Viime viikonloppuna Hartwall Areenalla järjestettiin jo perinteeksi muodostunut fanitapahtuma, Jokereiden ”Locker room sale”. En ole valitettavasti aiempina vuosina päässyt paikalle, mutta nyt suuntasin innokkaana sinne aurinkoisessa säässä kärryjen kanssa kävellen. Nimittäin pitäähän sitä jo pienestä pitäen lapselle opettaa, mikä tässä elämässä on tärkeää. (Lapsen isä tosin on sitä mieltä, että pienokainen saisi itse muka päättää, mitä jääkiekkojoukkuetta alkaa kannattaa vai alkaako mitään, mutta eihän se nyt niin toimi. Jääkiekkofanius siirtyy verenperintönä ja sitä on syytä tukea pienestä pitäen raahaamalla milloin minnekin matseihin ja häppeninkeihin.)

Kyseessä oli siis koko perheen tapahtuma, jossa paikalla oli niin maskotti-Otto, tanssijat kuin osa pelaajistakin. Tapahtuma oli myös Jokeri -junioreiden kauden päätös. Niinpä porukkaa riitti vauvasta vaariin. Halukkaat pääsivät myös kurkistamaan pukukoppiin. Oma jälkikasvuni tosin nukkui onnensa ohi, mutta itse kävin tutustumassa tuohon pyhättöön.

Luonnollisesti myyjäisissä oli myös huikeita tarjouksia fanituotteista. Mukaani tarttui huppari itselleni ja pienelle fanille Jokerit -lippu, jota on kiva sitten peleissä tulevaisuudessa innokkaasti heilutella. Muutama pelaaja raapusti puumerkkinsä lippuun, joten se on nyt ainakin uniikki.

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että vauvoille ja ihan pienille lapsille suunnattuja fanituotteita voisi olla enemmänkin. Tällä hetkellä valikoimasta löytyy käsittääkseni yhdenlainen lyhythihainen body muutamassa koossa, tuttipullo, ruokalappu ja tutteja. Voisi aivan hyvin olla erilaisia bodyjä, paitoja, housuja, myssyjä ja vaikka helistimiäkin. Minä ja muut höyrähtäneet vanhemmat ostaisimme varmasti.

Nimittäin tunnetustihan pienet vauvat pitävät punakeltaisesta.

Kuten olen maininnut, olen työskennellyt tapahtumatuottajana. Konsepti vaikuttaisi olevan monelle sangen epäselvä. Niinpä ajattelin valottaa hieman, millaista tapahtumatuottajan työ on, miten alalle pääsee ja minkälaisia vaatimuksia tapahtumatuottajalla ylipäätään on.

Huomioithan, että tämä on vain minun subjektiivinen kokemukseni asiasta ja todellisuudessa tapahtumatuottajan työ voi olla vieläkin laajempialaista tai keskittyä vain yhteen osa-alueeseen. Lisäksi tämä kirjoitus käsittelee aihetta ainoastaan erilaisten promootioiden tuottamisen näkökulmasta.

Jos minun pitäisi kuvata tapahtumatuottajan työtä kolmella sanalla, ne olisivat: monipuolinen, hektinen ja antoisa. Tuottajana työskennellessäni pääsin käyttämään sekä luovaa että analyyttistä puoltani. Tarvitsin niin esimies- kuin esiintymistaitojakin. Sain tehdä kaikenlaista työntekijöiden kouluttamisesta some-markkinointiin, raportointiin ja konseptointiin. Pääsin mukaan hyvin erilaisiin projekteihin, kuten esimerkiksi rakentamaan messuosastoja ja festareita, pyörittämään kauppamaistatuskiertueita sekä uusien tuotteiden lanseerauksia. Työnkuvaan kuului, että olin tiiviisti yhteydessä promoottoreihin, asiakkaisiin ja tapahtumajärjestäjiin.

Toisinaan päivät venyivät jopa 16 -tuntisiksi ja töitä joutui paiskimaan välillä viikonloppuisinkin. Kuitenkin se hetki, kun onnistuneen kiertueen jälkeen pääsee esittelemään loppuraportin asiakkaalle, on kaiken hien, veren ja kyyneltenkin arvoista. En ole missään (muussa työssä) kokenut niin valtavaa onnistumisen tunnetta.

Normaaliin tapahtumatuottajan duuniviikkoon voisi kuulua esimerkiksi palavereita, infojen kirjoittamista promoottoreille, keikkojen buukkausta, sairastapauksien paikkaamista, raporttien lähettämistä, sosiaalisen median kanavien hallintaa, tavaroiden pakkaamista ja tarkistamista, joskus jopa rakentamista sekä uusien työntekijöiden rekrytointia.

Hyvällä tapahtumatuottajalla tulee olla edes jonkinlainen käsitys alasta, joten kenttäkokemuksesta on hyötyä. Eihän voi neuvoa tai kouluttaa työntekijöitä, jos ei itse tiedä, mitä promoottorina työskentely oikeasti on. On myös hyvä, jos on valmis koska tahansa itse laittamaan niin sanotusti työhaalarit päälle ja hyppäämään tiskin taa esimerkkiä näyttäen (kuten kuvassa yllä).

Minun kokemukseni mukaan tapahtumatuottajan työssä korostuu ennen kaikkea ajanhallinta– ja viestintätaidot sekä paineensietokyky. Täytyy olla rohkeutta tehdä nopeitakin päätöksiä, kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa niin esimiehen roolissa kuin asiakaskohtaamisissakin. Pitää pystyä pitämään useita lankoja käsissään ja hallitsemaan liikkuvia osia. Esimerkiksi onnistunut festaripromootio on monen asian summa, joista kaikkia, kuten säätä, ei voi edes itse hallita. Tämä on kaltaiselleni perfektionistille pilkunviilaajalle hankala asia.

Tapahtumatuottajan koulutusta on muutamissa ammattikorkeakouluissa esimerkiksi kulttuurituottajan nimikkeellä, mutta työssä pärjää hyvin vaikkapa tradenomitaustallakin. Tärkeintä on minun mielestäni kokemus promootioista sekä jonkinlainen ymmärrys siitä, miten bisnesmaailma ja markkinointi ylipäätään toimii. Myöskään niitä viestintätaitoja ei voi tarpeeksi korostaa: esimerkiksi kirjoitusvirheitä vilisevät sähköpostit eivät näytä koskaan hyvältä tai anna kovin ammattitaitoista kuvaa kenestäkään.

Jos siis halajat tapahtumatuottajaksi, suosittelen hakemaan vaikkapa liiketalouden koulutusohjelmaan ja aloittamaan työskentelyn promoottorina. Siitä onkin sitten näppärä väylä ylös toimiston puolelle.