa.

Eläinkuosit: Erityisesti vartalonmyötäiset mekot eläinkuosilla aiheuttavat minulle välittömän oksennusreaktion.

Caprit: Koen, että tätä ei tarvitse edes perustella.

Poolokaulukset: Poolokauluksista en pidä siitä yksinkertaisesta syystä, että minulle tulee ahdistunut olo sellainen päälläni. Muutenkin ne saavat käyttäjänsä näyttämään a) isopäiseltä ja b) siltä, että hän peittelee fritsuja.

Hapsut: Tämä viime vuosien hippityyli ei oikein pure minuun. En ole koskaan tykännyt siitä, enkä tule koskaan tykkäämään.

Kirjavat tai leveälahkeiset housut: Kts. yllä oleva perustelu.

Hiukset ja meikki: Tekotukka tai kestoripset ovat sellaisia asioita, joita tuskin koskaan saan laitettua niiden vaikeahoitoisuuden vuoksi. Samaan kategoriaan menee myös pitkät rakennekynnet ja huulitäytteet.

Loisteliaaksi lopuksi haluan huomauttaa, että tässä kirjoituksessa ei ole otettu huomioon urheiluvaatteita,koska ne ovat asia erikseen. Kuntosalilla tai sinne matkalla voi mielestäni hyvinkin pitää kaikenkirjavia, värikkäitä kuoseja, iloisia lenkkikenkiä, reppuja, caprimittaa ja jopa napapaitaa jos kroppa sen sallii.

Kaikesta huolimatta viihdyn itse kuitenkin parhaiten kotona lentokoneesta löytyneen vanhan juorulehden kanssa pieruverkkareissa ja college -puserossa ilman meikkiä:

PS. Kommentoi alla, mikä vaate tai trendi saa sinut voimaan pahoin ja mitkä ovat tyylisi salaisuudet.