Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jos järjestetään juhlat, vieraat tulevat pareittain. Se on aivan luonnollista tässä iässä ja oikeastaan melko mukavaa. Kuitenkin olen tässä vuosien varrella huomannut tiettyjä käytösmalleja erilaisten pariskuntien välillä ja päätinkin nyt listata tekemäni julmat yleistykset kaiken kansan nähtäville.

Tiina ja Tarmo Takiainen: Juhlien ehdottomasti rasittavin pariskunta. Vaikka vapaata tuolitilaa olisi, nämä istuvat poikkeuksetta sylikkäin, suutelevat taukoamatta ja lopettavat toistensa lauseet. Tämä on todella epäkohteliasta ja kiusallista.

Raija ja Reiska Riitelijä: Tälle pariskunnalle tulee aina bileissä iso riita tai sitten vaihtoehtoisesti he jo juhliin saapuessaan pitävät mykkäkoulua. Edellämainitun täysi vastakohta: eivät voi olla samassa huoneessakaan ja avautuvat tahoillaan muille vieraille toistensa huonoista puolista. Tällainen käytös saa muut juhlijat joko vaivaantuneiksi tai huvittuneiksi.

Maija ja Matti Mustasukkainen: Jos paikalla on edes yksi naispuolinen sinkku, Maija kyttää taukoamatta, ettei Matti vahingossakaan puhu tälle tai mene kahta metriä lähemmäksi tuota syöjätärtä. Mikäli näin kuitenkin tapahtuu, alkaa kolmas maailmansota. Sääliksi käy sinkkuparkaa, joka vain yritti kohteliaasti tervehtiä voileipäkakun äärellä.

Saija ja Simo Salailija: Tätä pariskuntaa ei koskaan nähdä yhdessä, vaikka he ovat olleet kimpassa vuosikaudet.

Erja ja Erno Erkanevat: Kun he pääsevät juhliin, käyttävät he aikansa enemmän muiden vieraiden kanssa jutusteluun kuin keskinäiseen kanssakäymiseen –ehtiihän sitä kahdestaan olla sitten kotonakin.

Kaisa ja Kaitsu Kaatokänni: Poikkeuksetta bileidin humalaisin pariskunta joka kerta.

Viivi ja Ville Vaihtuvat: Tälläiset henkilöt tuovat joka kissanristiäisiin uuden avecin ja se on rasittavaa, koska juuri vasta opit sen edellisen nimen. Niinpä päädyt kutsumaan kaikkia näitä aveceja yleisnimityksellä ”peruna”.

Yllä mainittujen lisäksi aina kun on kyseessä iso kaveriporukka, jossa on sekä miehiä että naisia, joukkoon mahtuu ainakin yksi katkera ex. Tämä on se henkilö, jonka katse voisi tappaa ja jonka kommentit ovat niin ilkeitä, että ne saattavat hämmennyksiin etkä ole aivan varma, milloin kusit hänen muroihinsa ansaitaksesi moisen käytöksen.

Mikäli tunnistit itsesi, älä lue täältä erilaisten pariskuntien some –maneereista.

*Kutsu pressimatkalle saatu bloggaajakollegan kautta

Edellisviikonloppuna sain kunnian osallistua ystäväni Jerryn kanssa Viking Linen ja Lakritsfestivalenin järjestämälle yhteistyömatkalle Ruotsiin. Matkan ohjelmaan sisältyi niin tutustumista uusittuun Viking Line Gabriellaan kuin toinen toistaan herkullisempien ruokien maistelua viinejä unohtamatta.

Tukholman päässä puolestaan pääsimme  jo kahdeksatta kertaa järjestettäville Lakritsifestareille. Koska olen salmiakin ja lakritsin suurkuluttaja, olin varauksettoman innoissani tästä tapahtumasta sekä sen annista.

Kuten mainitsin, M/S Gabriella oli kokenut kasvojenkohotuksen ja kaikki ravintolat sekä osa hyteistä oli uusittu. Myös allas- ja spaosasto tullaan uusimaan lähitulevaisuudessa. Kulinaristisiin elämyksiin on selvästi panostettu aiempaa enemmän ja ravintolavalikoima on vaativampaankin makuun kiitettävä.

Harmikseni kuitenkaan muutokset eivät ulottuneet buffaviineihin, jotka karmeudestaan huolimatta kyllä maistuivat minulle janoisille risteilymatkustajille. Myös hyttien äänieristykseen olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota, mutta se lienee ongelma jokaisella risteilyaluksella. Kaiken kaikkiaan kuitenkin laivan uusi ilme oli freesi ja yllätyin siitä positiivisesti.

Sunnuntaina sitten suuntasimme mielettömän hyvän aamiaisen jälkeen kohti reissun kohokohtaa eli Lakritsifestivaaleille Globeniin. Messuilla minulle tuli yllätyksenä, miten monipuolinen makeinen lakritsi onkaan ja miten paljon erilaisia variantteja siitä voidaan tehdä. Voin lämpimästi suositella tapahtumaa aivan kaikille makeisten ystäville. Mikä parasta, osallistuakseen ei tarvitse lähteä länsinaapuriin saakka, sillä Lakritsfestivalen on myös rantautunut tänne Suomeenkin.

Illalla saimme testata Food Garden – ravintolan maistelumenun. Mielestäni se oli aivan erinomainen ja palvelu ensiluokkaista. Mikäli kehtaan enää koskaan mennä risteilylle, aterioin ehdottomasti mielummin á la cartessa kuin buffetissa.

Vaikka Viking Line Gabriella oli uudistunut edukseen, en valitettavasti itse ollut. Meininki laivalla oli sellaista kuin laivalla nyt aina on.

Sensuroin tarkoituksella yllä olevasta kertomuksestani pois muutamia tapahtumia. Silti molempien lukijoitteni riemuksi päätin listata tähän alle sattumuksia, jotka ymmärrettävistä syistä jätin mainitsematta:

• Salakuljetin buffetista kaksi lasillista viiniä hyttiin. Ne jäivät juomatta. Aamulla kun heräsin ja haistoin sen lasissa koko yön seisseen punaviinin, oksensin.
• Oli mukavaa, että aamupalalla oli tarjolla kuohuviiniä, mutta ihmettelen, miksi muihin pöytiin jätettiin pullot ja me saimme vain lasilliset…
• Vaikka laivan infossa särkylääkettä hakiessani sanoin kärsiväni migreenikohtauksesta, kyseessä oli oikeasti krapula.
• Vaikka väitin muuta, en pitänyt merisiilin mädistä laisinkaan.
• Tapasin monia uusia ystäviä, mutta en muista heidän nimiään tai mitä olen heidän kanssaan puhunut.
• Risteilyn alussa olisi mielestäni suotavaa kerätä matkustajien puhelimet pois tai vähintäänkin asentaa niihin alkolukko.
• Lähdin sieltä Food Garden –illalliselta kesken pääruoan itkien pois koska ystäväni väitti, että en osaa tehdä ruokaa.